Laskun perintä hinta 2026: mitä perintä maksaa velalliselle ja velkojalle

Laskun perintä hinta riippuu siitä, kumpi maksaa. Velalliselta saa periä vain lain enimmäismäärät, ja ne ovat erilaiset kuluttajalle ja yritykselle. Velkojan kulut taas ovat sopimusasia perintätoimiston kanssa, ja ne syntyvät yleensä vasta, kun vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta. Alla on molemmat puolet euroina ja kolme laskettua esimerkkiä. Toimiston valinnasta ja perinnän hinnasta kerrotaan oppaassa perintätoimisto.

Jos haluat tietää, miten perintä etenee vaihe vaiheelta ja milloin lasku menee ulosottoon, katso perintä-artikkelimme aikajana. Tämä sivu keskittyy hintaan.

Paljonko laskun perintä maksaa?

Laskun perintä maksaa velalliselle enintään 60–210 euroa kuluja, jos velallinen on kuluttaja, ja enintään 250–620 euroa, jos velallinen on yritys. Katto riippuu laskun pääomasta. Kulujen lisäksi velallinen maksaa viivästyskoron eräpäivästä maksupäivään. Velkojalle perintä on usein maksutonta, kunhan saatava saadaan perittyä.

Katto on yläraja, ei hinta. Jos lasku maksetaan ensimmäisen maksuvaatimuksen jälkeen, kuluja kertyy paljon vähemmän. Kattoa saa ylittää vain, jos perintä on ollut poikkeuksellisen vaikeaa, ja silloin ylitys on eriteltävä ja perusteltava velalliselle.

Mikä on perintäkulu ja paljonko perintäkulu saa olla?

Perintäkulu on maksu, jonka velkoja tai perintätoimisto saa vaatia velalliselta maksamattoman laskun perimisestä, esimerkiksi maksumuistutuksesta tai maksuvaatimuksesta. Perintäkulun pitää olla kohtuullinen, ja laki saatavien perinnästä asettaa sille euromääräiset enimmäismäärät: kuluttajalta yhteensä enintään 60–210 euroa ja yritykseltä 250–620 euroa saatavan pääoman mukaan.

Perintäkulut maksaa lähtökohtaisesti velallinen, koska ne syntyvät hänen maksuviivästyksestään. Velkoja maksaa perintätoimistolle vain, jos sopimus niin määrää, esimerkiksi kun perintä ei tuota tulosta tai toimeksianto perutaan. Perintäkulu ei ole sama asia kuin viivästyskorko: korko korvaa rahan käytön viivästysajalta, kulu taas perintätoimenpiteiden työn.

• Kohtuullinen: kulun pitää vastata tavanomaista perintätyötä, eikä sitä saa periä tarpeettomista toimenpiteistä.
• Enimmäismäärä: yksittäiselle toimelle (muistutus, maksuvaatimus, maksusuunnitelma, tratta) ja kaikille kuluille yhteensä on laissa katto.
• Odotusaika: uudesta maksuvaatimuksesta saa periä kuluja vain, jos edellisestä on kulunut vähintään 14 päivää (kuluttaja) tai 10 päivää (yritys).
• Lukumäärä: kuluja saa periä enintään kahdesta maksuvaatimuksesta. Kuluttajalta lisäksi yhdestä maksusuunnitelmasta, yritykseltä yhdestä tratasta.
• Erittely: velalliselle on ilmoitettava pääoma, korko ja perintäkulut eriteltyinä.

Mitä perintä maksaa velalliselle toimenpiteittäin?

Jokaisesta perintätoimesta saa vaatia laissa määrätyn summan: muistutuksesta, maksuvaatimuksesta, maksusuunnitelmasta ja yritykseltä myös tratasta (tratta tarkoittaa maksukehotusta, jossa uhataan merkintä luottotietoihin). Toisesta maksuvaatimuksesta saa periä puolet ensimmäisen hinnasta. Taulukossa on yleisin laskukoko molemmille velallisille. Kaikki koot on listattu perintäkulutaulukoissa.

Kaksi yksityiskohtaa jää monelta huomaamatta. Kuluttajalta saa periä 5 euron muistutusmaksun vain, jos lasku on lähetetty vähintään 14 päivää ennen eräpäivää ja eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää. Yrityssaatavassa taas velkoja, joka ei voi vähentää arvonlisäveroa, saa periä enimmäismäärien lisäksi arvonlisäveroa vastaavan summan (10 e § ja 10 h §).

Maksuvaatimus: mitä siinä pitää olla ja mitä se saa maksaa?

Maksuvaatimus on perintätoimiston kirjallinen vaatimus maksaa erääntynyt saatava, ja se on vapaaehtoisen perinnän päävaihe. Kuluttajasaatavassa maksuvaatimuksen saa lähettää vasta, kun saatavan erääntymisen jälkeen on muistutettu ja muistutuksesta on kulunut vähintään 14 päivää. Ensimmäisen maksuvaatimuksen kulu on kuluttajalla enintään 14, 24 tai 50 euroa ja yrityksellä 50, 70, 90 tai 110 euroa pääoman mukaan (10 a § ja 10 e §).

Yrityssaatavassa uudesta maksuvaatimuksesta saa periä kuluja vasta, kun edellisestä on kulunut vähintään 10 päivää, ja kulut yhteensä ovat enintään 250–620 euroa. Perintätoimisto ei saa viedä kuluttajasaatavaa tuomioistuimeen ennen kuin maksuvaatimus on lähetetty ja sen määräajat ovat kuluneet. Jos lähetät muistutukset itse ennen perintää, käytä pohjana artikkelin maksumuistutus mallia.

