Arvonlisäverodirektiivi: mikä EU:n ALV-direktiivi 2006/112/EY on ja miten se näkyy yrittäjän arvonlisäverossa
Arvonlisäverodirektiivi on EU:n neuvoston direktiivi 2006/112/EY yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä, jota on sovellettu 1.1.2007 alkaen ja joka sitoo kaikkia 27 jäsenmaata. Se määrää, mitä verotetaan, kuka on verovelvollinen, missä maassa myynti verotetaan ja että yleinen verokanta on vähintään 15 prosenttia. Suomen arvonlisäverolaki (1501/1993) on kirjoitettu direktiivin mukaiseksi. Alla selkokielinen selitys, tärkeimmät artiklat taulukkona, mitä direktiivi tarkoittaa pienyrittäjälle ja mitä ViDA-uudistus muuttaa vuosina 2028–2030.
Lyhyesti
- Arvonlisäverodirektiivi on EU:n yhteinen ALV-laki (neuvoston direktiivi 2006/112/EY), jota on sovellettu 1.1.2007 alkaen. Se korvasi vuoden 1977 kuudennen ALV-direktiivin.
- Direktiivi ei koske yritystä suoraan, vaan jäsenmaat kirjoittavat sen omiin lakeihinsa. Suomessa se on arvonlisäverolaki 1501/1993.
- Direktiivi asettaa rajat: yleinen verokanta vähintään 15 %, alennetut pääsääntöisesti vähintään 5 %. Suomen kannat 2026 ovat 25,5 %, 13,5 % ja 10 %.
- Pienyrittäjälle direktiivi näkyy erityisesti EU-kaupassa: yhteisömyynti, käännetty verovelvollisuus, OSS ja laskumerkinnät tulevat suoraan direktiivistä.
- ViDA-uudistus (direktiivi 2025/516) tuo sähköisen laskun ja reaaliaikaisen raportoinnin EU:n sisäiseen yrityskauppaan 1.7.2030.
Osa opasta: ALV-opas yrittäjälle 2026
Kun kirjanpitäjä sanoo, että jokin ALV-sääntö "tulee direktiivistä", hän tarkoittaa yleensä arvonlisäverodirektiiviä. Useimmat suomalaisen ALV:n periaatteet, kuten vähennysoikeus, käännetty verovelvollisuus ja EU-kaupan verottomuus, ovat samat kaikissa EU-maissa juuri tämän direktiivin takia. Tällä sivulla direktiivi on selitetty yrittäjän näkökulmasta. Suomen oma laki on käyty läpi artikkelissa arvonlisäverolaki.
Mikä on arvonlisäverodirektiivi?
Arvonlisäverodirektiivi on Euroopan unionin neuvoston 28.11.2006 antama direktiivi 2006/112/EY, joka määrää EU:n yhteisen arvonlisäverojärjestelmän rungon. Sitä on sovellettu 1.1.2007 alkaen, ja se kokosi yhteen aiemmat ALV-direktiivit, joista tärkein oli vuoden 1977 kuudes arvonlisäverodirektiivi (77/388/ETY). Direktiivi on julkaistu kaikilla EU-kielillä EUR-Lex-palvelussa.
Direktiivi velvoittaa jäsenmaita, ei yrityksiä. Suomessa yritys noudattaa arvonlisäverolakia, mutta lakia tulkitaan direktiivin mukaisesti. Jos Suomen laki on ristiriidassa direktiivin kanssa, yritys voi vedota direktiivin selvään ja ehdottomaan säännökseen, ja viime kädessä tulkinnan ratkaisee EU:n tuomioistuin.
| Säädös | Mitä se on | Koskeeko yritystä suoraan? |
|---|---|---|
| Arvonlisäverodirektiivi 2006/112/EY | EU:n ALV-järjestelmän runko | Ei, jäsenmaa panee täytäntöön |
| Täytäntöönpanoasetus (EU) 282/2011 | Tarkentaa direktiivin tulkintaa, esim. palvelujen myyntimaata | Kyllä, asetus on suoraan sovellettavaa |
| Arvonlisäverolaki 1501/1993 | Suomen kansallinen ALV-laki | Kyllä |
| Verohallinnon ohjeet | Miten laki käytännössä sovelletaan | Ohjaavat, eivät ole lakia |
Mitä arvonlisäverodirektiivissä säädetään?
