Osakeyhtiö ja osinko: paljonko osinkoa saa jakaa, miten se verotetaan ja paljonko yhtiön voitosta jää omistajalle 2026
Osakeyhtiö saa jakaa osinkoa vapaasta omasta pääomastaan, kun yhtiökokous on vahvistanut tilinpäätöksen ja yhtiö pysyy jaon jälkeen maksukykyisenä. Omistajalle listaamattoman osakeyhtiön osinko on kevyesti verotettua, 7,5 tai 8,5 prosenttia, siihen asti kun se on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ja yhtiön 20 %:n yhteisövero mukaan lukien voitosta menee silloin veroa yhteensä noin 26 %. Tässä koko ketju yhtiön tuloksesta omistajan tilille: kuka päättää, paljonko saa jakaa, onko osinkoa pakko maksaa, miten osinko verotetaan ja paljonko verojen jälkeen jää.
Lyhyesti
- Osakeyhtiön osinko on varojen jakoa osakkeenomistajille. Siitä päättää yhtiökokous vahvistetun tilinpäätöksen perusteella, ja jakaa saa vain vapaata omaa pääomaa, ei osakepääomaa.
- Osinkoa ei saa jakaa, jos yhtiö on maksukyvytön tai jako tekisi siitä maksukyvyttömän. Laittomasti jaettu osinko on palautettava.
- Listaamattoman yhtiön osingosta omistaja maksaa veroa 7,5 tai 8,5 %, kun osinko on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta ja enintään 150 000 euroa. Ylittävä osa verotetaan pääosin ansiotulona.
- Kun yhtiön 20 %:n yhteisövero lasketaan mukaan, 8 %:n rajan sisällä jaetusta voitosta menee veroa yhteensä noin 26 %. Osinkoa ei ole pakko jakaa, mutta vähintään kymmenesosan omistajat voivat vaatia vähemmistöosinkoa.
Osakeyhtiön osinko on yhtiön voitosta omistajille maksettava osuus. Se ei ole yhtiön kulu, vaan se maksetaan verojen jälkeisestä voitosta, joten yhtiön voittoa verotetaan kahdesti: ensin yhtiössä 20 %:n yhteisöverolla ja sitten omistajalla osinkoverona. Pienen osakeyhtiön omistajalle osinko on silti usein edullisin tapa nostaa rahaa, koska 8 %:n rajan sisällä osingon vero on vain 7,5 %. Perusteet esimerkkeineen: mikä on osinko.
Miten osinko osakeyhtiössä jaetaan?
Osakeyhtiölain 13 luvun mukaan osinko on varojen jakoa, ja siitä päättää yhtiökokous. Hallitus tekee tilinpäätöksen yhteydessä ehdotuksen voitonjaosta, ja varsinainen yhtiökokous vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää osingosta kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään osingosta myöhemmin.
- 11. TilinpäätösTilinpäätöksestä nähdään tilikauden voitto ja vapaa oma pääoma. Osinko jaetaan viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella.
- 22. Hallituksen ehdotus ja maksukykyHallitus ehdottaa osingon määrää ja arvioi, pysyykö yhtiö jaon jälkeen maksukykyisenä.
- 33. Yhtiökokouksen päätösPäätös kirjataan pöytäkirjaan: osinko per osake ja maksupäivä. Yhden omistajan yhtiössäkin päätös tehdään ja allekirjoitetaan.
- 44. Ennakonpidätys ja maksuYhtiö pidättää henkilöomistajan osingosta 7,5 % ja maksaa loput. Pidätys tilitetään Verohallinnolle seuraavan kuun 12. päivänä.
- 55. Vuosi-ilmoitusMaksetut osingot ilmoitetaan Verohallinnolle seuraavan tammikuun loppuun mennessä.
Maksamisen käytäntö, ennakonpidätyksen ilmoittaminen OmaVerossa ja kirjaukset on käyty läpi artikkelissa osingon maksaminen ja ennakonpidätys.
Paljonko osakeyhtiö saa jakaa osinkoa?
Osinkoa saa jakaa enintään vapaan oman pääoman verran. Vapaata omaa pääomaa ovat kertyneet voitot aiemmilta vuosilta, tilikauden voitto ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, kun tappiot on vähennetty. Osakepääomaa ei saa jakaa osinkona. Toinen raja on maksukyky: osinkoa ei saa jakaa, jos päätöstä tehtäessä tiedetään tai pitäisi tietää, että yhtiö on maksukyvytön tai jako aiheuttaa maksukyvyttömyyden.
| Taseen erä | Saako jakaa osinkona? |
|---|---|
| Osakepääoma | Ei |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) | Kyllä, varojen jakona |
| Edellisten tilikausien voitto | Kyllä |
| Tilikauden voitto | Kyllä, kun tilinpäätös on vahvistettu |
| Edellisten tilikausien tappio | Vähentää jaettavaa määrää |
| Aktivoidut kehittämismenot | Poistamaton osa vähentää jaettavaa määrää |
Onko osakeyhtiön pakko maksaa osinkoa?
