Elinkeinoverolaki (EVL): mitä laki elinkeinotulon verottamisesta tarkoittaa yrittäjälle, keskeiset pykälät ja poistot

Elinkeinoverolaki on vuodelta 1968, ja sitä on muutettu satoja kertoja. Yrittäjän ei tarvitse tuntea sitä pykälä pykälältä, mutta muutama sääntö ratkaisee, paljonko veroa maksetaan: mikä on tuloa, mikä on vähennyskelpoista ja milloin. Kirjanpitäjä soveltaa lakia joka kuukausi, joten kun ymmärrät sen logiikan, ymmärrät myös omat tositteesi ja veroilmoituksesi paremmin.

Mikä on elinkeinoverolaki?

Elinkeinoverolaki eli laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968) on laki, jonka mukaan lasketaan liike- ja ammattitoiminnan verotettava tulos. Sitä sovelletaan elinkeinonharjoittajan (toiminimi), avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön, osakeyhtiön ja osuuskunnan liiketoimintaan. Laki ei määrää veroprosenttia: se kertoo, miten tulos lasketaan. Veroprosentti ja tuloksen jakaminen ansio- ja pääomatuloksi tulevat tuloverolaista. Jos etsit muiden kuin elinkeinotulojen säännöksiä, katso TVL eli tuloverolaki.

Elinkeinotulon käsitettä on avattu tarkemmin sivulla elinkeinotulo.

Elinkeinoverolain keskeiset pykälät tiivistettynä

Mitkä tulot ovat veronalaisia?

Elinkeinoverolain 4 §:n mukaan veronalaista elinkeinotuloa ovat kaikki liiketoiminnassa rahana tai rahanarvoisena etuutena saadut tulot. Tällaisia ovat esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden myynti, vuokratulot liiketoiminnan omaisuudesta, käyttöomaisuuden myyntihinnat, korot ja osingot liiketoimintaan kuuluvista sijoituksista sekä saadut vahingon- ja vakuutuskorvaukset. Myös tavarana tai palveluna saatu vastike on tuloa käyvästä arvostaan.

Verovapaita ovat EVL 6 §:n mukaan muun muassa osakkaan yhtiöön tekemät pääomasijoitukset. Osakeyhtiön käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitto voi olla verovapaa EVL 6 b §:n ehdoilla, mutta ehdot ovat tiukat, joten tarkista ne aina kirjanpitäjän kanssa.

Mitkä menot saa vähentää ja mitkä eivät?

Vähennyskelpoisia ovat EVL 7 §:n mukaan menot ja menetykset, jotka johtuvat tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä. Ratkaisevaa on yhteys liiketoimintaan: kun meno on tehty tulon saamiseksi, se on yleensä vähennyskelpoinen, ja kun se on yksityistä elantoa, se ei ole.

Edustuskulujen rajanveto on käyty läpi sivulla edustuskulut verotuksessa.

Poistot elinkeinoverolain mukaan

Elinkeinoverolain mukaan pitkäikäistä käyttöomaisuutta ei vähennetä kerralla vaan poistoina usean vuoden aikana. Koneista, kalustosta ja autoista tehdään menojäännöspoisto, joka on enintään 25 prosenttia vuodessa (30 §). Rakennuksille on omat prosenttinsa (34 §), ja alle 1 200 euron pienhankinnan saa vähentää kerralla (33 §).

Pienhankintojen rajoista on oma sivunsa pienhankinta, ja verotuksen ja kirjanpidon poistojen erosta sivu poistot verotuksessa.

Milloin tulo ja meno kirjataan: jaksotus

EVL 19 §:n mukaan tulo on sen verovuoden tuloa, jona se on saatu rahana, saamisena tai muuna rahanarvoisena etuutena. Käytännössä myynti kirjataan tuotoksi, kun tavara on luovutettu tai palvelu tehty, vaikka asiakas maksaisi vasta seuraavana vuonna. Menot vähennetään vastaavasti sinä vuonna, jona ne kohdistuvat tulon hankkimiseen, ja varastossa olevat tavarat vähennetään vasta, kun ne myydään.

Poikkeus on ammatinharjoittaja, joka pitää yhdenkertaista kirjanpitoa: hän saa kirjata tulot ja menot maksuperusteisesti eli sinä vuonna, jona raha liikkuu (27 a §). Käyttöomaisuus ja vaihto-omaisuus jaksotetaan silloinkin normaalisti, elleivät erät ole vähäisiä. Eroista kerrotaan sivulla maksuperusteinen vai suoriteperusteinen.

Mitä elinkeinoverolaissa muuttui 2026?

Vuoden 2026 alusta elinkeinoverolaista poistettiin kohta, jonka mukaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut olivat vähennyskelpoisia menoja (laki 1145/2025). Ammattiliittojen ja työnantajaliittojen jäsenmaksuja ei siis voi vähentää verovuodesta 2026 alkaen. Lisäksi lakiin on lisätty kiinteää toimipaikkaa koskeva säännös (laki 324/2026), joka tulee voimaan 1.1.2027 ja koskee lähinnä kansainvälisiä yrityksiä.

Pienhankintojen yhteenlaskettu raja on 3 600 euroa vuodessa ja yksittäisen pienhankinnan raja 1 200 euroa. Yhteisöveroprosentin alentaminen 18 prosenttiin on hallituksen esitys, ei voimassa oleva laki. Ajantasaiset muutokset kootaan sivulle veromuutokset 2027.

Elinkeinoverolaki ja kirjanpito: miksi ne kulkevat yhdessä

Suomessa verotus perustuu kirjanpitoon. Verotettava tulos lasketaan kirjanpidon tuloksesta, ja siihen tehdään vain lain vaatimat oikaisut, kuten vähennyskelvottomat menot ja verovapaat tulot. Elinkeinoverolain 54 § sitoo poistot ja varaukset kirjanpitoon: verotuksessa ei saa vähentää enempää poistoja kuin kirjanpidossa on kirjattu. Siksi poistosuunnitelma ja tilinpäätöksen ajoitus vaikuttavat suoraan veron määrään.

• Säilytä tositteet, joista näkyy menon liiketoimintayhteys.
• Merkitse edustuskulut omalle tililleen, jotta 50 % rajoitus voidaan laskea.
• Pidä käyttöomaisuuskirjanpitoa ja tee poistot kirjanpitoon ennen veroilmoitusta.
• Erottele yksityiskäytön osuus autosta, puhelimesta ja tietokoneesta.
• Tarkista ennen tilikauden loppua, kannattaako hankinta tehdä tänä vai ensi vuonna.

Jos haluat, että joku muu seuraa näitä sääntöjä puolestasi, katso oma hintasi. Jos sinulla on jo tilitoimisto, voit kilpailuttaa sen minuutissa.