Arvonlisäverodirektiivissä säädetään, mitkä liiketoimet ovat verollisia, kuka on verovelvollinen, missä maassa myynti verotetaan, mitkä verokannat ovat sallittuja, mitkä toimialat ovat verottomia ja miten ostojen arvonlisävero vähennetään. Direktiivissä on yli 400 artiklaa, mutta yrittäjän arjessa toistuu kymmenkunta.
| Artikla | Aihe | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|---|
| 2 | Verotettavat liiketoimet | Tavaroiden ja palvelujen myynti vastiketta vastaan, yhteisöhankinnat ja maahantuonti |
| 9 | Verovelvollinen | Kuka tahansa, joka harjoittaa itsenäisesti taloudellista toimintaa, myös toiminimi |
| 14 ja 24 | Tavara vai palvelu | Määrittelee, onko myynti tavaran luovutus vai palvelu |
| 44 ja 45 | Palvelun myyntimaa | Yritykselle myyty palvelu verotetaan ostajan maassa, kuluttajalle myyjän maassa (pääsääntö) |
| 96–99 | Verokannat | Yleinen kanta vähintään 15 %, alennetut kannat liitteen III tuotteille |
| 132 ja 135 | Verovapaudet | Esim. terveydenhoito, koulutus, rahoitus ja vakuutukset |
| 138 | Yhteisömyynti | Tavaran myynti toisen EU-maan yritykselle on myyjän maassa veroton |
| 168 | Vähennysoikeus | Verollista liiketoimintaa varten tehtyjen ostojen ALV saa vähentää |
| 196 | Käännetty verovelvollisuus | Ostaja tilittää veron EU-maasta ostetusta palvelusta |
| 226 | Laskun tiedot | Mitä laskussa pitää vähintään olla |
Mitä verokantoja direktiivi sallii?
Arvonlisäverodirektiivin mukaan yleisen verokannan on oltava vähintään 15 prosenttia, eikä direktiivi aseta sille ylärajaa. Jäsenmaa saa käyttää alennettuja verokantoja vain direktiivin liitteessä III luetelluille tavaroille ja palveluille. Vuoden 2022 uudistus (direktiivi 2022/542) antoi jäsenmaille enemmän joustoa: kaksi alennettua kantaa vähintään 5 prosenttia, lisäksi rajatusti 0–5 prosentin kanta ja nollaverokanta tietyille välttämättömyyshyödykkeille.
| Verokanta | Direktiivin raja | Suomi 2026 | Esimerkkejä Suomessa |
|---|---|---|---|
| Yleinen | Vähintään 15 % | 25,5 % | Useimmat tavarat ja palvelut |
| 1. alennettu | Pääsääntöisesti vähintään 5 % | 13,5 % | Elintarvikkeet, ravintolat, kirjat, lääkkeet, henkilökuljetus, majoitus |
| 2. alennettu | Pääsääntöisesti vähintään 5 % | 10 % | Sanoma- ja aikakauslehdet |
Suomen 25,5 prosentin yleinen verokanta on EU:n korkeimpia. Direktiivi ei estä korkeaa kantaa, vaan ainoastaan liian matalan. Tuoteryhmien tarkka jako on artikkelissa ALV-kannat 2026. Hintojen laskemiseen verokannoilla sopii ALV-laskuri.
Miten direktiivi näkyy pienyrittäjän arjessa?
Pienyrittäjä huomaa arvonlisäverodirektiivin lähinnä kolmessa tilanteessa: kun hän myy tai ostaa toisesta EU-maasta, kun hän miettii ALV-rekisteröitymisen rajaa ja kun laskussa pitää olla oikea merkintä. Kotimaan myynnissä direktiivi pysyy taustalla, koska Suomen laki kertoo samat säännöt.
- Palvelun myynti EU-yritykselle: lasku ilman Suomen ALV:tä, merkintä käännetystä verovelvollisuudesta ja ostajan ALV-tunniste. Ohje: käännetty ALV lasku.
- Tavaran myynti EU-yritykselle: veroton yhteisömyynti, joka ilmoitetaan yhteenvetoilmoituksella. Lisää: EU-myynnin ALV.
