Hallituksen kokouspöytäkirja: valmis pohja osakeyhtiölle ja mitä pöytäkirjaan pitää kirjata
Hallituksen kokouspöytäkirja on asiakirja, johon kirjataan hallituksen kokouksessa tehdyt päätökset, läsnäolijat ja mahdolliset eriävät mielipiteet. Osakeyhtiölain 6 luvun 6 §:n mukaan sen allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi hallituksen valitsema jäsen, ja pöytäkirjat numeroidaan juoksevasti ja säilytetään luotettavasti. Tältä sivulta saat valmiin pohjan tekstinä, täytetyn esimerkin tilinpäätöskokouksesta ja tarkistuslistan siitä, mitä pöytäkirjaan kuuluu.

Lyhyesti
- Hallituksen kokouspöytäkirja on pakollinen: osakeyhtiölain 6:6 §:n mukaan hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja.
- Sen allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi hallituksen valitsema jäsen, jos jäseniä on useita.
- Pöytäkirjat numeroidaan juoksevasti ja säilytetään luotettavasti. Sähköinen pöytäkirja kelpaa.
- Pöytäkirjaan kirjataan päätökset, ei keskusteluja: läsnäolijat, päätösvaltaisuus, jokaisen asian päätös ja eriävät mielipiteet.
- Alla on pohja tekstinä ja täytetty esimerkki tilinpäätöksen hyväksyvästä kokouksesta.
Hallituksen kokouspöytäkirja tarkoittaa hallituksen päätösten virallista muistiinpanoa, jonka perusteella yhtiö, osakkaat, pankki, PRH ja tilintarkastaja voivat todeta, mitä on päätetty ja kuka oli päättämässä. Se on päätöspöytäkirja: keskustelua ei tarvitse kirjata, mutta jokaisen päätöksen sisältö on kirjattava niin selvästi, että sen voi myöhemmin panna täytäntöön.
Mitä hallituksen pöytäkirjaan kirjataan?
Hallituksen pöytäkirjaan kirjataan kokouksen aika ja paikka, läsnä olleet jäsenet ja muut osallistujat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, jokaisen käsitellyn asian päätös, äänestysten tulokset, eriävät mielipiteet sekä allekirjoitukset. Lisäksi pöytäkirjalla on juokseva numero.
| Kohta | Pakollinen vai suositeltava | Miksi |
|---|---|---|
| Juokseva numero (esim. 3/2026) | Pakollinen, OYL 6:6 | Kokousten järjestys on voitava todeta |
| Aika ja paikka tai etäyhteys | Suositeltava | Todistaa, milloin päätös syntyi |
| Läsnäolijat ja heidän roolinsa | Suositeltava | Päätösvaltaisuus ja esteellisyys näkyvät |
| Päätösvaltaisuuden toteaminen | Suositeltava | Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet jäsenistä on läsnä |
| Päätökset asia kerrallaan | Pakollinen sisältö | Pöytäkirja on päätösten todiste |
| Äänestyksen tulos | Suositeltava | Tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee |
| Eriävä mielipide | Pakollinen, jos jäsen tai toimitusjohtaja vaatii | OYL 6:6 antaa oikeuden saada se kirjatuksi |
| Allekirjoitukset | Pakollinen, OYL 6:6 | Puheenjohtaja ja vähintään yksi hallituksen valitsema jäsen |
Hallituksen kokouspöytäkirja pohja
Kopioi pohja tekstinkäsittelyyn ja täytä hakasulkeissa olevat kohdat. Poista asiat, joita kokouksessa ei käsitellä, ja numeroi pykälät uudelleen.
Esimerkki: täytetty pöytäkirja tilinpäätöksestä
Pienen osakeyhtiön tavallisin hallituksen kokous on tilinpäätöksen hyväksyminen ja osinkoehdotus yhtiökokoukselle. Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, ja sen allekirjoittavat hallitus ja toimitusjohtaja. Toinen tavallinen päätös on osakkaan pääomasijoitus, johon on oma malli SVOP-sijoituksen pöytäkirjasta.
Osingonjaon maksukykytesti kannattaa kirjata pöytäkirjaan, koska laittomasti jaetut varat voidaan joutua palauttamaan. Osingon verotus ja laskenta ovat osinkolaskurissa, ja yhtiökokouksen oma pöytäkirja tehdään yhtiökokouksen pöytäkirja pohjalla.
