Toiminimen kirjanpitovelvollisuus 2026: mitä laki vaatii, yhdenkertainen kirjanpito, tilinpäätös ja seuraamukset

Toiminimen kirjanpitovelvollisuus tarkoittaa, että toiminimiyrittäjän on kirjattava yritystoimintansa tulot ja menot tositteiden perusteella, säilytettävä aineisto ja laadittava kirjanpidosta veroilmoitus. Velvollisuus on sama pienellä sivutoimisella ja päätoimisella toiminimellä. Laki ei vaadi toiminimeltä yhtä paljon kuin osakeyhtiöltä, mutta jokainen kevennys on sidottu rajoihin, ja ne kannattaa tuntea ennen kuin päätät, teetkö kirjanpidon itse vai annatko sen kirjanpitäjälle toiminimelle.

Onko toiminimi kirjanpitovelvollinen?

On. Kirjanpitolain 1 luvun 1 a §:n mukaan luonnollinen henkilö on kirjanpitovelvollinen harjoittamastaan liike- ja ammattitoiminnasta. Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja on juuri tällainen luonnollinen henkilö: yritys ja yrittäjä ovat sama henkilö, mutta yritystoiminnasta on pidettävä kirjanpitoa erikseen. Velvollisuus koskee myös toimintaa jatkavaa kuolinpesää ja konkurssipesää.

Lain ainoa rajaus koskee maatilataloutta ja kalastusta: niiden harjoittaja ei ole kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollinen tästä toiminnasta. Maatilan muistiinpanoista kerrotaan artikkelissa maatalouden kirjanpito. Jos toimintasi vaatii toimiluvan tai on viranomaisen valvomaa, alan omat kirjanpitosäännöt tulevat lisäksi (1 a §:n 4 momentti).

Milloin yritys on kirjanpitovelvollinen?

Yritys on kirjanpitovelvollinen yritysmuodosta riippumatta: kirjanpitolain 1 luvun 1 §:n mukaan kirjanpitovelvollisia ovat muun muassa osakeyhtiöt, osuuskunnat, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, yhdistykset ja säätiöt, ja 1 a §:n mukaan luonnolliset henkilöt liike- ja ammattitoiminnastaan. Toiminimen kirjanpitovelvollisuus alkaa, kun liiketoiminta alkaa. Jos olet ostanut tietokoneen tai työkaluja ennen ensimmäistä laskua, kuitit kuuluvat ensimmäisen tilikauden kirjanpitoon.

Yhtiömuodoille kevennykset ovat pienemmät. Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö pitävät aina kahdenkertaista kirjanpitoa, koska yhdenkertainen on sallittu vain luonnolliselle henkilölle (kirjanpitolaki 1 luku 2 §). Osakeyhtiön velvoitteista kerrotaan artikkelissa osakeyhtiön kirjanpito ja henkilöyhtiöistä artikkelissa avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Koko lain yleiskuva on artikkelissa kirjanpitolaki selkokielellä.

Yhdenkertainen vai kahdenkertainen kirjanpito: missä raja menee?

Toiminimi saa pitää yhdenkertaista kirjanpitoa niin kauan kuin sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi kolmesta rajasta (kirjanpitolaki 1 luku 1 a §, 2 momentti). Kun kaksi rajaa ylittyy jommallakummalla näistä tilikausista, toiminimen on siirryttävä kahdenkertaiseen kirjanpitoon. Kahdenkertaista kirjanpitoa saa pitää vapaaehtoisesti milloin tahansa.

Miten yhdenkertainen kirjanpito käytännössä tehdään, millainen on kirjausrivi ja mitä virheitä siinä tehdään, on käyty läpi artikkelissa yhdenkertainen kirjanpito.

Maksuperuste vai suoriteperuste toiminimellä?

