Irtisanominen 2026: perusteet, irtisanomisajat ja menettely työnantajalle ja työntekijälle
Irtisanominen tarkoittaa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä niin, että työsuhde jatkuu irtisanomisajan ja päättyy sen jälkeen. Työnantaja tarvitsee irtisanomiseen lain mukaisen perusteen ja noudattaa 14 päivän–6 kuukauden irtisanomisaikaa, työntekijä voi irtisanoutua ilman perustetta 14 päivän tai kuukauden irtisanomisajalla. Tältä sivulta näet erot irtisanomisen, irtisanoutumisen, purun ja lomautuksen välillä, vuoden 2026 muutokset, molempien osapuolten irtisanomisajat ja lasketun esimerkin lopputilistä.
Lyhyesti
- Irtisanominen päättää toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen irtisanomisajan jälkeen. Palkka ja työ jatkuvat irtisanomisajan.
- Työnantaja tarvitsee perusteen: henkilöön liittyvä asiallinen syy (kynnys madaltui 1.1.2026) tai taloudellinen ja tuotannollinen syy. Työntekijä voi irtisanoutua ilman syytä.
- Irtisanomisaika on työnantajalla 14 päivää–6 kuukautta ja työntekijällä 14 päivää tai 1 kuukausi työsuhteen keston mukaan, ellei työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovita toisin.
- Työsuhteen päättyessä maksetaan lopputili: viimeinen palkka ja pitämättömät lomat lomakorvauksena. Työtodistus annetaan pyynnöstä.
Irtisanominen on yleisin tapa päättää työsuhde. Siinä toinen osapuoli ilmoittaa, että työsopimus päättyy, ja työsuhde jatkuu vielä irtisanomisajan. Kun irtisanojana on työntekijä, puhutaan irtisanoutumisesta. Pienessä yrityksessä irtisanominen on harvinainen mutta raskas tilanne, ja virheet maksavat: perusteeton irtisanominen voi johtaa 3–24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Rajat ja esimerkit ovat sivulla laiton irtisanominen. Koeajan erityissäännöt ovat oppaassa koeajalla irtisanominen.
Mitä irtisanominen tarkoittaa?
Irtisanominen tarkoittaa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä yksipuolisella ilmoituksella niin, että työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu sopimuksessa: se päättyy sovittuna päivänä.
| Tapa | Kuka | Peruste | Irtisanomisaika |
|---|---|---|---|
| Irtisanominen | Työnantaja | Henkilöön liittyvä asiallinen syy tai taloudellinen ja tuotannollinen syy | 14 pv–6 kk |
| Irtisanoutuminen | Työntekijä | Ei tarvita | 14 pv tai 1 kk |
| Purku | Kumpi tahansa | Erittäin painava syy, esim. vakava rikkomus tai palkkojen maksamatta jättäminen | Ei, päättyy heti |
| Koeaikapurku | Kumpi tahansa | Koeajan aikana, ei syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen syy | Ei |
| Sopimus työsuhteen päättämisestä | Yhdessä | Sovitaan | Sovitaan |
| Lomautus | Työnantaja | Työ tai maksukyky vähentynyt tilapäisesti | Työsuhde jatkuu, työ ja palkka keskeytyvät |
Milloin työntekijä voidaan irtisanoa?
Työnantaja saa irtisanoa työntekijän vain työsopimuslain mukaisella perusteella: työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä tai taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä. Lisäksi työnantajan on ensin selvitettävä, voisiko irtisanomisen välttää tarjoamalla muuta työtä.
Henkilöön liittyvä syy: asiallinen syy riittää 2026
Vuoden 2026 alusta henkilöön liittyvän irtisanomisen kynnys madaltui: aiemmin vaadittiin asiallinen ja painava syy, nyt asiallinen syy riittää. Tavallisia perusteita ovat työvelvoitteiden toistuva laiminlyönti, perusteettomat poissaolot, epäasiallinen käytös tai se, ettei työntekijä työntekoedellytysten olennaisen muuttumisen vuoksi selviydy tehtävistään. Vähäiset laiminlyönnit eivät riitä, ja ennen irtisanomista työntekijää on pääsääntöisesti varoitettava.
Sairaus ei sellaisenaan ole irtisanomisperuste, ellei työkyky ole heikentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Syrjivä syy, kuten raskaus, perhevapaa, ammattiliittoon kuuluminen tai mielipide, ei ole koskaan peruste.
Taloudellinen ja tuotannollinen syy
Työnantaja voi irtisanoa, kun tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Väliaikainen notkahdus ei riitä: silloin keinona on lomautus. Jos yrityksessä on vähintään 20 työntekijää, yhteistoimintalaki voi edellyttää muutosneuvotteluja ennen päätöstä. Neuvotteluajat ja rajat ovat artikkelissa yt-neuvottelu.
Paljonko on yleensä irtisanomisaika?
