Kirjanpitoasetus (1339/1997) selkokielellä: mitä asetuksessa on, tuloslaskelma- ja tasekaavat ja koskeeko se pienyritystä
Kirjanpitoasetus (1339/1997) on valtioneuvoston asetus, joka tarkentaa kirjanpitolakia: se antaa tuloslaskelman ja taseen kaavat, rahoituslaskelman ja liitetietojen sisällön, konsernitilinpäätöksen säännöt ja tase-erittelyt. Asetus on ollut voimassa 31.12.1997 alkaen, ja sitä on viimeksi muutettu asetuksella 1752/2015. Pien- ja mikroyritys saa esittää tilinpäätöksensä suppeamman PMA-asetuksen (1753/2015) mukaan, mutta sekin nojaa samoihin kaavoihin. Tässä asetus luku luvulta, kaavat taulukkoina ja vastaukset siihen, mitä asetus käytännössä tarkoittaa pienen yrityksen kirjanpidolle.
Lyhyesti
- Kirjanpitoasetus 1339/1997 tarkentaa kirjanpitolakia (1336/1997). Laki kertoo, mitä pitää tehdä, asetus kertoo, missä muodossa tuloslaskelma, tase ja liitetiedot esitetään.
- Asetuksessa on kuusi lukua ja 5 a -luku: tuloslaskelma- ja tasekaavat, rahoituslaskelma ja liitetiedot, konsernitilinpäätös, konsernin liitetiedot, tase-erittelyt, soveltamisala sekä voimaantulo.
- Tuloslaskelman voi laatia kululajikohtaisena (1 §) tai toimintokohtaisena (2 §). Tase laaditaan 6 §:n kaavalla. Isoilla kirjaimilla kirjoitetut välisummat on aina esitettävä.
- Pien- ja mikroyritys saa käyttää suppeampaa PMA-asetusta (1753/2015). Useimmat suomalaiset osakeyhtiöt ja toiminimet tekevät tilinpäätöksensä sen mukaan.
- Ajantasainen kirjanpitoasetus on Finlexissä. Asetusta on muutettu kuusi kertaa, viimeksi asetuksella 1752/2015 (voimaan 1.1.2016), eikä sen jälkeen.
- Vanha kirjanpitoasetus 1575/1992 ei ole enää voimassa. Asetusta 1339/1997 on sovellettu tilikausiin, jotka alkoivat 1.1.1998 tai sen jälkeen.
Kirjanpitoasetus on kirjanpitolain nojalla annettu valtioneuvoston asetus (1339/1997), jossa säädetään tuloslaskelman ja taseen kaavoista, liitetiedoista, konsernitilinpäätöksestä ja tase-erittelyistä. Se on lyhyt säädös: suurin osa sen sisällöstä on kaavoja, joiden riveille kirjanpidon tilit ryhmitellään tilinpäätöksessä. Ajantasainen teksti on Finlexissä osoitteessa finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/1339.
Mikä on kirjanpitoasetus ja miten se eroaa kirjanpitolaista?
Kirjanpitolaki (1336/1997) määrää, kuka on kirjanpitovelvollinen, miten kirjataan, mitä tilinpäätökseen kuuluu ja kauanko aineisto säilytetään. Kirjanpitoasetus (1339/1997) tarkentaa lain tilinpäätössäännöt: millä kaavalla tuloslaskelma ja tase esitetään ja mitä liitetietoja annetaan. Laki on siis runko, asetus muotti, johon tilinpäätös valetaan.
| Säädös | Numero | Mitä se kertoo | Kenelle |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitolaki | 1336/1997 | Kirjanpitovelvollisuus, kirjaaminen, tositteet, tilinpäätöksen sisältö, säilytysajat, kokorajat | Kaikille kirjanpitovelvollisille |
| Kirjanpitoasetus | 1339/1997 | Tuloslaskelma- ja tasekaavat, liitetiedot, rahoituslaskelma, konserni, tase-erittelyt | Erityisesti pienyritystä suuremmille ja konserneille |
| PMA-asetus | 1753/2015 | Suppeampi kaava ja liitetiedot pien- ja mikroyrityksille | Pien- ja mikroyrityksille, eli useimmille suomalaisille yrityksille |
| Vanha kirjanpitoasetus | 1575/1992 | Edeltäjä, ei enää voimassa | Ei sovelleta |
Kirjanpitolain pääkohdat (kokorajat, säilytysajat, määräajat ja seuraamukset) on käyty läpi artikkelissa kirjanpitolaki selkokielellä. Tämä sivu keskittyy asetukseen.
