Tarvittaessa töihin kutsuttava: kaksi laillista sopimusmallia, erot ja kumpi sopii pienyritykselle
Tarvittaessa töihin kutsuttava on työntekijä, joka tekee töitä vain silloin, kun työnantaja tarvitsee häntä, ja laissa siihen on kaksi eri mallia: vaihtelevan työajan työsopimus, jossa työsuhde on voimassa koko ajan, ja runko- eli puitesopimus, jossa jokainen keikka on oma määräaikainen työsuhteensa. Mallit eroavat siinä, onko työntekijän tultava töihin kutsuttaessa, kertyykö työsuhde-etuuksia keikkojen välillä ja miten suhde päätetään. Tämä opas kertoo työnantajalle, kumpi malli sopii ja mitä kumpikin vaatii.
Lyhyesti
- Tarvittaessa töihin kutsuttava tekee työtä vain kutsuttaessa. Laillisia malleja on kaksi: vaihtelevan työajan työsopimus ja runko- eli puitesopimus.
- Vaihtelevassa työajassa työsuhde on voimassa koko ajan, työntekijä on sitoutunut tulemaan kutsuttaessa ja suhde päätetään irtisanomalla.
- Runkosopimus ei ole työsopimus. Työntekijä voi kieltäytyä, ja jokainen sovittu keikka on oma määräaikainen työsuhteensa.
- Kummallakaan mallilla ei saa kattaa pysyvää työvoiman tarvetta. Säännöllisesti jatkuvat keikat voidaan katsoa yhdeksi vakituiseksi työsuhteeksi.
- Vaihtelevan työajan sopimuksessa työnantajan on vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava toteutuneita tunteja.
Mitä tarvittaessa töihin kutsuttava tarkoittaa?
Tarvittaessa töihin kutsuttava tarkoittaa työntekijää, jolla ei ole kiinteitä työvuoroja, vaan työnantaja kutsuu hänet töihin silloin, kun työtä on. Ilmaus ei ole lain käsite. Se kattaa kaksi juridisesti erilaista sopimusta, ja moni pieni työnantaja sekoittaa ne. Sekaannus tulee kalliiksi vasta, kun suhde päättyy.
Nimi paperissa ei ratkaise. Jos runkosopimuksessa työntekijä on käytännössä velvollinen tulemaan töihin aina kutsuttaessa, kyse on vaihtelevan työajan työsopimuksesta. Puitesopimuksen yleisestä käytöstä kerrotaan artikkelissa puitesopimus.
Malli 1: vaihtelevan työajan työsopimus
Vaihtelevan työajan työsopimuksessa työaika vaihtelee sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä, tai työntekijä sitoutuu tekemään työtä erikseen kutsuttaessa. Työsopimuslaki kutsuu tätä vaihtelevaksi työajaksi, ja arkikielessä sitä kutsutaan nollatuntisopimukseksi, kun vähimmäistyöaika on nolla.
- Sopimuksesta ei saa sopia työnantajan aloitteesta, jos työvoiman tarve on kiinteä.
- Vähimmäistyöaika ei saa olla pienempi kuin todellinen työvoiman tarve edellyttää.
- Työnantajan on tarkasteltava toteutuneita tunteja vähintään 12 kuukauden välein ja tarjottava korkeampaa vähimmäistyöaikaa kuukauden kuluessa, jos tunnit sitä osoittavat.
- Työntekijä saa sairausajan palkan työvuoroluetteloon merkityiltä vuoroilta.
- Irtisanomisaikana tarjotun työn pitää vastata 12 edeltävän viikon keskiarvoa, tai erotus korvataan.
Mallin etu on, että sama tuttu työntekijä on käytettävissä ja sitoutunut tulemaan. Haittana on, että työsuhde on voimassa myös hiljaisina viikkoina, ja sen päättäminen vaatii irtisanomisperusteen. Kaikki velvollisuudet sopimuksen kirjauksista irtisanomisajan korvaukseen ovat artikkelissa nollatuntisopimus.
Malli 2: runkosopimus ja keikkakohtaiset työsuhteet
Runko- tai puitesopimuksessa sovitaan etukäteen ehdoista, joita noudatetaan, jos työstä myöhemmin sovitaan: palkka, työpaikka, tehtävät ja sovellettava työehtosopimus. Sopimus ei velvoita työnantajaa tarjoamaan työtä eikä työntekijää ottamaan sitä vastaan. Kun keikasta sovitaan ja työ tehdään, syntyy normaalisti määräaikainen työsuhde, joka voi kestää päivän tai pari viikkoa.