Ei. Yhtiö voi jättää voiton yhtiöön, ja moni pieni osakeyhtiö kerryttää varallisuutta tarkoituksella, koska se nostaa myöhempien vuosien kevyesti verotetun osingon rajaa. Poikkeus on vähemmistöosinko: osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista, voivat osakeyhtiölain 13:7 mukaan vaatia, että osinkona jaetaan vähintään puolet tilikauden voitosta. Määrä on kuitenkin enintään 8 % yhtiön omasta pääomasta, ja vaatimus esitetään varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen kuin voiton käytöstä päätetään.
Osakassopimuksessa voidaan sopia osinkopolitiikasta tarkemmin. Jos yhtiössä on useampi omistaja, osinkopolitiikka kannattaa kirjata etukäteen, jotta yhtiökokouksessa ei tarvitse riidellä.
Miten osakeyhtiön osinkoa verotetaan omistajalla?
Listaamattoman osakeyhtiön osingon verotus riippuu osakkeiden matemaattisesta arvosta eli yhtiön nettovarallisuudesta osakekohtaisesti. Osinko on kevyesti verotettua pääomatuloa 8 %:n tuottoon asti ja 150 000 euroon asti vuodessa. Sen ylittävä osa verotetaan pääosin ansiotulona.
| Osingon osa | Veronalainen osuus | Tulolaji | Vero osingosta |
|---|---|---|---|
| Enintään 8 % matemaattisesta arvosta, 150 000 euroon asti | 25 % | Pääomatulo | 7,5 tai 8,5 % |
| Enintään 8 %, 150 000 euron yli | 85 % | Pääomatulo | 25,5 tai 28,9 % |
| 8 %:n rajan ylittävä osa | 75 % | Ansiotulo | Marginaaliveron mukaan, esim. 40 %:lla 30 % |
| Osinko toiselle osakeyhtiölle, esim. holdingyhtiölle | 0 % | Verovapaa | 0 % |
Laske osingon vero ja nettomäärä
Osinkolaskuri omalla sivullaanPörssiyhtiön osinko verotetaan eri tavalla: henkilölle siitä on veronalaista 85 %, ja osakeyhtiölle se on kokonaan veronalaista, jos omistus on alle 10 %. Yhtiön näkökulma on artikkelissa osakeyhtiön saama osinko pörssiyhtiöstä, ja henkilön kaikki osinkotilanteet artikkelissa osinkojen verotus.
Paljonko yhtiön voitosta jää omistajalle? Laskettu esimerkki
Osingon kokonaisvero lasketaan yhtiön voitosta ennen veroja, koska osinko maksetaan vasta yhteisöveron jälkeen. Alla oleva laskelma näyttää koko ketjun kahdella osingon määrällä.
Esimerkistä näkyy, miksi osinko kannattaa usein mitoittaa 8 %:n rajaan ja nostaa loput palkkana. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, joten se ei maksa yhteisöveroa, mutta siitä menee palkan sivukulut ja progressiivinen vero. Vertailu eri yhdistelmillä on artikkelissa osinko vai palkka, ja matemaattisen arvon laskeminen artikkelissa nettovarallisuus.
Paljonko on osakeyhtiön veroprosentti?
Osakeyhtiö maksaa verotettavasta tulostaan 20 %:n yhteisöveroa vuonna 2026. Hallitus esitti syyskuussa 2026 yhteisöveron laskemista 18 prosenttiin verovuodesta 2027 alkaen. Osinko ei pienennä yhteisöveroa, koska se maksetaan verojen jälkeisestä voitosta. Esityksestä enemmän artikkelissa veromuutokset 2027.
Milloin osinko on verovapaata?
Henkilölle osinko ei ole koskaan kokonaan verovapaa, mutta listaamattoman yhtiön 8 %:n rajan sisällä olevasta osingosta 75 % on verovapaata. Toiselle osakeyhtiölle maksettu listaamattoman suomalaisen yhtiön osinko on pääsääntöisesti kokonaan verovapaa, mikä on holdingyhtiön tavallisin peruste. Holdingrakenteen hyödyt ja kulut on käyty läpi artikkelissa holdingyhtiö.