Kirjanpitoasetus ajantasainen: mistä löydät voimassa olevan version?
Ajantasainen kirjanpitoasetus löytyy Finlexistä osoitteesta finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/1339. Ajantasaisessa versiossa kaikki muutokset on päivitetty alkuperäiseen tekstiin, joten näet asetuksen sellaisena kuin se on voimassa nyt. Kirjanpitoasetusta on muutettu kuusi kertaa, viimeksi asetuksella 1752/2015, joka tuli voimaan 1.1.2016. Sen jälkeen asetusta ei ole muutettu (tilanne 14.10.2026).
| Muutossäädös | Annettu | Voimaan | Sovellettu ensimmäisen kerran |
|---|---|---|---|
| Alkuperäinen 1339/1997 | 30.12.1997 | 31.12.1997 | Tilikaudet, jotka alkoivat 1.1.1998 tai myöhemmin |
| 338/1998 | 15.5.1998 | 1.6.1998 | Voimaantulosta |
| 748/2001 | 23.8.2001 | 31.12.2001 | Tilikaudet, jotka alkoivat 1.1.2002 tai myöhemmin (sai soveltaa jo kuluvaan tilikauteen) |
| 1313/2004 | 30.12.2004 | 31.12.2004 | Tilikaudet, jotka alkoivat 1.1.2005 tai myöhemmin |
| 736/2007 | 28.6.2007 | 1.7.2007 | Tilikaudet, jotka alkoivat 1.1.2008 tai myöhemmin |
| 547/2008 | 28.8.2008 | 1.9.2008 | Tilikaudet, jotka alkoivat 1.9.2008 tai myöhemmin |
| 1752/2015 | 30.12.2015 | 1.1.2016 | Viimeisin muutos. Annettiin samana päivänä kuin uusi PMA-asetus 1753/2015 |
Ajantasainen versio on Finlexin toimituksen kokoama, eikä se ole oikeudellisesti virallinen. Virallinen teksti on Suomen säädöskokoelmassa julkaistu alkuperäinen asetus ja sen muutossäädökset. Arjen kirjanpidossa ajantasainen versio riittää. Jos selvität vanhan tilikauden kirjanpitoa, tarkista muutossäädöksen voimaantulosäännöksestä, mitä versiota tilikauteen sovellettiin.
Kirjanpitoasetuksen sisältö luku luvulta
Kirjanpitoasetuksessa on kuusi lukua ja vuonna 2015 lisätty 5 a -luku. Pienen yrityksen kannalta tärkein on 1 luku, jossa ovat kaavat. Luvut 3 ja 4 koskevat vain konserneja.
| Luku | Otsikko | Mitä siinä säädetään |
|---|---|---|
| 1 luku | Tuloslaskelma- ja tasekaavat | Kululajikohtainen (1 §) ja toimintokohtainen (2 §) tuloslaskelma, aatteellisen yhteisön ja säätiön (3 §) sekä kiinteistön (4 §) tuloslaskelma, tase (6 §), esittämistavan jatkuvuus, erien yhdistely ja nimeäminen (8–11 §) |
| 2 luku | Rahoituslaskelma ja liitetiedot | Mitä rahoituslaskelmasta ilmenee, laatimisperiaatteet, tuloslaskelman ja taseen liitetiedot, tuloverot, tilintarkastajan palkkiot, lähipiiriliiketoimet, henkilöstö, omistukset muissa yrityksissä |
| 3 luku | Konsernituloslaskelma ja konsernitase | Konsernin kaavat, jotka noudattavat soveltuvin osin 1 luvun kaavoja |
| 4 luku | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Konsernin laatimisperiaatteet, tytär- ja osakkuusyritykset, muut liitetiedot |
| 5 luku | Tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt | Tase-erittelyt pysyvistä ja vaihtuvista vastaavista, vieraasta pääomasta ja pakollisista varauksista |
| 5 a luku | Soveltamisala | Soveltaminen kirjanpitovelvollisiin ja IFRS-tilinpäätöksiin |
| 6 luku | Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset | Voimaan 31.12.1997, sovelletaan 1.1.1998 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin |
Kululajikohtainen tuloslaskelma: kirjanpitoasetuksen 1 luvun 1 §
Kululajikohtainen tuloslaskelma on asetuksen pääsääntö: tuloslaskelma laaditaan sen mukaan, ellei toisin säädetä. Kulut ryhmitellään lajeittain, eli materiaalit, henkilöstökulut, poistot ja muut kulut ovat omilla riveillään. Lähes kaikki pienyritykset käyttävät tätä mallia.
