Perintä yksityishenkilöltä: kuluttajaperinnän säännöt, kulujen katot ja mitä teet, kun velallinen on yksityinen ihminen
Perintä yksityishenkilöltä etenee tarkemmin säänneltynä kuin yritysperintä: ensin on lähetettävä maksumuistutus, josta saa periä enintään 5 euroa, maksuvaatimuksen saa lähettää aikaisintaan 14 päivää muistutuksen jälkeen, ja perintäkulut ovat yhteensä enintään 60, 120 tai 210 euroa saatavan koosta riippuen. Kulujen päälle tulee viivästyskorko, vuonna 2026 9,5 prosenttia. Tällä sivulla on kuluttajaperinnän aikataulu päivälleen, laskettu esimerkki, se mitä teet kun velallinen kiistää laskun, ja ohje tilanteeseen, jossa sinä itse olet yksityishenkilö ja perit lainaamiasi rahoja.

Lyhyesti
- Yksityishenkilöltä perittäessä maksumuistutus on pakollinen. Siitä saa periä enintään 5 €, ja kuluja saa vaatia aikaisintaan 14 päivää eräpäivän jälkeen.
- Maksuvaatimuksen saa lähettää aikaisintaan 14 päivää muistutuksesta. Perintäkulut ovat yhteensä enintään 60 €, 120 € tai 210 € saatavan koosta riippuen. Trattaa ei saa käyttää.
- Viivästyskorko on vuonna 2026 kuluttajalta 9,5 %. Korko lasketaan laskun loppusummasta ALV mukaan lukien.
- Jos velallinen kiistää saatavan perustellusti, vapaaehtoinen perintä loppuu, ja asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.
- Yksityishenkilö voi periä lainaamansa rahat samalla tavalla: kirjallinen vaatimus, perintätoimisto tai käräjäoikeus ja ulosotto. Tarvitset näytön velasta.
Perintä yksityishenkilöltä tarkoittaa kahta eri tilannetta. Useimmiten yritys perii kuluttaja-asiakkaalta maksamatonta laskua, ja silloin perintälaki suojaa velallista tiukemmin kuin yritysten välillä. Toisinaan velkoja on itsekin yksityishenkilö, joka on lainannut rahaa tuttavalle tai myynyt auton, eikä rahoja kuulu. Tämä sivu käy läpi molemmat. Jos velallinen on yritys, säännöt ovat sivulla laskun perintä yritykseltä.
Miten perintä yksityishenkilöltä eroaa yritysperinnästä?
Kuluttajaperinnässä velallisella on enemmän aikaa ja kulut ovat pienempiä. Maksumuistutus on pakollinen, ensimmäisiä kuluja saa periä vasta 14 päivää eräpäivän jälkeen, maksuvaatimus voi tulla aikaisintaan 14 päivää muistutuksesta, eikä trattaa saa käyttää. Yritykseltä kuluja saa periä heti eräpäivän jälkeen ja kulukatot ovat moninkertaiset.
| Yksityishenkilö (kuluttaja) | Yritys | |
|---|---|---|
| Maksumuistutus ennen perintää | Pakollinen | Ei pakollinen |
| Muistutuksen hinta enintään | 5 € | 12 € |
| Ensimmäiset kulut aikaisintaan | 14 päivää eräpäivästä | Heti eräpäivän jälkeen |
| Maksuvaatimus aikaisintaan | 14 päivää muistutuksesta | Seuraava toimi 10 päivän välein |
| Tratta | Ei sallittu | Sallittu riidattomaan saatavaan |
| Kulut yhteensä enintään | 60–210 € | 250–620 € |
| Viivästyskorko 2026 | 9,5 % | 10,5 % |
| 40 euron vakiokorvaus | Ei | Kyllä |
Perinnän aikataulu yksityishenkilöltä päivälleen
Kuluttajaperinnässä ensimmäinen perintäkirje voi lähteä aikaisintaan noin kuukausi eräpäivän jälkeen. Aikataulu on laissa, joten sitä ei voi nopeuttaa sopimuksella.
- 1Päivä 0: eräpäiväLasku erääntyy. Viivästyskorko 9,5 % alkaa juosta seuraavasta päivästä.
