Laskun perintä yritykseltä: näin perit, kun asiakasyritys ei maksa, ja mitä teet kun perintä ei tehoa

Laskun perintä yritykseltä tarkoittaa maksamattoman laskun vaatimista toiselta yritykseltä ensin vapaaehtoisesti ja tarvittaessa tuomioistuimen ja ulosoton kautta. Laki suojaa yritysvelallista vähemmän kuin kuluttajaa, joten velkojalla on enemmän keinoja ja ne ovat nopeampia. Maksamatta jääneestä laskusta voi seurata merkintä protestilistalle.

Perinnän perusteet, kulukatot ja aikajana kaikille velallisille ovat artikkelissa perintä, ja hinnat velkojalle ja velalliselle euroina artikkelissa laskun perintä hinta. Tämä sivu keskittyy siihen, mitä yrittäjä tekee, kun velallinen on yritys.

Miten yritysperintä eroaa kuluttajaperinnästä?

Yritysperinnässä velkoja voi toimia nopeammin ja periä enemmän kuluja kuin kuluttajalta. Kuluttajalle on lähetettävä maksumuistutus ja odotettava 14 päivää ennen perintätoimiston maksuvaatimusta, mutta yritykselle ei. Kuluttajan säännöt ovat artikkelissa perintä yksityishenkilöltä. Yrityssaatavassa myös kulukatot ovat korkeammat ja vakiokorvaus kuuluu velkojalle automaattisesti.

Mitä tehdä, kun yritys ei maksa laskua?

Kun yritys ei maksa laskua, toimi järjestyksessä: varmista, että lasku on riidaton, tarkista velallisen tilanne, lähetä maksuvaatimus tai siirrä lasku perintään, ja jos vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, hae tuomio ja vie se ulosottoon. Mitä nopeammin toimit, sitä todennäköisemmin rahat saadaan, koska maksuvaikeuksissa oleva yritys maksaa yleensä ensin sille, joka vaatii aktiivisimmin.

Miten tarkistat velallisen ennen perintää?

Tarkista velallinen Y-tunnuksella yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä YTJ:stä. Sieltä näet, onko yritys toiminnassa, onko sillä vireillä konkurssi tai yrityssaneeraus ja onko se toiminimi vai osakeyhtiö. Tieto ratkaisee, kenelle vaatimus osoitetaan ja kannattaako perintää jatkaa. Vireillä olevat saneeraukset näkyvät myös yrityssaneerausrekisterissä.

Paljonko perintä maksaa yritykselle?

Velalliselta yritykseltä saa periä kohtuulliset perintäkulut, kuitenkin enintään 250–620 euroa saatavan koosta riippuen, sekä viivästyskoron. Lisäksi velkojalla on oikeus 40 euron vakiokorvaukseen, joka kattaa ensimmäiset 40 euroa perintäkuluista. Kun perintä onnistuu, velallinen maksaa nämä kulut, ja velkojan oma kulu jää usein pieneksi.

Mitä teen, jos yritys riitauttaa laskun?

Jos velallinen kiistää laskun perustellusti, vapaaehtoista perintää ei saa jatkaa, vaan asia ratkaistaan neuvottelemalla tai tuomioistuimessa. Selvitä ensin, koskeeko riita koko laskua vai vain osaa siitä. Usein riidaton osa saadaan maksuun heti, ja riidanalaisesta osasta sovitaan hyvityslaskulla tai korjaustyöllä.

Riitautettu saatava käsitellään käräjäoikeudessa tavallisena riita-asiana, ja käsittelymaksu on 310 euroa. Pienissä summissa sovinto tulee lähes aina halvemmaksi kuin oikeudenkäynti. Kirjaa kaikki sopimukset, tilausvahvistukset ja viestit talteen jo ennen kuin riitaa on, koska niillä näytetään saatava toteen.

Miten saatava haetaan oikeudesta ja ulosotosta?

Riidattomasta saatavasta haetaan käräjäoikeudelta tuomio summaarisella haastehakemuksella. Jos velallinen ei vastaa, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion, joka on ulosottoperuste. Kun riidaton asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla ja tiedot toimitetaan suoraan käräjäoikeuden tietojärjestelmään, käsittelymaksu on 70 euroa, muuten 100 euroa. Perintätoimisto hoitaa oikeudellisen vaiheen yleensä puolestasi.

Tuomion jälkeen haet ulosottoa ulosottolaitokselta. Ulosotto selvittää velallisen varat ja voi ulosmitata yrityksen pankkitilin, saatavia tai omaisuutta. Jos varoja ei ole, saat estetodistuksen, joka on samalla näyttö luottotappion kirjaamiselle.

Mikä on konkurssiuhkainen maksukehotus?

Konkurssiuhkainen maksukehotus on velkojan todisteellisesti lähettämä vaatimus, jossa yritystä kehotetaan maksamaan selvä ja erääntynyt saatava viikon kuluessa uhalla, että velkoja hakee sen konkurssiin. Konkurssilain mukaan kirjanpitovelvollista velallista oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei maksa eikä riitauta saatavaa viikossa. Konkurssihakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa.

Keino on tehokas, koska harva toimiva yritys haluaa konkurssiin pienen laskun takia. Se sopii kuitenkin vain selvään saatavaan, ja konkurssihakemus maksaa velkojalle ennen kuin rahaa tulee. Jos yrityksellä ei ole varoja, konkurssi ei tuo saatavaa takaisin. Käytä keinoa harkiten ja mieluiten perintätoimiston tai juristin kanssa.

Milloin lasku kirjataan luottotappioksi?

Lasku kirjataan luottotappioksi, kun sen maksamista ei enää kohtuudella voi odottaa: velallinen on konkurssissa ilman varoja, ulosotto on antanut estetodistuksen tai perintä on todettu tuloksettomaksi. Luottotappio on vähennyskelpoinen kulu, ja jos myynti oli arvonlisäverollista, myynnin ALV oikaistaan sen kuukauden ilmoituksella, jona tappio todetaan. Jos rahaa myöhemmin kuitenkin tulee, se kirjataan tuotoksi ja sen sisältämä ALV ilmoitetaan uudelleen maksettavaksi.

Ennen perintää kannattaa lukea myös lasku perintään, jossa on tarkistuslista laskun siirtämiseen, ja maksumuistutus, jos haluat antaa asiakkaalle vielä yhden mahdollisuuden ennen perintää.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.