| Nro | Kululajikohtainen tuloslaskelma (KPA 1:1) |
|---|---|
| 1 | LIIKEVAIHTO |
| 2 | Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos |
| 3 | Valmistus omaan käyttöön |
| 4 | Liiketoiminnan muut tuotot |
| 5 | Materiaalit ja palvelut (aineet, tarvikkeet ja tavarat: ostot ja varastojen muutos; ulkopuoliset palvelut) |
| 6 | Henkilöstökulut (palkat ja palkkiot; henkilösivukulut: eläkekulut ja muut) |
| 7 | Poistot ja arvonalentumiset |
| 8 | Liiketoiminnan muut kulut |
| 9 | LIIKEVOITTO (-TAPPIO) |
| 10 | Rahoitustuotot ja -kulut |
| 11 | VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA |
| 12 | Tilinpäätössiirrot |
| 13 | Tuloverot |
| 14 | Muut välittömät verot |
| 15 | TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) |
Pien- ja mikroyrityksen PMA-kaavassa (1753/2015, liite I) on samat 15 pääriviä samassa järjestyksessä, ja pienyritys saa yhdistää rivit 1–5 yhdeksi eräksi nimeltä Bruttotulos. Rivi riviltä selitetty versio ja laskettu esimerkki ovat artikkelissa tuloslaskelman kaava ja lukeminen, ja täytettävä malli on sivulla tuloslaskelma pohja.
Toimintokohtainen tuloslaskelma: 1 luvun 2 §
Toimintokohtainen tuloslaskelma on asetuksen 2 §:n vaihtoehto, jossa kulut ryhmitellään toiminnon mukaan: hankinta ja valmistus, myynti ja markkinointi sekä hallinto. Sen ensimmäinen välisumma on bruttokate. Mallia käyttävät lähinnä isommat yritykset, joiden sisäinen laskenta seuraa toimintoja. Asetuksen mukaan tuloslaskelma saadaan laatia tällä kaavalla 1 §:n sijasta.
Asetuksessa on lisäksi omat kaavat aatteelliselle yhteisölle ja säätiölle (3 §), jossa tulos lasketaan varsinaisesta toiminnasta, varainhankinnasta ja sijoitustoiminnasta, sekä kiinteistön tuloslaskelma (4 §), jossa välisummana on hoitokate. Asunto-osakeyhtiö käyttää 4 §:n kaavaa, ellei kaikki osakkaat ole suostuneet 1 §:n kaavaan.
Tasekaava: 1 luvun 6 §
Taseen kaava on asetuksen 6 §:ssä. Vastaavaa-puoli kertoo, mitä yrityksellä on (pysyvät ja vaihtuvat vastaavat), ja vastattavaa-puoli, millä se on rahoitettu (oma pääoma, tilinpäätössiirtojen kertymä, pakolliset varaukset ja vieras pääoma). Puolet ovat aina yhtä suuret.