- 2Päivä 14 tai myöhemmin: maksumuistutusMuistutus on pakollinen, ja siitä saa periä enintään 5 €. Maksuaikaa annetaan vähintään 14 päivää.
- 3Päivä 28 tai myöhemmin: maksuvaatimusPerintätoimisto tai yritys itse lähettää maksuvaatimuksen. Kulut 14, 24 tai 50 € saatavan koon mukaan.
- 4Kun vapaaehtoinen perintä ei tehoa: käräjäoikeusVelkoja hakee tuomion summaarisessa riita-asiassa. Tuomiosta seuraa yksityishenkilölle maksuhäiriömerkintä.
- 5Tuomion jälkeen: ulosottoUlosottovirasto perii saatavan palkasta, eläkkeestä tai omaisuudesta. Velkoja hakee ulosottoa itse.
Maksumuistutuksen malli ja sen sisältö ovat sivulla maksumuistutus. Kuluttajalaskun säännöt, kuten 14 päivän maksuaika ja ALV:n merkitseminen, ovat sivulla lasku yksityishenkilölle.
Paljonko yksityishenkilöltä saa periä kuluja?
Yksityishenkilöltä saa periä perintäkuluja yhteensä enintään 60 euroa, kun saatava on enintään 100 euroa, 120 euroa, kun se on 100–1 000 euroa, ja 210 euroa, kun se on yli 1 000 euroa. Katto koskee kaikkia vapaaehtoisen perinnän kuluja yhteensä, ja sen päälle saa periä vain viivästyskoron.
| Perintätoimi | Saatava enintään 100 € | 100–1 000 € | Yli 1 000 € |
|---|---|---|---|
| Maksumuistutus | 5 € | 5 € | 5 € |
| Maksuvaatimus | 14 € | 24 € | 50 € |
| Toinen maksuvaatimus | 7 € | 12 € | 25 € |
| Maksusuunnitelma | 20 € | 30 € (yli 4 erää) | 50 € (yli 4 erää) |
| Kulut yhteensä enintään | 60 € | 120 € | 210 € |
Koron voit laskea päivälleen viivästyskorkolaskurilla. Kaikki perinnän kulukatot myös yrityksille ovat sivulla perintä.
Mikä on maksuvaatimus?
Maksuvaatimus on perintäkirje, jossa velkoja tai perintätoimisto vaatii erääntyneen saatavan maksamista määräajassa. Siinä pitää kertoa velkoja, saatavan peruste, pääoma, korko ja kulut eriteltyinä sekä maksuaika ja maksutiedot. Kuluttajalle maksuvaatimuksen saa lähettää vasta, kun maksumuistutuksesta on kulunut vähintään 14 päivää.
Maksuvaatimus on vapaaehtoista perintää: se ei ole tuomio, eikä siitä yksin synny maksuhäiriömerkintää. Jos velallinen ei maksa eikä kiistä velkaa, velkoja voi viedä asian käräjäoikeuteen.
Mitä on vapaaehtoinen perintä?
Vapaaehtoinen perintä tarkoittaa kaikkia perintätoimia ennen tuomioistuinta: muistutuksia, maksuvaatimuksia, puheluita ja maksusuunnitelmia. Sen tavoite on saada velallinen maksamaan ilman oikeudenkäyntiä. Oikeudellinen perintä alkaa, kun velkoja hakee tuomion käräjäoikeudesta, ja ulosotto on viranomaisen pakkoperintää tuomion perusteella.
Vapaaehtoisessa perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa. Velallista ei saa painostaa kohtuuttomasti, häntä ei saa uhkailla julkisuudella, eikä velasta saa kertoa hänen työnantajalleen tai naapureilleen.
Voiko riitautetun laskun periä?
Ei vapaaehtoisesti, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa perustellusti, esimerkiksi vedoten työn virheeseen tai siihen, ettei tilannut palvelua. Perintälain mukaan perintä on silloin keskeytettävä, ja saatava ratkaistaan käräjäoikeudessa. Pelkkä maksukyvyttömyys tai maksuhaluttomuus ei ole riitautus.