Kirjanpitolain pääsääntö on suoriteperuste: tulo kirjataan, kun työ tehdään tai tavara luovutetaan, ja meno, kun ostos vastaanotetaan. Tilikauden aikana menot ja tulot saa kirjata myös laskun tai maksun perusteella (kirjanpitolaki 2 luku 3 §). Yhdenkertaisessa kirjanpidossa toiminimi kirjaa tyypillisesti maksun mukaan, mutta laki vaatii silloinkin, että ostovelkojen ja myyntisaamisten määrä voidaan selvittää jatkuvasti (1 luvun 1 a §, 2 momentti). Käytännössä tämä tarkoittaa listaa avoimista myynti- ja ostolaskuista.

Verotuksessa ratkaisee, oletko liikkeen- vai ammatinharjoittaja. Tätä käsitellään seuraavassa luvussa. Peruserot esimerkein ovat artikkelissa maksuperusteinen vai suoriteperusteinen kirjanpito. Maksuperusteinen ALV on eri asia kuin maksuperusteinen kirjanpito, eikä sillä ole tekemistä kirjanpitovelvollisuuden kanssa.

Liikkeenharjoittaja vai ammatinharjoittaja: vaikuttaako se velvollisuuksiin?

Kirjanpitolain kannalta ei. Laki kohtelee ammatin- ja liikkeenharjoittajaa samalla tavalla: molemmat saavat pitää yhdenkertaista kirjanpitoa samoissa rajoissa, ja kummankin tilikausi on kalenterivuosi. Vanhoissa oppaissa lukee yhä, että vain ammatinharjoittaja saa pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, mutta se ei pidä enää paikkaansa.

Ero näkyy verotuksessa. Ammatinharjoittaja tekee työtä omalla osaamisellaan ilman suurta pääomaa tai palkattuja työntekijöitä, esimerkiksi konsultti, graafikko, hieroja tai lääkäri ammatinharjoittajana. Elinkeinoverolain 27 a §:n mukaan ammatinharjoittajan tulo voidaan verottaa maksuvuonna ja meno vähentää maksuvuonna, kun kirjanpito on pidetty maksuperusteisesti. Käyttö- ja vaihto-omaisuuden hankinnat jaksotetaan silti normaalisti. Liikkeenharjoittaja myy tavaraa, pitää varastoa tai työllistää muita, ja hänen maksuperusteinen kirjanpitonsa oikaistaan verotuksessa suoriteperusteiseksi: vuodenvaihteen myyntisaamiset, ostovelat ja varasto otetaan huomioon.

Tarvitseeko toiminimi tilinpäätöksen?

Ei yleensä. Kirjanpitolain 1 luvun 1 a §:n 3 momentin mukaan ammatin- ja liikkeenharjoittajan on laadittava tilinpäätös vasta, kun sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi mikroyrityksen rajoista: tase 450 000 euroa, liikevaihto 900 000 euroa tai keskimäärin 10 henkeä. Silloinkin noudatetaan mikroyrityksen kevyitä tilinpäätössääntöjä. Tilinpäätös laaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Rajojen alla tilinpäätöksen korvaa veroilmoitus 5, jonka tiedot kootaan kirjanpidosta. Moni toiminimi tekee silti vapaaehtoisen tuloslaskelman ja taseen esimerkiksi lainaa hakiessaan. Mitä ne sisältävät ja mitä veroilmoitukseen tulee, on kerrottu artikkelissa toiminimen tilinpäätös.

Paljonko tilinpäätös maksaa?

Toiminimen vuosipäätös ja veroilmoitus maksavat tilitoimistossa mediaanina 220 euroa vuodessa (vaihteluväli 89–340 euroa), ja osakeyhtiön tilinpäätös veroilmoituksineen mediaanina 323 euroa (159–480 euroa). Luvut ovat Taukon hintatutkimuksesta, jossa kävimme läpi 18 tilitoimiston julkiset hinnastot 11.10.2026, alv 0 %. Taukossa tilinpäätös ja veroilmoitus eivät sisälly kuukausihintaan, vaan ne laskutetaan erikseen. Hintaerojen syyt on käyty läpi sivulla tilinpäätöksen hinta.

Kuinka kauan toiminimen kirjanpito pitää säilyttää?