| Vastaavaa | Vastattavaa |
|---|---|
| A Pysyvät vastaavat | A Oma pääoma |
| I Aineettomat hyödykkeet (kehittämismenot, aineettomat oikeudet, liikearvo) | I Osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma |
| II Aineelliset hyödykkeet (maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto) | II Ylikurssirahasto, III Arvonkorotusrahasto |
| III Sijoitukset (osuudet ja saamiset konsernissa ja omistusyhteysyrityksissä, muut osakkeet) | IV Muut rahastot (mm. sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto) |
| B Vaihtuvat vastaavat | V Edellisten tilikausien voitto (tappio), VI Tilikauden voitto (tappio) |
| I Vaihto-omaisuus | B Tilinpäätössiirtojen kertymä (poistoero, verotusperäiset varaukset) |
| II Saamiset (myyntisaamiset, lainasaamiset, siirtosaamiset) | C Pakolliset varaukset |
| III Rahoitusarvopaperit | D Vieras pääoma (lainat rahoituslaitoksilta, ostovelat, muut velat, siirtovelat) |
| IV Rahat ja pankkisaamiset |
Taseen rivit selitetään yrittäjän kannalta artikkelissa taseen lukeminen. Lyhyt määritelmä on sanastossa: tase.
Saako kaavasta poiketa? Asetuksen 8–11 §
Kaavasta saa poiketa vain asetuksen sallimalla tavalla. Esittämistapaa ei saa vaihtaa tilikaudesta toiseen ilman syytä (8 §), mutta rivejä saa tarkentaa ja välisummia lisätä (9 §). Olennaisuus ratkaisee, saako rivejä yhdistää (10 §) ja jättää pois (11 §).
- Jatkuvuus (8 §): tuloslaskelman ja taseen esittämistapaa ei saa muuttaa, ellei se ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi.
- Tarkentaminen (9 §): välisummia ja uusia eriä saa lisätä. Kaavaa on tarkennettava, jos se on tarpeen tuloksen tai tase-erien selventämiseksi.
- Yhdistely (10 §): tuloslaskelman eriä saa yhdistellä, jos erillinen esittäminen ei ole olennaista. Liikevaihto, tilikauden voitto ja isoin kirjaimin kirjoitetut välisummat on kuitenkin aina esitettävä.
- Pois jättäminen (11 §): rivi jätetään pois, jos sille ei ole lukua kuluneelta eikä edelliseltä tilikaudelta. Numero- ja kirjaintunnisteet saa jättää pois.
Koskeeko kirjanpitoasetus pienyritystä vai PMA?
Pien- ja mikroyritys saa laatia tilinpäätöksensä PMA-asetuksen (1753/2015) mukaan, ja useimmat suomalaiset osakeyhtiöt ja kahdenkertaista kirjanpitoa pitävät toiminimet tekevät niin. PMA:n kaavat ovat kirjanpitoasetuksen kaavojen supistettuja versioita, ja liitetietoja vaaditaan vähemmän. Kirjanpitoasetus on silti hyvä tuntea, koska kirjanpito-ohjelmien tilikartat ja raportit rakentuvat sen riveille.
| Kokoluokka | Tase | Liikevaihto | Henkilöstö | Tilinpäätöksen kaava |
|---|---|---|---|---|
| Mikroyritys (enintään yksi raja ylittyy) | 450 000 € | 900 000 € | 10 | PMA, suppein liitetietovaatimus |
| Pienyritys (enintään yksi raja ylittyy) | 7,5 milj. € | 15 milj. € | 50 | PMA |
| Pienyritystä suurempi | yli edellisten | yli edellisten | yli 50 | Kirjanpitoasetus kokonaan |
Rahoituslaskelma (asetuksen 2 luvun 1 §) vaaditaan kirjanpitolain mukaan vain suuryritykseltä. Pienyrityksen ei tarvitse laatia sitä, vaikka asetuksessa sen sisältö kuvataankin. Mikro-, pien- ja suuryrityksen erot on selitetty artikkelissa pk-yritys.
Tase-erittelyt: asetuksen 5 luku
Tase-erittelyt ovat tilinpäätöksen tueksi laadittavia luetteloita, joissa taseen erät avataan ryhmittäin, esimerkiksi myyntisaamiset asiakkaittain ja lainat lainoittain. Asetuksen 5 luvun 1 §:n mukaan erittelyt laaditaan pysyvistä ja vaihtuvista vastaavista, vieraasta pääomasta ja pakollisista varauksista. Niitä ei ilmoiteta kaupparekisteriin, mutta ne säilytetään 10 vuotta.