Viivästyskorko ja 40 euron vakiokorvaus: mitä tulee kulujen päälle

Perintäkulujen lisäksi velallinen maksaa viivästyskorkoa eräpäivästä alkaen. Korkolain mukaan viivästyskorko on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä ja yritysten välisissä kaupoissa 8 prosenttiyksiköllä. Suomen Pankin ilmoituksen mukaan viitekorko on 1.7.–31.12.2026 2,5 %, joten viivästyskorko on kuluttajalle 9,5 % ja yritysten välillä 10,5 % vuodessa.

Yrityslaskussa velkoja saa 40 euron vakiokorvauksen heti, kun maksu on myöhässä niin, että viivästyskorkoa alkaa kertyä. Moni laskee sen muiden perintäkulujen päälle, mutta laki sanoo toisin: muita perintäkuluja korvataan vain siltä osin kuin ne ylittävät 40 euroa. Jos perintäkuluja on 117 euroa, velallinen maksaa 117 euroa, ei 157 euroa.

Oman myöhässä olevan laskusi koron voit laskea päivälleen viivästyskorkolaskurilla.

Laskettu esimerkki: mitä perintä maksaa kolmessa tilanteessa

Esimerkit on laskettu lain enimmäismäärillä ja vuoden 2026 jälkimmäisen puoliskon viivästyskorolla. Todelliset kulut voivat olla pienemmät, jos perintätoimisto perii vähemmän kuin laki sallii.

Mitä perintä maksaa velkojalle?

Velkojalle vapaaehtoinen perintä on monessa perintätoimistossa maksutonta, koska toimiston palkkio katetaan velalliselta perittävistä perintäkuluista. Kuluja syntyy velkojalle, kun perintä ei onnistu, toimeksianto perutaan, saatava osoittautuu riitaiseksi tai asia viedään käräjäoikeuteen ja ulosottoon.

Perintätoimistojen hinnoittelu on yleensä jokin näistä kolmesta: maksuton velkojalle onnistuneessa perinnässä, provisio perityistä summista tai kiinteä maksu toimeksiannosta. Lähes kaikissa hinnastoissa on erikseen maksu peruutuksesta, riitaiseksi osoittautuneesta saatavasta ja oikeudellisen perinnän aloittamisesta.

• Mitä maksan, jos perintä ei onnistu?
• Mitä maksan, jos peruutan toimeksiannon tai asiakas maksaa suoraan minulle?
• Mitä maksan, jos asiakas riitauttaa laskun?
• Mitä oikeudellinen perintä maksaa, ja peritäänkö ennakkomaksu?
• Tilitetäänkö perityt varat heti vai kerran kuussa, ja tilitetäänkö viivästyskorko minulle?
• Saako perintätoimisto periä muistutuksen, vaikka olen jo lähettänyt oman?

Kannattaako pienen laskun perintä?

Yrityslaskussa perintä kannattaa melkein aina, koska kulut maksaa velallinen ja 40 euron vakiokorvaus kuuluu sinulle jo ilman perintätoimistoa. Pienessä kuluttajalaskussa kulut ovat suuria laskuun nähden, ja yksi puhelu tai uusi eräpäivä tuo rahat usein nopeammin kuin maksuvaatimus.

Omat muistutukset kannattaa tehdä aina samalla tavalla. Valmis maksumuistutuspohja ja maksumuistutuksen ohje auttavat, ja muistutus katkaisee samalla saatavan vanhentumisen. Vanhentumisajoista kerrotaan artikkelissa milloin lasku vanhenee.

Milloin velallisen ei tarvitse maksaa perintäkuluja?

Velallisen ei tarvitse maksaa perintäkuluja lainkaan, jos velkoja tai perintätoimisto on rikkonut hyvää perintätapaa, antanut harhaanjohtavia tietoja tai jättänyt maksuvaatimuksesta pois laissa vaaditut tiedot. Poikkeus on vain silloin, kun virhe on vähäinen (perintälaki 10 § 3 mom.).

• Riitautettu lasku: jos asiakas kiistää maksuvelvollisuuden perustellusti, vapaaehtoinen perintä on lopetettava ja asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.
• Liian aikainen kulu: kuluttajalta ei saa periä muistutusmaksua ennen kuin eräpäivästä on kulunut 14 päivää, eikä yritykseltä uutta maksuvaatimusmaksua ennen kuin edellisestä on kulunut 10 päivää.
• Liian monta toimenpidettä: kolmannesta maksuvaatimuksesta tai toisesta tratasta ei saa periä kuluja ilman erityistä syytä ja erittelyä.
• Katon ylitys ilman perusteluja: jos kulut ylittävät taulukon katon, velalliselle on annettava erittely ja syy.

Jos saat itse maksuvaatimuksen ja kulut näyttävät liian suurilta, pyydä perintätoimistolta erittely ja vertaa sitä yllä oleviin taulukoihin. Kuluttajasaatavien perintää valvoo kuluttaja-asiamies.

Miten perintäkulut ja korot näkyvät kirjanpidossa?

Velkojan kirjanpidossa perintätoimiston palkkio on kulu ja velalliselta saadut viivästyskorot ovat rahoitustuottoa. Jos saatavaa ei saada, myyntisaaminen kirjataan luottotappioksi ja myynnin arvonlisävero oikaistaan, kuten perintä-artikkelin luottotappioesimerkissä näytetään.

Avointen myyntilaskujen seuraaminen kerran viikossa kuuluu kassavirran hallintaan. Mitä aikaisemmin myöhästely huomataan, sitä useammin se hoituu omalla muistutuksella ilman perintäkuluja kenellekään.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.