Työntekijän oma irtisanomisaika on yleensä 14 päivää, ja kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta. Työnantajan irtisanomisaika on pidempi ja kasvaa porrastetusti 14 päivästä kuuteen kuukauteen. Työehtosopimus voi määrätä toisin, ja työsopimuksessa voi sopia pidemmästäkin ajasta, kunhan työnantajan aika ei ole työntekijän aikaa lyhyempi.
| Työsuhde on kestänyt | Työnantaja irtisanoo | Työntekijä irtisanoutuu |
|---|---|---|
| Enintään 1 vuosi | 14 päivää | 14 päivää |
| Yli 1 – 4 vuotta | 1 kuukausi | 14 päivää |
| Yli 4 – 5 vuotta | 2 kuukautta | 14 päivää |
| Yli 5 – 8 vuotta | 2 kuukautta | 1 kuukausi |
| Yli 8 – 12 vuotta | 4 kuukautta | 1 kuukausi |
| Yli 12 vuotta | 6 kuukautta | 1 kuukausi |
Irtisanomisaika alkaa, kun toinen osapuoli on saanut ilmoituksen. Henkilökohtaisesti annettu ilmoitus on saatu heti. Kirjeitse tai sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan saaduksi viimeistään seitsemäntenä päivänä lähettämisestä, joten varaa aikaa, jos päättymispäivä on tärkeä.
Miten irtisanoutuminen kannattaa tehdä?
Irtisanoutuminen kannattaa tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, jossa kerrot irtisanoutuvasi, mainitset irtisanomisajan ja työsuhteen viimeisen päivän ja pyydät vahvistuksen. Syytä ei tarvitse kertoa. Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus ratkaisee mahdolliset erimielisyydet päivämääristä.
Onko työntekijän pakko noudattaa irtisanomisaikaa?
On. Jos työntekijä lopettaa työt ennen irtisanomisajan loppua ilman purkuperustetta, hän voi joutua maksamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan (työsopimuslaki 6 luku 4 §). Työnantaja voi kuitata korvauksen lopputilistä vain lain sallimissa rajoissa. Irtisanomisajasta voi aina sopia toisin: moni työnantaja suostuu, kun työntekijä kysyy aikaisempaa lähtöä.
Sama koskee työnantajaa: jos työnantaja ei noudata irtisanomisaikaa, sen on maksettava täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Työnantaja voi vapauttaa työntekijän työstä irtisanomisajaksi, mutta palkka maksetaan silti.
Irtisanomisen menettely työnantajalle
- 11. Selvitä ja dokumentoi perusteHenkilöön liittyvässä syyssä varoitus ja aikaa korjata menettely. Taloudellisessa syyssä selvitys työn vähenemisestä ja muun työn tai koulutuksen tarjoaminen.
- 22. Kuule työntekijääHenkilöön liittyvästä syystä irtisanottavalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi, ja hän saa käyttää avustajaa.
- 33. Toimita irtisanomisilmoitusHenkilökohtaisesti, tai kirjeitse tai sähköisesti, jos se ei ole mahdollista. Työntekijälle annetaan pyynnöstä kirjallinen tieto perusteesta ja päättymispäivästä.
- 44. IrtisanomisaikaTyö ja palkka jatkuvat. Taloudellisista syistä irtisanotulla on oikeus palkalliseen työllistymisvapaaseen.
- 55. Lopputili ja työtodistusViimeinen palkka ja lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä, ja ne ilmoitetaan tulorekisteriin. Työtodistus annetaan pyynnöstä.
Irtisanomisilmoituksen sisältö ja malli ovat artikkelissa irtisanomisilmoitus työnantaja, ja koko prosessi ilmoituspäivästä riitauttamiseen artikkelissa työnantaja irtisanoo työntekijän. Jos työntekijä on lomautettuna, katso työnantaja irtisanoo lomautuksen aikana. Jos etsit pelkkiä irtisanomisaikoja, katso irtisanomisaika työntekijälle.
Lopputili: mitä irtisanotulle maksetaan?
Lopputili maksetaan työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Siihen kuuluvat viimeisen palkkakauden palkka, pitämättömät lomapäivät lomakorvauksena ja muut erääntyneet saatavat, kuten ylityökorvaukset. Lomarahan maksaminen riippuu työehtosopimuksen ehdoista.
Laske lomakorvaus lopputiliin
Lomakorvauslaskuri omalla sivullaanMitä irtisanomisen jälkeen tapahtuu?
- Työttömyysturva: työntekijä ilmoittautuu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Taloudellisista syistä irtisanottu saa etuutta ilman korvauksetonta määräaikaa. Jos työsuhde päättyy omasta syystä tai omalla irtisanoutumisella ilman pätevää syytä, etuuteen voi tulla korvaukseton määräaika.
- Takaisinottovelvollisuus: 1.6.2026 alkaen vain vähintään 50 työntekijän työnantajilla. Pienen yrityksen ei tarvitse tarjota työtä takaisin.