Pysyvien vastaavien erittelyt saa asetuksen mukaan laatia myös niin, että niissä näkyvät vain tilikauden lisäykset ja vähennykset. Käsite lyhyesti: tase-erittely.
Minkä vuoden tositteet saa hävittää?
Säilytysajat ovat kirjanpitolaissa, eivät kirjanpitoasetuksessa. Tositteet ja kirjeenvaihto säilytetään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi päättyi, ja tilinpäätös, kirjanpidot (pää- ja päiväkirja), tililuettelo ja aineistoluettelo 10 vuotta tilikauden päättymisestä.
Sähköinen säilytys ja muut säilytyskysymykset: kirjanpitoaineiston säilytys.
Ketkä ovat kirjanpitovelvollisia?
Kirjanpitovelvollisuudesta säädetään kirjanpitolaissa: osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, yhdistys ja säätiö ovat aina kirjanpitovelvollisia, ja toiminimi on kirjanpitovelvollinen liike- tai ammattitoiminnastaan. Toiminimelle riittää yhdenkertainen kirjanpito, jos enintään yksi rajoista (tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 € tai 3 henkilöä) ylittyy kahtena peräkkäisenä tilikautena.
Kirjanpitoasetuksen kaavat koskevat käytännössä niitä, jotka laativat tilinpäätöksen. Toiminimelle tilinpäätös on pakollinen vasta, kun kaksi mikroyrityksen rajaa ylittyy. Lisää: kirjanpitovelvollisuus ja yhdenkertainen kirjanpito.
Saako tilinpäätöksen tehdä itse?
Saa. Laki ei vaadi, että tilinpäätöksen laatii kirjanpitäjä tai tilitoimisto. Vastuu tilinpäätöksestä on yrityksellä: osakeyhtiössä hallitus ja toimitusjohtaja allekirjoittavat sen, ja tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Itse tehdessä työläimmät osat ovat oikeat kaavat, liitetiedot, tase-erittelyt ja jaksotukset.
Jos haluat tehdä kirjanpidon itse, lue ensin kirjanpito itse. Mitä tilinpäätökseen kuuluu ja paljonko sen teettäminen maksaa, on artikkelissa tilinpäätös ja valmis malli sivulla tilinpäätös esimerkki.
Usein kysytyt
Mikä on kirjanpitoasetus?+
Kirjanpitoasetus (1339/1997) on kirjanpitolain nojalla annettu valtioneuvoston asetus. Siinä säädetään tuloslaskelman ja taseen kaavoista, rahoituslaskelmasta, liitetiedoista, konsernitilinpäätöksestä ja tase-erittelyistä.
Mistä löydän ajantasaisen kirjanpitoasetuksen?+
Finlexistä osoitteesta finlex.fi/fi/lainsaadanto/1997/1339. Ajantasaisessa versiossa näkyvät kaikki muutokset, viimeisimpänä asetus 1752/2015, joka tuli voimaan 1.1.2016.
Milloin kirjanpitoasetusta on viimeksi muutettu?+
Asetuksella 1752/2015, joka annettiin 30.12.2015 ja tuli voimaan 1.1.2016. Sen jälkeen kirjanpitoasetusta ei ole muutettu, vaikka kirjanpitolakia on muutettu useita kertoja.
Onko Finlexin ajantasainen kirjanpitoasetus virallinen?+
Ei oikeudellisesti. Ajantasainen versio on Finlexin koostama, ja virallinen teksti on säädöskokoelmassa julkaistu alkuperäinen asetus muutoksineen. Käytännön kirjanpitoon ajantasainen versio riittää.
Onko kirjanpitoasetus 1575/1992 voimassa?+
Ei. Asetus 1575/1992 on vanha kirjanpitoasetus. Nykyinen kirjanpitoasetus 1339/1997 tuli voimaan 31.12.1997, ja sitä sovelletaan tilikausiin, jotka alkoivat 1.1.1998 tai sen jälkeen.