Tositteet ja liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto säilytetään vähintään kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi päättyi. Kirjanpidot (päiväkirja ja pääkirja), mahdollinen tilinpäätös, tililuettelo ja luettelo kirjanpidoista ja aineistoista säilytetään vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (kirjanpitolaki 2 luku 10 §). Aineisto saa olla sähköisessä muodossa, kunhan viranomainen voi tarkastaa sen Suomesta käsin ilman aiheetonta viivettä.

Säilytyksen käytännöt, kuten kuitin kuvaaminen ja pilvipalvelut, on käyty läpi artikkelissa kirjanpitoaineiston säilytysajat.

Mitä seuraa kirjanpitolain rikkomisesta?

Seuraamukset porrastuvat. Lievimmästä päästä tuomitaan kirjanpitolain 8 luvun 4 §:n mukaan sakkoon kirjanpitorikkomuksesta, jos kirjaukset myöhästyvät, aineistoa ei säilytetä tai muu velvollisuus laiminlyödään tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Rangaistusta ei tuomita, jos rikkomus on vähäinen. Vakavammat teot ovat rikoslain 30 luvun kirjanpitorikoksia: kirjauksia jätetään tekemättä, aineistoa hävitetään tai kirjanpitoon merkitään vääriä tietoja niin, että oikean kuvan saaminen yrityksen tuloksesta tai taloudesta vaikeutuu.

Toiminimiyrittäjälle käytännössä todennäköisin seuraus on verotuksellinen. Jos tositteita ei ole, Verohallinto voi arvioida tulon (arvioverotus) ja määrätä veronkorotuksen. Huomaa myös, että rikoslain kirjanpitorikos koskee kirjanpitovelvollisen lisäksi sitä, jolle kirjanpito on annettu toimeksiantona. Vastuu ei siis siirry kokonaan kirjanpitäjälle, vaikka ulkoistat työn: sinun tehtäväsi on toimittaa tositteet ajallaan.

Voiko kirjanpitoa tehdä itse?

Voi. Laki ei vaadi, että kirjanpidon tekee tilitoimisto tai koulutettu kirjanpitäjä. Se vaatii, että kirjanpito on tehty hyvän kirjanpitotavan mukaan: jokaisella kirjauksella on päivätty ja numeroitu tosite, kirjaukset tehdään ajallaan ja ne voidaan tarkastaa sekä aikajärjestyksessä että tileittäin. Pienen toiminimen kirjanpidon voi hoitaa taulukolla tai ohjelmalla. Kun kustannukset ja oma aika lasketaan rinnakkain, punninta on artikkelissa toiminimen kirjanpito itse vai tilitoimisto, ja hintataso artikkelissa toiminimen kirjanpito.

Milloin yritys on pienyritys?

Kirjanpitolain mukaan yritys on pienyritys, kun sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi rajoista: taseen loppusumma 7,5 miljoonaa euroa, liikevaihto 15 miljoonaa euroa tai keskimäärin 50 henkeä (1 luku 4 a §). Mikroyrityksen rajat ovat 450 000 euroa, 900 000 euroa ja 10 henkeä (4 b §). Rajat ovat voimassa 1.1.2025 alkavista tilikausista. Lähes jokainen toiminimi on mikroyritys. EU:n pk-yritysmääritelmä on eri asia, ja ero on selitetty artikkelissa mikä on pk-yritys.

Onko osakkaan oikeus nähdä kirjanpito?

Riippuu yritysmuodosta. Toiminimessä kysymystä ei synny, koska omistaja on yksi ja sama henkilö kuin yritys. Avoimen yhtiön yhtiömiehellä on lain mukaan oikeus tarkastaa yhtiön kirjanpitoa ja saada tietoja yhtiön toiminnasta (laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä). Osakeyhtiön osakkaalla ei ole yleistä oikeutta selata kirjanpitoa. Hänellä on yhtiökokouksessa kyselyoikeus (osakeyhtiölaki 5 luku 25 §), ja tilinpäätös esitetään yhtiökokoukselle. Lisäksi osakkeenomistaja voi hakea erityistä tarkastusta yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta, kun ehdotusta on käsitelty yhtiökokouksessa.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.