Kuka allekirjoittaa hallituksen pöytäkirjan?
Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallituksessa on useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Yhden jäsenen hallituksessa riittää jäsenen oma allekirjoitus. Allekirjoitus voi olla sähköinen, ja sähköisesti allekirjoitettu pöytäkirja on yhtä pätevä kuin paperinen.
Sähköisen allekirjoituksen vaihtoehdot ja hinnat ovat artikkelissa allekirjoituspalvelu.
Onko hallituksen kokous pakollinen?
Laki ei määrää, montako kertaa vuodessa hallituksen on kokoonnuttava, mutta hallituksen on hoidettava yhtiön hallinto ja kirjanpidon ja varainhoidon valvonta, ja puheenjohtajan on huolehdittava, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Käytännössä pienenkin yhtiön hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa tilinpäätöksen takia. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Kokouksen ei tarvitse olla fyysinen. Hallitus voi kokoontua etäyhteydellä tai tehdä päätöksen esimerkiksi sähköpostilla, kun kaikille jäsenille on varattu mahdollisuus osallistua. Päätöksestä laaditaan silti pöytäkirja, joka numeroidaan samaan sarjaan.
- Pöytäkirjalla on juokseva numero, eikä sarjasta puutu numeroita.
- Läsnä on yli puolet jäsenistä, ja kaikille on varattu tilaisuus osallistua.
- Jokaisen päätöksen sisältö on yksiselitteinen: summat, päivämäärät ja vastuuhenkilö.
- Esteellinen jäsen ei ole osallistunut asian käsittelyyn, ja se on kirjattu.
- Eriävä mielipide on kirjattu, jos jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaati.
- Puheenjohtaja ja vähintään yksi valittu jäsen ovat allekirjoittaneet.
- Pöytäkirja ja liitteet on tallennettu samaan paikkaan muiden pöytäkirjojen kanssa.
Voiko hallitus kokoontua ilman puheenjohtajaa?
Voi, jos kokous on päätösvaltainen eli paikalla on yli puolet jäsenistä ja kaikille on varattu tilaisuus osallistua. Silloin läsnä olevat jäsenet valitsevat keskuudestaan kokoukselle puheenjohtajan, ja hän allekirjoittaa pöytäkirjan. Valinta kirjataan pöytäkirjaan. Hallituksen puheenjohtajan tehtävistä kerrotaan artikkelissa hallituksen puheenjohtaja.
Kauanko hallituksen pöytäkirjat säilytetään?
Osakeyhtiölaki vaatii säilyttämään pöytäkirjat luotettavalla tavalla, mutta ei määrää vuosimäärää. Asianajotoimisto Alfan tulkinnan mukaan pöytäkirjoihin ei sovelleta kirjanpitolain 10 ja 6 vuoden säilytysaikoja, vaan ne säilytetään koko yhtiön olemassaolon ajan. Pöytäkirjat todistavat esimerkiksi osingonjaon, osakeannit ja edustamisoikeudet vielä vuosia myöhemmin.
Tositteiden ja kirjanpitoaineiston säilytysajat ovat artikkelissa kirjanpidon säilytysaika.
Ovatko hallituksen pöytäkirjat julkisia?
Eivät. Osakeyhtiön hallituksen pöytäkirjat ovat yhtiön sisäisiä asiakirjoja, joita ei ilmoiteta kaupparekisteriin. Tilintarkastaja saa nähdä ne tarkastuksessa. Taloyhtiön osakkaan oikeus nähdä hallituksen pöytäkirjoja määräytyy asunto-osakeyhtiölain ja yhtiön käytäntöjen mukaan, eikä se ole yleinen julkisuusoikeus.
Hallituksen kokoonpanon muutoksista pitää kuitenkin tehdä ilmoitus kaupparekisteriin. Ohjeet ovat artikkelissa YTJ hallituksen muutos. Jos hallituksen päätökset jäävät pienessä yhtiössä usein tekemättä tilinpäätöksen kiireen takia, kilpailuta tilitoimisto, joka valmistelee luvut ajoissa.
Usein kysytyt
Mitä kirjataan hallituksen pöytäkirjaan?+
Kokouksen aika ja paikka, läsnäolijat, päätösvaltaisuus, jokaisen asian päätös, äänestysten tulokset, eriävät mielipiteet, allekirjoitukset ja juokseva numero. Keskusteluja ei tarvitse kirjata.