Koska jokainen keikka on määräaikainen työsuhde, sitä koskevat määräaikaisuuden säännöt. Ensimmäisen määräaikaisen sopimuksen saa 1.6.2026 alkaen tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi. Muut määräaikaiset tarvitsevat perustellun syyn, kuten tilapäisen lisätarpeen, sijaisuuden tai kausityön. Säännöt ovat artikkelissa määräaikainen työsopimus.
Kumpi malli sopii pienyritykselle?
Vaihtelevan työajan sopimus sopii, kun tarvitset samaa työntekijää säännöllisesti mutta vaihtelevasti, esimerkiksi viikonloppuisin ja sesonkeina. Runkosopimus sopii, kun tarve on aidosti satunnainen, esimerkiksi yksittäisiin tapahtumiin, sairauslomien sijaisuuksiin tai kesäsesongin huippuihin, ja kun työntekijällä on muu päätyö tai opiskelu.
| Tilanne | Sopivampi malli | Miksi |
|---|---|---|
| Ravintola tarvitsee 2–4 lisävuoroa joka viikonloppu | Vaihteleva työaika | Tarve toistuu, työntekijän pitää sitoutua |
| Tapahtumayritys tarvitsee väkeä 5–10 kertaa vuodessa | Runkosopimus | Tarve on satunnainen ja keikkakohtainen |
| Siivousyritys paikkaa sairauspoissaoloja | Runkosopimus | Sijaisuus on perusteltu syy määräaikaisuudelle |
| Kauppa tarvitsee myyjän joka päivä klo 10–18 | Ei kumpikaan | Tarve on kiinteä: tee kiinteän työajan sopimus |
| Opiskelija haluaa itse valita vuoronsa | Kumpi tahansa työntekijän aloitteesta | Työntekijän oma toive kirjataan sopimukseen |
Laskennallinen esimerkki: mitä keikkatyöntekijä maksaa työnantajalle
Esimerkin palkka on laskennallinen. Tarkista oman alasi työehtosopimuksen palkka ja lisät, esimerkiksi ilta- ja viikonloppulisät. Lomakertymän säännöt ovat artikkelissa vuosiloman kertyminen.
Onko toistaiseksi voimassa oleva työsopimus vakituinen?
On. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on sama asia kuin vakituinen työsuhde: se jatkuu, kunnes jompikumpi irtisanoo sen. Myös vaihtelevan työajan sopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva, vaikka tunteja ei olisi taattu yhtään. Silloin työntekijä on vakituinen, mutta hänen työaikansa vaihtelee. Lisää artikkelissa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
Mitä on lisätyö?
Lisätyö on työtä, joka ylittää sovitun säännöllisen työajan mutta ei ylitä lain mukaista säännöllistä enimmäistyöaikaa, yleensä 40 tuntia viikossa. Lisätyöstä maksetaan tavallinen palkka, ellei TES määrää korotusta. Lisätyöhön tarvitaan työntekijän suostumus, ja vaihtelevassa työajassa suostumus pyydetään jokaista kertaa varten.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on tarjottava lisätyötä ensin osa-aikaisille työntekijöilleen, jos työ sopii heille, ennen kuin palkkaa uusia. Sama koskee tarvittaessa kutsuttavia vaihtelevan työajan työntekijöitä. Osa-aikatyön säännöt ovat artikkelissa osa-aikainen työsopimus.
Voiko työnantaja kieltäytyä osa-aikatyöstä?
Pääsääntöisesti voi. Siirtyminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön on sopimusasia, ja työnantaja voi kieltäytyä, jos se ei sovi työn järjestelyihin. Lakisääteinen oikeus osa-aikaisuuteen on kuitenkin esimerkiksi osittaisessa hoitovapaassa, ja työaikalain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään lyhennetty työaika sosiaalisista tai terveydellisistä syistä ja perusteltava kieltäytyminen.
Yleisimmät virheet tarvittaessa kutsuttavien kanssa
- Paperissa lukee runkosopimus, mutta käytännössä työntekijän on tultava aina kutsuttaessa. Suhde on silloin vaihtelevan työajan työsuhde.
- Samoja keikkoja jatketaan vuosia samoihin vuoroihin ilman perustetta. Ketju voi muuttua vakituiseksi työsuhteeksi.
- Vaihtelevan työajan työntekijän vuorot lopetetaan irtisanomatta. Työsuhde ei pääty sillä, ettei työtä enää tarjota.
- 12 kuukauden tarkastelu jää tekemättä vaihtelevan työajan sopimuksessa.