Usein kysytyt
Miten osinkoja verotetaan osakeyhtiössä?+
Yhtiö maksaa voitostaan 20 %:n yhteisöveron, eikä osinko pienennä sitä. Omistaja maksaa listaamattoman yhtiön osingosta 7,5 tai 8,5 % veroa 8 %:n rajaan asti, ja ylittävä osa verotetaan pääosin ansiotulona. Toiselle osakeyhtiölle maksettu osinko on yleensä verovapaa.
Onko osakeyhtiön pakko maksaa osinkoa?+
Ei. Voitto voidaan jättää yhtiöön. Vähintään kymmenesosan omistajat voivat kuitenkin vaatia vähemmistöosinkona puolet tilikauden voitosta, enintään 8 % omasta pääomasta.
Paljonko osakeyhtiöstä voi nostaa osinkoa?+
Enintään vapaan oman pääoman verran ja vain, jos yhtiö pysyy maksukykyisenä. Kevyesti verotettu osinko on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta ja 150 000 euroa vuodessa.
Paljonko osakeyhtiöstä kannattaa nostaa palkkaa?+
Riippuu muista tuloista ja yhtiön nettovarallisuudesta. Usein edullisin yhdistelmä on osinko 8 %:n rajaan ja loput palkkana niin, että palkan marginaalivero ei nouse paljon yli osingon kokonaisveron.
Paljonko on osakeyhtiön veroprosentti?+
Yhteisövero on 20 % verotettavasta tulosta vuonna 2026. Hallitus on esittänyt sen laskemista 18 prosenttiin vuodesta 2027.
Milloin osinko on verovapaata?+
Henkilölle osinko ei ole kokonaan verovapaa. Osakeyhtiön saama osinko toiselta listaamattomalta suomalaiselta yhtiöltä on yleensä verovapaa.
Kuka päättää osingosta?+
Yhtiökokous hallituksen ehdotuksen pohjalta, tai hallitus yhtiökokouksen valtuutuksella. Päätös kirjataan pöytäkirjaan myös yhden omistajan yhtiössä.
Voiko osinkoa jakaa tappiollisena vuonna?+
Voi, jos aiemmilta vuosilta on kertynyt vapaata omaa pääomaa tappion jälkeenkin ja yhtiö pysyy maksukykyisenä.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Osinkojen ennakonpidätys 2026: 7,5 vai 28 %, ja osingon maksaminen vaihe vaiheelta yhden hengen osakeyhtiössä
Osinkojen ennakonpidätys riippuu siitä, maksaako osingon pörssiyhtiö vai listaamaton yhtiö. Verohallinnon ohjeen mukaan pörssiyhtiön osingosta pidätetään 25,5 prosenttia ja listaamattoman yhtiön osingosta 7,5 prosenttia 150 000 euroon asti ja 28 prosenttia ylittävästä osasta. Yhtiö tilittää pidätyksen OmaVeroon osingon maksukuukautta seuraavan kuun 12. päivään mennessä.
Ranska päiväraha 2026 on 80 € (2025: 79 €): Pariisi, Rivieran ja Monacon raja sekä Ranskan Karibia laskettuna
Ranskan päiväraha on vuonna 2026 enintään 80 euroa matkavuorokaudelta Verohallinnon päätöksen mukaan, ja vuonna 2025 se oli 79 euroa. Pariisilla ei ole omaa taksaa, joten sama summa koskee koko Manner-Ranskaa ja Korsikaa, mutta Monacolla (92 €), Guadeloupella (55 €) ja Martiniquella (57 €) on omat summansa. Tässä artikkelissa lasketaan Pariisin messumatkan, Rivieran ja Monacon välillä liikkuvan matkan ja junalla Lontooseen jatkuvan matkan päivärahat, verrataan Ranskaa naapurimaihin ja kerrotaan, milloin ulkomaan päivärahaa ei makseta.
Rakennuksen poistot: poistoprosentti omistajan mukaan, 30 vuoden poistotaulukko ja korjausmenot
Rakennuksen poisto tehdään joka vuosi poistamatta olevasta hankintamenosta, ja enimmäisprosentti riippuu siitä, kuka rakennuksen omistaa ja mihin sitä käytetään: yrityksellä 7 % tehdas-, varasto- ja myymälärakennuksista, 4 % asuin- ja toimistorakennuksista ja 20 % kevyistä rakennelmista, maatilalla talousrakennuksista 10 % ja vuokraa saavalla yksityishenkilöllä asuinrakennuksesta 4 %. Menojäännöspoisto ei koskaan poista rakennusta kokonaan, joten taulukoimme, paljonko 100 000 euron rakennuksesta on jäljellä 1, 5, 10, 20 ja 30 vuoden jälkeen, ja milloin korjaus on kulu ja milloin se lisätään poistopohjaan.