- Ostot EU:sta: yhteisöhankinta, jossa ostaja laskee veron itse ja vähentää sen samalla kaudella. Ks. yhteisöhankinta ALV-ilmoituksella.
- Myynti kuluttajille muihin EU-maihin: kun EU-etämyynti ylittää 10 000 euroa vuodessa, vero maksetaan ostajan maahan, yleensä OSS-erityisjärjestelmän kautta.
- Laskun tiedot: laskumerkinnät, kuten ALV-tunnisteet ja verottomuuden peruste, perustuvat direktiivin artiklaan 226. Suomen vaatimukset: laskun pakolliset tiedot.
Mistä tulee 20 000 euron ALV-raja?
Suomen 20 000 euron ALV-raja perustuu arvonlisäverodirektiivin pienyritysjärjestelmään, joka uudistettiin direktiivillä (EU) 2020/285 ja jota sovelletaan 1.1.2025 alkaen. Direktiivi sallii jäsenmaan vapauttaa pienyrityksen ALV:stä, kun kotimaan liikevaihto jää kansallisen rajan alle, ja kansallinen raja saa olla enintään 85 000 euroa. Suomi nosti rajan 15 000 eurosta 20 000 euroon vuoden 2025 alusta.
Uutta on myös, että pienyritys voi käyttää verovapautta toisessa EU-maassa, jos sen koko EU:n liikevaihto jää alle 100 000 euron ja se rekisteröityy kotimaassaan erityisjärjestelmään. Suomen raja ja siihen laskettava myynti on selitetty artikkelissa ALV-velvollisuuden raja 2026.
Mitä ViDA muuttaa arvonlisäverodirektiivissä?
ViDA (VAT in the Digital Age) on EU:n ALV-uudistus, joka muuttaa arvonlisäverodirektiiviä direktiivillä (EU) 2025/516. Neuvosto hyväksyi sen 11.3.2025, ja se tuli voimaan 14.4.2025. Muutokset otetaan käyttöön vaiheittain vuoteen 2030 mennessä, ja niillä on kolme osaa: digitaalinen raportointi, alustatalouden säännöt ja yksi ALV-rekisteröinti koko EU:hun.
- 114.4.2025Direktiivi 2025/516 tulee voimaan. Jäsenmaat alkavat muuttaa omia lakejaan.
- 21.7.2028OSS-järjestelmä laajenee, jolloin rekisteröitymistä muihin EU-maihin tarvitaan harvemmin. Lyhytaikaisen majoituksen ja henkilökuljetuksen alustoista tulee pääsääntöisesti ALV:n tilittäjiä.
- 31.7.2030EU:n sisäisessä yritysten välisessä kaupassa lasku on rakenteinen sähköinen lasku, ja sen tiedot raportoidaan verottajalle lähes reaaliajassa.
Pienyrittäjälle käytännöllisin muutos on sähköinen lasku. Jos myyt tai ostat jo nyt verkkolaskuina, siirtymä on helpompi. Verkkolaskun nykyiset säännöt ovat artikkelissa verkkolasku.
Arvonlisäverodirektiivi ja arvonlisäverolaki: kumpaa noudatetaan?
Yritys noudattaa Suomen arvonlisäverolakia, mutta lakia luetaan direktiivin valossa. Verohallinto ja tuomioistuimet tulkitsevat epäselvät kohdat direktiivin ja EU:n tuomioistuimen ratkaisujen mukaan. Käytännössä et tarvitse direktiiviä tavallisessa kirjanpidossa, mutta rajatapauksissa, kuten palvelun myyntimaassa tai verottomuuden laajuudessa, ratkaisu löytyy usein direktiivistä.
Jos EU-kauppa kasvaa ja ALV-kysymyksiä tulee enemmän, kirjanpitäjä maksaa itsensä usein takaisin virheiden välttämisenä. Katso oma hintasi tai kilpailuta nykyinen tilitoimisto.
Usein kysytyt
Mikä on arvonlisäverodirektiivi?+
EU:n neuvoston direktiivi 2006/112/EY yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä. Sitä on sovellettu 1.1.2007 alkaen, ja se määrää kaikkien EU-maiden ALV-lakien rungon.