- Lomakorvaus jää maksamatta keikan päättyessä runkosopimusmallissa.
Ensimmäistä työntekijää palkkaavan kannattaa lukea myös ensimmäinen työntekijä. Jos palkanlaskenta vaihtelevilla tunneilla vie liikaa aikaa, kilpailuta nykyinen tilitoimisto tai katso oma hintasi.
Usein kysytyt
Mitä tarkoittaa tarvittaessa töihin kutsuttava?+
Työntekijää, jolla ei ole kiinteitä vuoroja ja joka tekee työtä kutsuttaessa. Sopimus voi olla vaihtelevan työajan työsopimus tai runkosopimus, jossa jokainen keikka on oma työsuhteensa.
Onko tarvittaessa töihin kutsuttava työsuhteessa?+
Vaihtelevan työajan sopimuksessa on, koko ajan. Runkosopimuksessa työsuhde on voimassa vain sovittujen keikkojen ajan.
Mikä on nollasopimus?+
Vaihtelevan työajan työsopimus, jossa vähimmäistyöaika on nolla tuntia. Työsuhde on voimassa, vaikka työtä ei tarjottaisi.
Voiko tarvittaessa töihin kutsuttava kieltäytyä vuorosta?+
Runkosopimuksessa voi aina. Vaihtelevan työajan sopimuksessa työntekijä on sitoutunut tulemaan sovituissa rajoissa, mutta lisätyöhön tarvitaan hänen suostumuksensa kerrallaan.
Onko toistaiseksi voimassa oleva työsopimus vakituinen?+
On. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarkoittaa vakituista työsuhdetta, joka päättyy vain irtisanomalla tai purkamalla.
Mitä on lisätyö?+
Sovitun työajan ylittävää työtä, joka ei ole ylityötä, yleensä 40 tuntiin viikossa asti. Siitä maksetaan tavallinen palkka, ja siihen tarvitaan työntekijän suostumus.
Kertyykö tarvittaessa kutsuttavalle lomaa?+
Kertyy. Jos kuukaudessa ei ole 14 työpäivää, lomaa kertyy kuukausilta, joissa on vähintään 35 työtuntia. Pitämätön loma korvataan lomakorvauksena.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Nollatuntisopimus: mitä laki sallii, mitä työnantajan pitää kirjata ja miten irtisanomisaika korvataan
Nollatuntisopimus eli nollasopimus on työsopimus, jossa vähimmäistyöajaksi on sovittu nolla tuntia tai työtä tehdään kutsuttaessa, ja työsopimuslaissa sen nimi on vaihteleva työaika. Se on laillinen, mutta vain kun työnantajan työvoiman tarve todella vaihtelee, ja vuodesta 2018 laki on velvoittanut tarkastelemaan sovitun työajan toteutumista, maksamaan sairausajan palkkaa vahvistetuilta vuoroilta ja korvaamaan irtisanomisajan työt keskimääräisen tuntimäärän mukaan. Tämä opas kertoo pienyrityksen työnantajalle, mitä laki käytännössä vaatii.
Puitesopimus: mitä se tarkoittaa, mitä siihen kirjoitetaan ja onko se työsopimus
Puitesopimus on sopimus, jossa osapuolet sopivat etukäteen tulevien kauppojen, tilausten tai toimeksiantojen yhteiset ehdot, kuten hinnat, toimitusajat, vastuut ja laskutuksen, ilman että sopimus itsessään velvoittaa ostamaan mitään. Varsinainen kauppa syntyy vasta, kun asiakas tekee tilauksen puitesopimuksen ehdoilla. Tältä sivulta näet, miten puitesopimus toimii yritysten välillä, mitä siihen kannattaa kirjoittaa, mitä puitejärjestely tarkoittaa julkisissa hankinnoissa ja miksi puitesopimus ei ole työsopimus.
YEL minimi 2026: 191,60 €/kk eli 2 299 €/v, aloittavalle 149,45 €/kk
YEL minimi 2026 on 191,60 euroa kuukaudessa eli 2 299,23 euroa vuodessa: se on 24,4 prosentin maksu alarajan työtulosta 9 423,09 euroa, ja aloittava yrittäjä maksaa ensimmäiset 48 kuukautta 22 prosentin alennuksella 149,45 euroa kuukaudessa. Tältä sivulta näet vuoden 2026 minimin kuukausi-, neljännes- ja vuositasolla, paljonko minimi nousi vuodesta 2025, paljonko maksat, jos aloitat kesken vuoden, mitä minimi maksaa verovähennyksen jälkeen ja mitä vuodesta 2027 tiedetään.