Kuka allekirjoittaa hallituksen kokouspöytäkirjan?+
Kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallituksessa on useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Allekirjoitus voi olla sähköinen.
Onko hallituksen kokous pakollinen?+
Laki ei määrää kokousten määrää, mutta hallituksen on hoidettava yhtiön hallinto. Käytännössä hallitus kokoontuu vähintään tilinpäätöksen hyväksymiseksi. Kokous on kutsuttava koolle, jos jäsen tai toimitusjohtaja vaatii.
Voiko hallitus kokoontua ilman puheenjohtajaa?+
Voi, jos yli puolet jäsenistä on läsnä ja kaikille on varattu tilaisuus osallistua. Läsnäolijat valitsevat kokoukselle puheenjohtajan.
Onko taloyhtiön hallituksen pöytäkirjat julkisia?+
Eivät ole julkisia. Ne ovat yhtiön sisäisiä asiakirjoja. Osakkaan oikeus nähdä niitä riippuu asunto-osakeyhtiölaista ja yhtiön käytännöstä.
Miten hallituksen pöytäkirjat numeroidaan?+
Juoksevasti, esimerkiksi 1/2026, 2/2026. Numerointitapa on vapaa, kunhan kokousten järjestys selviää ja sarjassa ei ole aukkoja.
Voiko hallituksen päätöksen tehdä sähköpostilla?+
Voi, kun kaikille jäsenille on varattu mahdollisuus osallistua. Päätöksestä laaditaan pöytäkirja, joka allekirjoitetaan ja numeroidaan samaan sarjaan kuin muut.
Kirjoittaa Taukon blogiin yrityksen perustamisesta, yritysmuodon ja tilitoimiston valinnasta sekä yrittäjän arjesta.
Lue seuraavaksi

Hallituksen puheenjohtaja: tehtävät, valinta, vastuu ja ero toimitusjohtajaan
Hallituksen puheenjohtaja on hallituksen jäsen, joka johtaa hallituksen työtä: hän vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa, johtaa kokouksissa puhetta, allekirjoittaa pöytäkirjan ja ratkaisee äänestyksen, kun äänet menevät tasan. Osakeyhtiölain mukaan puheenjohtaja on valittava aina, kun hallituksessa on useampi kuin yksi jäsen, ja hänet valitsee hallitus itse, ellei yhtiökokous tai yhtiöjärjestys määrää toisin. Tällä sivulla ovat puheenjohtajan tehtävät lain mukaan, valinta, vastuu, ero toimitusjohtajaan ja mitä tämä tarkoittaa pienessä osakeyhtiössä, taloyhtiössä ja yhdistyksessä.

Yhtiökokouksen pöytäkirja PRH:lle: milloin se liitetään, mitä siinä pitää olla ja valmis pohja
Yhtiökokouksen pöytäkirja liitetään PRH:n kaupparekisteri-ilmoitukseen silloin, kun rekisteröitävä asia on yhtiökokouksen päätös, joka muuttaa yhtiön perussääntöjä. Tavallisin tilanne on yhtiöjärjestyksen muutos, jolloin liitteeksi tarvitaan pöytäkirjasta kopio tai ote yhden henkilön oikeaksi todistamana. Hallituksen vaihdokseen ja tilinpäätökseen pöytäkirjaa ei YTJ:ssä liitetä, mutta päätös pitää silti olla kirjattuna. Tällä sivulla on taulukko ilmoituksista, osakeyhtiölain vaatimukset pöytäkirjalle ja pohja, jonka voit kopioida.

Starttiraha kevytyrittäjälle: saako sitä ilman Y-tunnusta, millä reitillä se onnistuu ja paljonko se on 2026
Kevytyrittäjä ei saa starttirahaa, jos hän laskuttaa ilman omaa Y-tunnusta laskutuspalvelun kautta, koska tuki myönnetään vain päätoimiseen omaan yritystoimintaan. Kun perustat oman toiminimen tai käytät Y-tunnuksellista kevytyrittäjäpalvelua ja jätät hakemuksen ennen päätoimista aloitusta, starttirahaa voi saada: vuonna 2026 se on 37,21 euroa päivältä eli noin 744–856 euroa kuukaudessa ennen veroja. Tällä sivulla ovat kevytyrittäjän kolme reittiä starttirahaan, oikea järjestys, kuka tuen maksaa ja laskettu esimerkki siitä, mitä siirtyminen maksaa ja tuo.