Mikä on kuudes arvonlisäverodirektiivi?+
Vuoden 1977 direktiivi 77/388/ETY, joka oli EU:n ALV-järjestelmän perusta ennen nykyistä arvonlisäverodirektiiviä. Direktiivi 2006/112/EY korvasi sen vuoden 2007 alusta.
Missä arvonlisäverodirektiivin voi lukea suomeksi?+
EUR-Lex-palvelussa (eur-lex.europa.eu) hakemalla tunnuksella 2006/112/EY. Palvelussa on myös konsolidoitu versio, jossa muutokset on yhdistetty alkuperäiseen tekstiin.
Mikä on direktiivin vähimmäisverokanta?+
Yleisen verokannan on oltava vähintään 15 prosenttia. Alennetut verokannat ovat pääsääntöisesti vähintään 5 prosenttia, ja niitä saa käyttää vain direktiivin liitteessä III mainituille tuotteille ja palveluille.
Mikä on ALV:n täytäntöönpanoasetus 282/2011?+
EU:n neuvoston asetus, joka tarkentaa arvonlisäverodirektiivin tulkintaa esimerkiksi palvelujen myyntimaasta. Toisin kuin direktiivi, asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenmaissa.
Mitä ViDA tarkoittaa?+
VAT in the Digital Age on direktiivillä (EU) 2025/516 tehty ALV-uudistus. Se tuo EU:n sisäiseen yrityskauppaan sähköisen laskun ja digitaalisen raportoinnin 1.7.2030, laajentaa OSS-järjestelmää ja tekee majoitus- ja kuljetusalustoista ALV:n tilittäjiä 1.7.2028 alkaen.
Voiko yritys vedota suoraan direktiiviin?+
Voi tietyin edellytyksin: jos Suomen laki on ristiriidassa direktiivin selvän ja ehdottoman säännöksen kanssa, verovelvollinen voi vedota direktiiviin valtiota vastaan. Tällaisissa tilanteissa kannattaa käyttää veroasiantuntijaa.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Arvonlisäverolaki (ALV-laki): mitä arvonlisäverolaki vaatii yrittäjältä, tärkeimmät pykälät ja muutokset 2024–2026
Arvonlisäverolaki eli ALV-laki (1501/1993) on laki, joka määrää, kenen pitää lisätä myyntiinsä arvonlisävero, millä verokannalla, mitkä myynnit ovat verottomia, mitä ostoista saa vähentää ja mitä laskulla pitää lukea. Vuonna 2026 yleinen verokanta on 25,5 %, alennetut 13,5 % ja 10 %, ja ALV-rekisteröinti on pakollinen, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa. Tähän on koottu yrittäjän näkökulmasta lain keskeiset pykälät omin sanoin, muutokset 2024–2026 ja se, mistä kohtaa lakia kukin arjen kysymys ratkeaa.
Esiintymispalkkio ja ALV: milloin esiintyjän palkkio on veroton ja milloin 13,5 % kannattaa
Esiintymispalkkio on Suomessa arvonlisäverotonta: arvonlisäverolain 45 §:n mukaan esiintyvän taiteilijan tai muun julkisen esiintyjän palkkiosta ja tilaisuuden järjestäjälle myydystä esityksestä ei makseta ALV:tä. Esiintyjä voi kuitenkin hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, jolloin palkkioon lisätään vuonna 2026 alennettu 13,5 %:n vero ja esiintyjä saa vähentää hankintojensa arvonlisäverot. Tältä sivulta näet, kuka on esiintyjä, milloin hakeutuminen kannattaa ja miten laskutat oikein.
Arvonlisäveron palautusjärjestelmä: kaikki tavat saada ALV takaisin ja EU-palautusmenettely vaiheittain
Arvonlisäveron palautusjärjestelmällä tarkoitetaan menettelyjä, joilla arvonlisävero palautetaan, kun sitä ei voi vähentää tavallisessa ALV-ilmoituksessa. Suomalaiselle yritykselle tärkein on EU:n palautusmenettely: toisessa EU-maassa maksettu ALV haetaan takaisin OmaVerossa viimeistään seuraavan vuoden 30.9., ja pienin palautus on 400 euroa tai koko vuoden hakemuksessa 50 euroa. Tässä kaikki palautusreitit taulukkona, hakemus vaiheittain, laskettu esimerkki ja tavallisimmat syyt hylkäykseen.