- Riitauttaminen: perusteettomasta irtisanomisesta voi vaatia korvausta kahden vuoden kuluessa. Korvaus on 3–24 kuukauden palkka.
- Työtodistus: työntekijällä on oikeus saada työtodistus pyynnöstä.
Irtisanominen on harvoin yrittäjän ensimmäinen vaihtoehto. Jos työ on vähentynyt tilapäisesti, lomautus voi olla parempi, ja jos syynä on kannattavuus, kannattaa katsoa myös kulut: kilpailuta nykyinen tilitoimisto, jos taloushallinnon kulut ovat kasvaneet suhteessa liikevaihtoon.
Usein kysytyt
Milloin työntekijä voidaan irtisanoa?+
Kun työnantajalla on työsopimuslain mukainen peruste: henkilöön liittyvä asiallinen syy, kuten työvelvoitteiden laiminlyönti varoituksen jälkeen, tai taloudellinen ja tuotannollinen syy, kun työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. 1.1.2026 alkaen henkilöön liittyvään irtisanomiseen riittää asiallinen syy.
Paljonko on yleensä irtisanomisaika?+
Työntekijällä 14 päivää, tai 1 kuukausi, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta. Työnantajalla 14 päivää–6 kuukautta työsuhteen keston mukaan. Työehtosopimus voi määrätä toisin.
Onko työntekijän pakko noudattaa irtisanomisaikaa?+
On, ellei toisin sovita tai ole purkuperustetta. Muuten työntekijä voi joutua maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan korvauksen (TSL 6:4).
Miten irtisanoutuminen kannattaa tehdä?+
Kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla: kerro irtisanoutuvasi, mainitse irtisanomisaika ja viimeinen työpäivä ja pyydä vahvistus. Syytä ei tarvitse kertoa.
Mitä eroa on irtisanomisella ja purulla?+
Irtisanomisessa työsuhde jatkuu irtisanomisajan, ja perusteeksi riittää asiallinen syy. Purussa työsuhde päättyy heti, ja se vaatii erittäin painavan syyn, kuten vakavan rikkomuksen.
Voiko määräaikaisen työsopimuksen irtisanoa?+
Vain, jos irtisanomisesta on sovittu työsopimuksessa. Muuten määräaikainen sopimus päättyy sovittuna päivänä, mutta sen voi purkaa koeajalla tai purkuperusteella.
Saako irtisanottu lomakorvauksen?+
Kyllä. Pitämättömät lomapäivät maksetaan lomakorvauksena lopputilin yhteydessä. Kuukausipalkkaisella yksi lomapäivä on kuukausipalkka jaettuna 25:llä.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Työnantaja irtisanoo työntekijän: perusteet, irtisanomisaika, lopputili ja mitä tapahtuu seuraavaksi
Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain laillisella perusteella: työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä tai siksi, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomisaika on lain mukaan 14 päivästä 6 kuukauteen työsuhteen keston mukaan, ja koko ajalta maksetaan palkka. Tällä sivulla käydään läpi, mitä tapahtuu ilmoituspäivästä lopputiliin, mitä 2026 muuttui, mitä työntekijä saa ja miten perusteeton irtisanominen riitautetaan.
Saako työnantaja puhalluttaa työntekijän? Puhalluskoe työpaikalla, suostumus ja mitä tehdä, kun epäilet päihtymystä
Työnantaja saa velvoittaa työntekijän puhalluskokeeseen vain aloilla, joilla siitä on säädetty laissa, käytännössä aluksilla ja losseilla merityösopimuslain nojalla sekä ilmailussa. Muilla työpaikoilla puhallus perustuu työntekijän vapaaehtoisuuteen ja työpaikan päihdeohjelmaan, eikä siitä kieltäytyminen ole itsessään rikkomus. Tämä ei estä toimimasta: työnantaja saa poistaa päihtyneeltä vaikuttavan työntekijän työstä havaintojensa perusteella. Tästä näet, mitä laki sanoo, miten puhallus järjestetään vapaaehtoisesti ja miten pieni työnantaja toimii epäilytilanteessa.
Saako työnantaja lukea työntekijän sähköposteja? Hakemisen ja avaamisen ehdot, selvitys ja työsuhteen päättyminen
Työnantaja ei saa lukea työntekijän sähköposteja vapaasti, vaikka osoite olisi työsähköposti: viestit ovat luottamuksellisia, ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä sallii viestien hakemisen ja avaamisen vain, kun työntekijä on estynyt, viesti on selvästi työnantajalle kuuluva ja tieto on välttämätön esimerkiksi asiakkaan palvelemiseksi. Lisäksi työnantajan on ensin tarjottava keinot varautua poissaoloihin, ja jokaisesta hausta ja avaamisesta laaditaan kirjallinen selvitys. Tästä näet ehdot, menettelyn vaihe vaiheelta ja mitä sähköpostille tapahtuu työsuhteen päättyessä.