Sopimusyrittäjä: mitä se tarkoittaa, miten se eroaa työsuhteesta ja mitä sopimukseen kirjoitetaan

Mitä tarkoittaa sopimusyrittäjä?

Sopimusyrittäjä tarkoittaa yrittäjää, joka myy palvelujaan oman yrityksensä nimissä, mutta tekee työn toisen yrityksen tiloissa, ketjussa tai brändin alla. Suhde perustuu yrittäjäsopimukseen eikä työsopimukseen. Sopimusyrittäjä maksaa tilasta, laitteista tai brändistä vuokraa tai provisiota ja laskuttaa asiakkaitaan itse.

Termiä käytetään eniten hiusalalla, jossa moni parturi-kampaaja vuokraa tuolin liikkeestä. Samaa mallia käytetään kauneushoitoloissa, tatuointistudioissa, fysioterapiassa, kuntosalien personal trainereilla ja kiinteistönvälityksessä. Ketjun kauppias ja franchising-yrittäjä ovat lähisukulaisia: niissäkin itsenäinen yritys toimii toisen yrityksen konseptilla. Franchisingista kerrotaan artikkelissa franchising.

Onko sopimusyrittäjä työsuhteessa?

Sopimusyrittäjä ei ole työsuhteessa, jos hän todella toimii itsenäisesti. Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaan työsuhde syntyy, kun henkilö sitoutuu tekemään työtä henkilökohtaisesti toisen lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Jos nämä tunnusmerkit täyttyvät, laki koskee suhdetta riippumatta siitä, mitä sopimukseen on kirjoitettu.

Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhde arvioidaan laissa kokonaisharkinnalla: huomioon otetaan työn ehdot, olosuhteet, osapuolten tarkoitus ja tosiasiallinen asema. Laki sanoo myös, ettei pelkästään se, että työ tehdään omilla välineillä tai itse valitussa paikassa, estä työsuhdetta. Omat sakset eivät siis tee kampaajasta yrittäjää.

• Viittaa yrittäjyyteen: omat asiakkaat ja ajanvaraus, omat hinnat, oma kassa tai maksupääte, työajat itse, useampi asiakas tai toimipaikka, oma markkinointi, mahdollisuus palkata sijainen.
• Viittaa työsuhteeseen: liike määrää hinnat ja työvuorot, asiakkaat tulevat liikkeen ajanvarauksesta ilman omaa vaikutusta, korvaus on kiinteä tuntipalkka, liike valvoo työtä ja antaa työtehtävät.

Jos suhde todetaan jälkikäteen työsuhteeksi, liikkeen omistaja voi joutua maksamaan takautuvasti työnantajamaksut, ennakonpidätykset ja työntekijän saatavat, kuten lomakorvaukset. Siksi järjestely kannattaa rakentaa niin, että itsenäisyys näkyy myös arjessa eikä vain sopimuspaperissa. Toimeksiantosuhteen ja työsuhteen eroa käsitellään myös artikkelissa toimeksiantosopimus.

Tuolivuokra vai provisio: miten sopimusyrittäjä maksaa liikkeelle?

Sopimusyrittäjä maksaa liikkeelle yleensä joko kiinteää vuokraa tai provisiota eli prosenttiosuutta myynnistä. Kiinteä vuokra on tekijälle edullisempi, kun kalenteri on täynnä. Provisio jakaa riskin, koska hiljaisena kuukautena maksu on pienempi.

Oman tuntihinnan laskeminen tuolivuokran tai provision kanssa on käyty läpi artikkelissa kampaamon hinnoittelu, ja oman liikkeen perustaminen artikkelissa kampaamon perustaminen.

Mitä sopimusyrittäjän sopimukseen kirjoitetaan?

Sopimusyrittäjän sopimukseen kirjoitetaan, mitä liike antaa käyttöön ja millä hinnalla, ja mitkä asiat jäävät yrittäjän omaan päätösvaltaan. Mitä tarkemmin itsenäisyys näkyy sopimuksessa, sitä selvemmin suhde on yrittäjien välinen.

Yleisen toimeksiantosopimuksen pohja on artikkelissa toimeksiantosopimus. Isommissa järjestelyissä, kuten ketjun kauppiassopimuksissa, sopimus kannattaa käyttää juristilla.

Saako sopimusyrittäjälle asettaa kilpailukiellon?

Kilpailukiellosta voi sopia yrittäjien välisessä sopimuksessa, mutta ehdon pitää olla kohtuullinen. Työsopimuslain kilpailukieltorajoitukset koskevat työsuhteita. Yrittäjien välisessä sopimuksessa kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomiotta oikeustoimilain 36 §:n nojalla.

Käytännössä kohtuullisuutta arvioidaan esimerkiksi kiellon keston, alueen ja sen perusteella, saako yrittäjä korvausta tai rakentaako hän asiakaskuntansa itse. Jos asiakkaat ovat tulleet tekijän oman työn kautta, pitkä ja laaja kielto on vaikeampi perustella. Työsuhteen kilpailukiellosta kerrotaan artikkelissa kilpailukieltosopimus.

Miten sopimusyrittäjää verotetaan?

Sopimusyrittäjää verotetaan kuten muitakin yrittäjiä. Toiminimen tulos verotetaan omistajan tulona, ja siitä maksetaan ennakkoveroa. Vuokra tai provisio, tarvikkeet, vakuutukset ja kirjanpito ovat vähennyskelpoisia kuluja.

• Y-tunnus ja ennakkoperintärekisteri: ilman rekisteröintiä maksaja voi joutua toimittamaan ennakonpidätyksen. Katso ennakkoperintärekisteri.
• YEL: pakollinen, kun työtulo on vähintään 9 423,09 € vuodessa (2026). Maksu on 24,4 % työtulosta.
• ALV: rekisteröidy, kun myynti ylittää 20 000 € kalenterivuodessa. Kampaamo- ja kauneuspalvelujen verokanta on 25,5 %.
• Kirjanpito: omasta myynnistä, vuokrista ja provisioista. Alan kirjaukset ovat artikkelissa parturi-kampaamon kirjanpito.

Liikkeen omistajalle tuolivuokra on liiketoiminnan tuloa. Tilan vuokra on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta, ellei vuokranantaja ole hakeutunut verovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta. Jos vuokraan sisältyy palveluja tai tarvikkeita, niiden ALV-käsittely voi olla eri. Jos mietit, paljonko yrittäjänä toimimisen hallinto maksaa, katso oma hintasi.

Sopimusyrittäjäksi: tarkistuslista ennen allekirjoitusta

• Toiminimi tai osakeyhtiö on perustettu ja Y-tunnus on olemassa.
• Yritys on ennakkoperintärekisterissä ja YEL-vakuutus on otettu.
• Sopimuksessa näkyy, että päätät itse hinnoista, työajoista ja asiakkaista.
• Vuokra tai provisio on laskettu omaan tuntihintaan ja hiljaisiin kuukausiin.
• Asiakasrekisterin omistus ja kilpailukielto on sovittu kirjallisesti.
• Sinulla on oma vastuuvakuutus ja tarvittaessa oma maksupääte.
• Kirjanpito ja ALV-raja on suunniteltu ennen ensimmäistä asiakasta.