Kirjanpitoarvo: mitä se tarkoittaa, miten se lasketaan ja miten se eroaa käyvästä arvosta ja verotusarvosta

Kirjanpitoarvo tarkoittaa omaisuuserän arvoa yrityksen kirjanpidossa ja taseessa. Koneelle, autolle tai tietokoneelle se on hankintameno, josta on vähennetty siihen mennessä tehdyt poistot. Osakkeille, maa-alueille ja muille omaisuuserille, joita ei poisteta, se on yleensä hankintameno sellaisenaan. Sana tasearvo tarkoittaa käytännössä samaa.

Mikä on kirjanpitoarvo?

Kirjanpitoarvo on se euromäärä, jolla omaisuuserä on merkitty yrityksen taseeseen. Kirjanpitolain 5 luvun perusajatus on, että omaisuus kirjataan hankintamenoon ja pitkäikäisen omaisuuden hankintameno jaetaan poistoina kuluksi niille vuosille, joina se tuottaa tuloa. Kirjanpitoarvo on siis se osa hankintamenosta, jota ei ole vielä kirjattu kuluksi.

Siksi kirjanpitoarvo kertoo ennen kaikkea kirjanpidon historiasta: mitä omaisuus maksoi ja kuinka paljon siitä on jo kulutettu. Se ei ole arvio siitä, mitä omaisuudesta saisi, jos sen myisi huomenna. Jos haluat ymmärtää koko taseen rakenteen, lue taseen lukeminen.

Miten kirjanpitoarvo lasketaan?

Kirjanpitoarvo lasketaan kaavalla: hankintameno − kertyneet poistot − kirjatut arvonalentumiset. Kertyneet poistot ovat kaikkien aiempien tilikausien ja kuluvan tilikauden poistojen summa. Jos omaisuuden arvoa on korotettu (mahdollista vain maa-alueille ja eräille arvopapereille), korotus lisätään.

Jos kone poistettaisiin sen sijaan tasapoistoin viidessä vuodessa (4 000 € vuodessa), kirjanpitoarvo olisi kolmen vuoden jälkeen 8 000 €. Poistotapa siis muuttaa kirjanpitoarvoa, vaikka hankinta olisi sama. Poistotavoista ja prosenteista kerrotaan tarkemmin artikkelissa poistot.

Mitä eroa on kirjanpitoarvolla ja käyvällä arvolla?

Kirjanpitoarvo perustuu hankintamenoon ja poistoihin, käypä arvo siihen, mitä omaisuudesta maksettaisiin markkinoilla. Suomalainen pienyritys arvostaa omaisuutensa lähes aina hankintamenoon, joten taseen luvut ovat kirjanpitoarvoja eivätkä käypiä arvoja.

• Vanha, hyvin pidetty kalusto voi olla taseessa muutamassa sadassa eurossa, vaikka sen myisi tuhansilla. Ero näkyy vasta myyntihetkellä myyntivoittona.
• Kalliisti ostettu laite, jonka markkinahinta romahtaa uuden mallin myötä, voi olla taseessa enemmän kuin sen todellinen arvo. Jos arvo on pysyvästi alempi, se on kirjattava alas (arvonalentuminen).
• Kiinteistöt ja osakkeet voivat olla taseessa vuosikymmeniä vanhaan hankintahintaan. Kirjanpitolaki sallii maa-alueiden ja arvopapereiden arvonkorotuksen tietyin edellytyksin, mutta korotus kirjataan omaan pääomaan arvonkorotusrahastoon eikä tuloslaskelmaan.

Kirjanpitoarvo ja verotuksen poistamaton hankintameno

Verotuksessa käytetään omaa arvoa, poistamatonta hankintamenoa eli koneiden ja kaluston osalta menojäännöstä. Se on hankintameno, josta on vähennetty verotuksessa tehdyt poistot. Jos yritys tekee kirjanpidossa samat poistot kuin verotuksessa, kuten pienyrityksissä on tavallista, kirjanpitoarvo ja menojäännös ovat yhtä suuret.

Eroa syntyy, kun kirjanpidossa noudatetaan suunnitelman mukaisia poistoja ja verotuksessa tehdään enemmän. Erotus kirjataan poistoerona tilinpäätössiirtoihin: kirjanpitoarvo pysyy suunnitelman mukaisena ja verotuksen arvo on pienempi. Tästä kerrotaan esimerkein artikkelissa poistoero kirjanpidossa. Verotuksessa ei voi vähentää enempää poistoja kuin kirjanpidossa on yhteensä tehty.

Miten kirjanpitoarvo vaikuttaa, kun omaisuus myydään?

Kun käyttöomaisuutta myydään, kirjanpidossa voitto tai tappio lasketaan myyntihinnasta vähentämällä kirjanpitoarvo. Jos edellisen esimerkin kone myydään tammikuussa 2027 hintaan 10 000 €, myyntivoitto kirjanpidossa on 10 000 − 8 437,50 = 1 562,50 €. Jos se myytäisiin 6 000 eurolla, syntyisi 2 437,50 euron myyntitappio.

Verotuksessa koneiden ja kaluston myyntihinta vähennetään menojäännöksestä eikä sitä käsitellä erillisenä myyntivoittona. Lopputulos verotettavaan tuloon on usein lähes sama, mutta ajoitus voi poiketa. Kirjanpitäjä huolehtii, että molemmat menevät oikein.

Osakkeiden, maan ja varaston kirjanpitoarvo

Kaikkea omaisuutta ei poisteta, joten kirjanpitoarvo määräytyy eri omaisuuslajeilla eri tavoin. Alla yleisimmät pienyrityksessä vastaan tulevat tilanteet.

Varaston arvostuksessa käytetään yleensä FIFO-periaatetta: ensin ostetut tuotteet oletetaan myydyiksi ensin. Jos tuotteen todennäköinen myyntihinta on hankintamenoa alempi, varasto merkitään alempaan arvoon. Käytännön ohje on artikkelissa inventaario. Pienhankintojen rajoista lisää: pienhankinta.

Milloin kirjanpitoarvoa pitää alentaa?

Kirjanpitoarvoa pitää alentaa arvonalentumisella, kun omaisuuserästä saatava tulo jää todennäköisesti pysyvästi pienemmäksi kuin sen kirjanpitoarvo. Tyypillisiä syitä ovat laitteen rikkoutuminen, tuotteen vanhentuminen, tytäryhtiön tappiollisuus tai osakkeiden pysyvä arvon lasku.

Tilinpäätöksen kokonaisuudesta kerrotaan artikkelissa tilinpäätös. Kirjanpitolautakunta antoi 6.10.2026 uuden yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista; mitä se tarkoittaa pienyritykselle, on kerrottu artikkelissa KILA poistot.

Mitä tase kertoo tilinpäätöksessä?

Tase kertoo, mitä yrityksellä on (vastaavaa) ja miten se on rahoitettu (vastattavaa: oma pääoma ja velat) tilikauden viimeisenä päivänä. Vastaavaa-puolen luvut ovat omaisuuserien kirjanpitoarvoja. Siksi taseen loppusumma ei ole yrityksen arvo, vaan kirjanpidon mukainen kuva omaisuudesta ja veloista. Mallitaseen löydät sivulta tase-pohja.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.