Jos osa laskusta on riidaton, sen osan perintää voi jatkaa. Kuluttaja voi lisäksi pyytää kirjallisesti perinnän keskeyttämistä, jolloin keskeytyspyynnön jälkeen lähetetyistä perintäkirjeistä ei saa periä kuluja. Velka ei silti katoa, vaan velkoja voi hakea tuomion.
Milloin lasku menee ulosottoon?
Lasku menee ulosottoon vasta, kun velkoja on saanut käräjäoikeudesta tuomion ja hakee sen perusteella ulosottoa. Yleensä tähän kuluu vähintään muutama kuukausi eräpäivästä. Verot, kuten kiinteistövero, ja eräät muut julkiset maksut voidaan ulosmitata ilman tuomiota.
Ulosotossa ulosottovirasto perii saatavan velallisen palkasta, eläkkeestä tai omaisuudesta, ja ulosottomaksut maksaa velallinen. Yksityishenkilölle tuomio tuo maksuhäiriömerkinnän luottotietoihin, mikä vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon ja lainan saamista.
Voiko yksityishenkilö laittaa velan perintään?
Voi. Yksityishenkilö voi periä esimerkiksi tuttavalle lainaamansa rahat tai myymänsä tavaran kauppahinnan samalla tavalla kuin yritys: kirjallinen maksuvaatimus, perintätoimisto tai käräjäoikeus ja ulosotto. Ratkaisevaa on näyttö velasta, kuten velkakirja, kirjallinen sopimus, tilisiirto tai viestit, joista velan määrä ja maksulupaus käyvät ilmi.
- Kokoa näyttö. Velkakirja, tilisiirtotosite ja viestit, joissa velallinen myöntää velan.
- Lähetä kirjallinen maksuvaatimus. Kerro summa, peruste ja eräpäivä, esimerkiksi 14 päivää. Jos eräpäivää ei ollut sovittu, korkolain mukainen viivästyskorko alkaa 30 päivän kuluttua vaatimuksesta.
- Anna perintätoimistolle tai hae tuomio. Perintätoimisto ottaa yksityishenkilöiltäkin toimeksiantoja. Käräjäoikeudesta haetaan tuomio summaarisena riita-asiana, ja käsittelymaksun voi vaatia velalliselta korvattavaksi.
- Hae ulosottoa tuomion perusteella. Ulosottovirasto perii saatavan velallisen tuloista tai omaisuudesta.
Velka vanhenee yleensä kolmessa vuodessa, ellei vanhentumista katkaista. Kirjallinen maksuvaatimus tai velallisen tunnustus katkaisee vanhentumisen, ja uusi kolmen vuoden aika alkaa siitä. Velkakirjaan perustuva velka kannattaa siis muistuttaa kirjallisesti viimeistään ennen kolmen vuoden täyttymistä.
Kannattaako pienen saatavan periminen?
Usein kannattaa, koska perintätoimisto perii omat kulunsa velalliselta lain katon rajoissa, ja moni maksaa jo ensimmäisestä maksuvaatimuksesta. Alle sadan euron saatavissa perintä on silti työläs suhteessa summaan. Pienet saatavat jäävät harvemmin maksamatta, kun lasku on selkeä, maksuaika riittävä ja muistutus lähtee viikon sisällä eräpäivästä.
Yksittäisen laskun perintä ilman jatkuvaa sopimusta perintätoimiston kanssa on kuvattu sivulla yksittäisen laskun perintä, ja laskun siirtäminen perintään vaihe vaiheelta sivulla lasku perintään.
Usein kysytyt
Miten yksityishenkilö voi periä saataviaan?+
Lähettämällä kirjallisen maksuvaatimuksen, antamalla saatavan perintätoimistolle tai hakemalla tuomion käräjäoikeudesta ja sen jälkeen ulosottoa. Tarvitset näytön velasta, esimerkiksi velkakirjan, tilisiirron tai viestit.
Voiko yksityishenkilö laittaa velan perintään?+
Voi. Perintätoimistot ottavat toimeksiantoja myös yksityishenkilöiltä, ja yksityishenkilö voi hakea tuomion käräjäoikeudesta samalla tavalla kuin yritys.
