Näennäisyrittäjyys: oletko yrittäjä vai työntekijä, ja mitä siitä seuraa

Näennäisyrittäjyys tarkoittaa järjestelyä, jossa työ on tosiasiassa työsuhteessa tehtävää, mutta tekijä laskuttaa sen yrittäjänä. Ratkaisevaa ei ole sopimuksen nimi tai Y-tunnus vaan se, kuka johtaa työtä, kenen välineillä se tehdään ja kuka kantaa riskin. Jos tilaaja määrää, mitä, missä, milloin ja miten teet, kyse on todennäköisesti työsuhteesta.

Mitä näennäisyrittäjyys tarkoittaa käytännössä?

Tyypillinen tilanne alkaa työpaikkailmoituksesta tai entiseltä työnantajalta: "Voit aloittaa heti, kunhan laskutat Y-tunnuksella tai laskutuspalvelun kautta." Työ, työajat ja esihenkilö pysyvät samana kuin palkansaajalla, mutta lomapalkka, sairausajan palkka, irtisanomissuoja ja työnantajan eläkemaksut jäävät pois. Tilaaja säästää, ja riski siirtyy tekijälle.

Termi ei ole laissa, mutta ilmiö on. Rajanveto tehdään aina samalla tavalla: katsotaan, täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit. Jos ne täyttyvät, laki kohtelee suhdetta työsuhteena riippumatta siitä, mitä paperiin on kirjoitettu. Tämä koskee työoikeutta, verotusta ja eläkevakuuttamista, vaikka jokainen viranomainen tekee arvionsa erikseen.

Mitkä ovat työsuhteen tunnusmerkit?

Työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaan laki koskee sopimusta, jolla työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Vuonna 2023 pykälään lisättiin kokonaisharkinta: tulkinnanvaraisissa tilanteissa katsotaan työn tekemisen ehtoja, olosuhteita, osapuolten tarkoitusta ja tosiasiallista asemaa. Pykälä sanoo myös suoraan, ettei työsuhdetta estä se, että työ tehdään kotona tai omilla välineillä.

Verohallinto käyttää palkan ja työkorvauksen rajanvedossa samankaltaisia tunnusmerkkejä. Alla olevassa taulukossa ne ovat rinnakkain.

Mitä KHO:n ruokalähettiratkaisu muutti?

Korkein hallinto-oikeus päätti 13.5.2026 (KHO 1304/2026), että ruokalähettiyhtiön avoimelle yhtiölle maksamat korvaukset lähettipalveluista olivat lähettinä toimineen yhtiömiehen palkkaa. Yhtiöllä oli siis velvollisuus toimittaa ennakonpidätys ja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu. Ratkaisu on tärkeä kaikille rajatapauksille, koska se näyttää, ettei edes oma yhtiö muuta työsuhdetta yritystoiminnaksi, jos työn tosiasialliset ehdot ovat työsuhteen ehdot.

Eläkepuolella vakuutusoikeus on vuosina 2024 ja 2026 katsonut ruokalähetit TyEL:n piiriin kuuluviksi työntekijöiksi. Eläketurvakeskuksen mukaan vakuutusoikeus painotti, että pelkät sopimusehdot esimerkiksi sijaisen käytöstä eivät ratkaise, jos sijaisia ei käytännössä käytetä. Lähettien verotusta ja käytännön muutoksia käymme tarkemmin läpi artikkelissa ruokalähetin verotus.

Linja ei rajoitu ruokalähetteihin. Samaa arviota käytetään esimerkiksi siivouksessa, rakentamisessa, kaupan alalla ja asiantuntijatyössä, jos tekijä työskentelee yhden tilaajan ohjauksessa ilman omaa riskiä. EU:n alustatyödirektiivi on pantava kansallisesti täytäntöön 2.12.2026 mennessä, ja se tuo alustatyöhön työsuhteen olettaman: alustan on näytettävä, ettei kyse ole työsuhteesta.

Mitä seurauksia on tilaajalle?

Jos Verohallinto tai Eläketurvakeskus katsoo suhteen työsuhteeksi, tilaajasta tulee jälkikäteen työnantaja. Laskut, jotka on kirjattu ostoina, käsitellään palkkoina. Tilaajan maksettavaksi voi tulla:

• Toimittamatta jääneet ennakonpidätykset. Ne voidaan määrätä maksajalle, ja niiden päälle voi tulla veronkorotus ja korko.
• Työnantajan sairausvakuutusmaksu, vuonna 2026 1,91 % palkoista.
• TyEL-maksut takautuvasti. Työnantajan osuus on keskimäärin 17,10 % palkoista, ja vakuuttamatta jätetyt maksut voidaan periä korotettuina.
• Työttömyys- ja tapaturmavakuutus sekä ilmoitukset tulorekisteriin, jotka olisi pitänyt tehdä alun perin.
• Työoikeudelliset saatavat: lomakorvaukset, sairausajan palkka ja työehtosopimuksen mukaiset palkanosat, jos tekijä vaatii niitä.
• ALV-korjaukset. Palkasta ei makseta arvonlisäveroa, joten laskuihin sisältyneen ALV:n vähennykset voivat joutua uudelleen arvioitaviksi.

Työnantajan palkkakulujen suuruusluokan näet työnantajan palkkakulujen laskurilla. Se on samalla summa, jonka näennäisyrittäjyys yrittää siirtää tekijän maksettavaksi.

Mitä seurauksia on tekijälle?

Tekijälle näennäisyrittäjyys tulee kalliiksi hiljaa. Yrittäjänä maksat YEL-maksun itse, vuonna 2026 noin 24,4 % työtulosta, kun palkansaajan osuus on huomattavasti pienempi ja työnantaja maksaa loput. Lomia ei makseta, sairauspäiviltä ei tule palkkaa, ja sopimuksen voi päättää ilman irtisanomisperustetta. Työttömyysturvassa sinua kohdellaan yrittäjänä, mikä vaikuttaa sekä kassan jäsenyyteen että päivärahaan. Tästä enemmän artikkelissa yrittäjän työttömyysturva.

Miten selvität, oletko yrittäjä vai työntekijä?

Aito yrittäjä hinnoittelee itse, hankkii asiakkaansa ja kantaa riskinsä, mutta saa vastineeksi vapauden ja vähennykset. Jos olet tässä tilanteessa ja mietit, kannattaako laskuttaa laskutuspalvelun kautta vai omalla Y-tunnuksella, vertailu on artikkelissa kevytyrittäjä vai toiminimi. Toiminimen kirjanpidon hintatason näet sivulta toiminimen kirjanpidon hinta.

Muuttaako YEL-uudistus tilannetta?

Hallitus on sopinut YEL-uudistuksesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2028. Valmistelun mukaan yrittäjä voisi valita, perustuuko YEL-työtulo verotettavaan yritystuloon, ja nykyinen aloittavan yrittäjän alennus poistuisi uusilta yrittäjiltä. Lait eivät olleet vielä voimassa lokakuussa 2026, joten yksityiskohdat voivat muuttua.

Näennäisyrittäjälle uudistus ei poista perusongelmaa. Jos työ on työsuhdetta, oikea ratkaisu on TyEL ja työsopimus, ei paremmin mitoitettu YEL. Uudistus voi kuitenkin nostaa yrittäjän eläkemaksuja niillä, joiden työtulo on nyt alimitoitettu, ja tehdä toimeksiantomallin hintaedusta tilaajalle entistä pienemmän.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.