Mitä eroa on kirjanpitolailla ja kirjanpitoasetuksella?+
Kirjanpitolaki (1336/1997) määrää kirjanpitovelvollisuuden, kirjaamisen, tilinpäätöksen sisällön ja säilytysajat. Kirjanpitoasetus tarkentaa, missä muodossa tuloslaskelma, tase ja liitetiedot esitetään.
Pitääkö pienyrityksen noudattaa kirjanpitoasetusta?+
Pien- ja mikroyritys saa laatia tilinpäätöksen suppeamman PMA-asetuksen (1753/2015) mukaan. PMA:n kaavat ovat kirjanpitoasetuksen kaavojen tiivistettyjä versioita, joten rakenne on sama.
Mitä eroa on kululajikohtaisella ja toimintokohtaisella tuloslaskelmalla?+
Kululajikohtaisessa (KPA 1:1) kulut ryhmitellään lajin mukaan, kuten materiaalit, henkilöstökulut ja poistot. Toimintokohtaisessa (KPA 1:2) ne ryhmitellään toiminnon mukaan: hankinta ja valmistus, myynti ja markkinointi sekä hallinto, ja ensimmäinen välisumma on bruttokate.
Minkä vuoden tositteet saa hävittää vuonna 2026?+
Kalenterivuoden tilikaudella vuoden 2019 ja sitä vanhemmat tositteet, koska tositteet säilytetään 6 vuotta tilikauden päättymisvuoden lopusta. Tilinpäätös ja pääkirja säilytetään 10 vuotta, joten vuoden 2015 tilinpäätöksen saa hävittää vuonna 2026.
Voiko kirjanpitoa tehdä itse?+
Voi. Laki ei vaadi tilitoimistoa. Kirjanpidon on silti noudatettava hyvää kirjanpitotapaa, ja tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä asetuksen tai PMA:n kaavoilla.
Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi
Kirjanpitolaki (1336/1997) selkokielellä: mitä laki vaatii pienyrittäjältä, mitä saat keventää ja mitä laiminlyönti maksaa
Kirjanpitolaki (1336/1997) on Suomen voimassa oleva laki, joka velvoittaa jokaisen yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen, säätiön ja toiminimen kirjaamaan liiketapahtumat tositteiden perusteella. Tilikausi on 12 kuukautta, tilinpäätös laaditaan neljässä kuukaudessa ja aineisto säilytetään 6–10 vuotta. Ajantasainen laki on Finlexissä, ja sen viimeisin muutos on 555/2026.
Finnvera mikroyritys laina: 20 000–50 000 € kasvuun, kun pankki sanoi ei (ehdot, korko ja laskelma 2026)
Finnveran laina mikroyrityksen kasvuun on 20 000–50 000 euron laina alle 10 hengen yritykselle, joka on hakenut rahoitusta pankista edeltävän kuuden kuukauden aikana eikä ole saanut sitä: korko on kuuden kuukauden euribor + 4,5 prosenttia, eli lokakuussa 2026 noin 7,4 prosenttia, ja nostossa peritään 1,5 prosentin toimitusmaksu. Laina-aika on enintään viisi vuotta, ja sitä haettiin vuonna 2026 Finnveran asiointipalvelussa 1.2. alkaen. Tällä sivulla ovat kaikki ehdot yhdessä listassa, laskettu kustannus 20 000 ja 50 000 euron lainalle, hakemuksen liitteet ja vaihtoehdot, jos laina ei ole haettavissa tai hakemus hylätään.
Finnpartnership: liikekumppanuustuki kehittyville markkinoille, tuen määrä ja hakeminen
Finnpartnership on ulkoministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma, joka tukee suomalaisten yritysten hankkeita kehittyvissä maissa 15 000–400 000 eurolla, 30–85 % hyväksytyistä kustannuksista kohdemaan ja yrityksen koon mukaan. Tukea saa esimerkiksi kumppanin etsimiseen, toteutettavuusselvitykseen, pilotointiin ja paikallisen henkilöstön koulutukseen, mutta ei pelkkään vientiin. Tällä sivulla ovat tuen ehdot, laskettu esimerkki, hakemisen vaiheet ja se, miten tuki näkyy yrityksen kassassa ja kirjanpidossa.