Paljonko perintäkuluja yksityishenkilöltä saa periä?+
Yhteensä enintään 60 € (saatava enintään 100 €), 120 € (100–1 000 €) tai 210 € (yli 1 000 €). Maksumuistutuksesta enintään 5 €. Lisäksi saa periä viivästyskoron, 9,5 % vuonna 2026.
Voiko riitautetun laskun periä?+
Ei vapaaehtoisesti, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuuden perustellusti. Silloin perintä keskeytetään, ja saatava ratkaistaan käräjäoikeudessa. Pelkkä maksuhaluttomuus ei ole riitautus.
Milloin lasku menee ulosottoon?+
Kun velkoja on saanut käräjäoikeudesta tuomion ja hakee ulosottoa. Pelkkä perintätoimiston maksuvaatimus ei vie laskua ulosottoon.
Mikä on maksuvaatimus?+
Perintäkirje, jossa vaaditaan erääntyneen saatavan maksamista määräajassa ja eritellään pääoma, korko ja kulut. Kuluttajalle sen saa lähettää aikaisintaan 14 päivää maksumuistutuksen jälkeen.
Mitä on vapaaehtoinen perintä?+
Kaikki perintätoimet ennen tuomioistuinta: muistutukset, maksuvaatimukset ja maksusuunnitelmat. Oikeudellinen perintä alkaa käräjäoikeudesta, ja ulosotto on viranomaisen pakkoperintää tuomion perusteella.
Saako yksityishenkilöltä periä 40 euron vakiokorvauksen?+
Ei. 40 euron vakiokorvaus koskee vain yritysten välisiä saatavia. Kuluttajalta peritään vain lain mukaiset perintäkulut ja viivästyskorko.

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi

Perintä: mitä perintä tarkoittaa, miten laskun perintä etenee, perintäkulut ja viivästyskorko 2026 ja milloin lasku menee ulosottoon
Perintä tarkoittaa toimenpiteitä, joilla erääntynyt lasku saadaan maksetuksi: ensin maksumuistutus (kuluttajalta enintään 5 €), sitten perintätoimiston maksuvaatimus ja tarvittaessa käräjäoikeus ja ulosotto. Perintälaki rajaa velalliselta perittävät kulut yhteensä 60–210 euroon kuluttajalta ja 250–620 euroon yritykseltä, ja niiden päälle tulee viivästyskorko, joka on loppuvuonna 2026 kuluttajalle 9,5 % ja yritysten välillä 10,5 %. Tässä aikajana muistutuksesta ulosottoon, lain enimmäiskulut taulukoina, laskettu esimerkki, perinnän keskeyttäminen, hyvä perintätapa ja ohje siihen, milloin saatava kirjataan luottotappioksi.

Vuokran viivästyskorko 2025: 10,5 % alkuvuonna ja 9,5 % loppuvuonna, laskuesimerkit ja vuoden 2025 rästit nyt
Vuokran viivästyskorko 2025 oli korkolain mukaan 10,5 prosenttia tammi–kesäkuussa ja 9,5 prosenttia heinä–joulukuussa, kun vuokralainen oli yksityishenkilö. Yritysten välisessä liiketilan vuokrassa korot olivat 11,5 ja 10,5 prosenttia. Koska korko vaihtui 1.7.2025, kesällä myöhästyneen vuokran korko lasketaan kahdessa osassa. Tällä sivulla on vuoden 2025 korot, valmiit laskuesimerkit puolivuoden rajan yli, vuonna 2025 erääntyneiden ja yhä maksamattomien vuokrien korko vuonna 2026, rästien vanhentuminen sekä se, miten vuoden 2025 korot ilmoitetaan verotuksessa.

VSME-standardi: mikä on pk-yritysten vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi ja mitä pienyrityksen pitää tietää
VSME-standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SMEs) on EFRAGin laatima vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi listaamattomille mikro-, pienille ja keskisuurille yrityksille, ja Euroopan komissio suositti sen käyttöä suosituksellaan (EU) 2025/1710 30.7.2025. Se koostuu perusmoduulista (11 tietopistettä B1–B11) ja laajasta moduulista (9 tietopistettä C1–C9). Tällä sivulla kerromme, mitä standardiin kuuluu, kuka sitä pienyritykseltä kysyy ja mistä luvut saa omasta kirjanpidosta.