Yritysten välinen laskutus ja laki: maksuaika, viivästyskorko, laskumerkinnät ja perintä 2026

Suomessa ei ole yhtä laskutuslakia. Yritysten välistä laskutusta ohjaa joukko lakeja, jotka koskevat eri vaiheita: mitä laskuun kirjoitetaan, kuinka pitkä maksuaika saa olla, mitä myöhästyminen maksaa ja milloin saatavan voi menettää. Lähtökohta on sopimusvapaus. Yritykset saavat sopia ehdoista keskenään, mutta laki asettaa rajat, joita ei voi kiertää ostajan vakioehdoilla.

Mikä on yritysten välinen maksuaika?

Yritysten välinen maksuaika on se, mistä osapuolet ovat sopineet, mutta yli 30 päivän maksuaika on pätevä vain, jos siitä on sovittu nimenomaisesti. Näin säädetään kaupallisten sopimusten maksuehtolain 5 §:ssä. Käytännössä tavallisimmat maksuehdot ovat 14 ja 30 päivää netto.

Nimenomainen sopiminen tarkoittaa, että pitkästä maksuajasta on oikeasti sovittu, esimerkiksi tarjouksessa ja tilausvahvistuksessa tai erillisessä sopimuksessa. Asiakkaan yleisiin ostoehtoihin pienellä kirjoitettu 60 tai 90 päivän ehto ei välttämättä riitä. Kiinteää ylärajaa yritysten väliselle maksuajalle ei ole, mutta kohtuuton ehto voidaan sovitella (9 §).

Maksuehdon valinnasta ja siitä, paljonko rahaa 14 ja 30 päivän ero sitoo saataviin, kerrotaan tarkemmin artikkelissa laskun eräpäivä ja laki.

Mitä laskuun pitää merkitä?

Arvonlisäverolain 209 e §:n mukaan ALV-rekisteröidyn yrityksen laskussa on oltava ainakin antamispäivä, juokseva laskunumero, myyjän ALV-tunniste tai Y-tunnus, myyjän ja ostajan nimi ja osoite, tavaran tai palvelun määrä ja laji, toimitus- tai suorituspäivä, veroton hinta verokannoittain, verokanta ja veron määrä euroina. Erityistilanteissa laskuun lisätään merkintä, esimerkiksi verottomuuden peruste tai käännetty verovelvollisuus.

• Laskun päivä ja numero. Numeroinnin pitää olla juokseva, jotta jokainen lasku on yksilöitävissä.
• Myyjän ja ostajan tiedot. Nimi, osoite ja myyjän Y-tunnus tai ALV-tunniste.
• Mitä myytiin ja milloin. Määrä ja laji sekä toimituspäivä, jos se ei ole sama kuin laskun päivä.
• Hinta ja ALV. Veroton hinta, verokanta (25,5 %, 13,5 % tai 10 %) ja veron määrä.
• Maksuehto ja eräpäivä. Laki ei vaadi niitä ALV-merkintöinä, mutta ilman eräpäivää viivästyskorko alkaa vasta 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä.
• Viivästyskorko ja maksutiedot. Tilinumero, viitenumero ja maininta viivästyskorosta selkeyttävät perintää.

Täydellinen luettelo, kevennetty lasku ja merkinnät silloin, kun et ole ALV-velvollinen, ovat artikkelissa laskun pakolliset tiedot. Jos myyt rakentamispalvelua tai ulkomaille, katso myös käänteinen ALV lasku.

Paljonko lasku saa olla myöhässä?

Laki ei salli laskun maksamista myöhässä lainkaan: jokaiselta myöhästyneeltä päivältä kertyy viivästyskorkoa, ja yritysasiakkaalta voit vaatia 40 euron vakiokorvauksen heti eräpäivän jälkeen. Korkolain mukainen viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa on vuonna 2026 viitekorko plus kahdeksan prosenttiyksikköä eli 10,5 % vuodessa.

Sopimusehto, jonka mukaan viivästyskorkoa ei makseta lainkaan, on maksuehtolain 8 §:n mukaan tehoton. Samoin tehoton on ehto, joka sulkee pois perintäkulujen korvaamisen, ellei siihen ole perusteltua syytä. Ostaja ei siis voi omilla ehdoillaan vapauttaa itseään viivästyksen seurauksista.

Mikä on kohtuullinen laskutusaika?

Kotimaan myynnin laskutukselle ei ole laissa yleistä määräaikaa, joten kohtuullinen laskutusaika on se, mistä on sovittu tai mitä alalla on tavallista, käytännössä yleensä työn valmistuttua tai kuukausittain. Poikkeus on tavaran yhteisömyynti toiseen EU-maahan: lasku on annettava viimeistään toimituskuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä.

Laskuta silti nopeasti, koska viivästys maksaa sinulle. Arvonlisävero tilitetään pääsäännön mukaan sen kuukauden ilmoituksella, jona tavara toimitettiin tai palvelu suoritettiin, vaikka lasku lähtisi myöhemmin. Myöhään lähtenyt lasku tarkoittaa siis, että maksat veron ennen kuin saat rahan. Lisäksi vanhentumisaika kulkee jo, vaikka et olisi laskuttanut.

Voiko riitautetun laskun laittaa perintään?

Ei, jos asiakas on kiistänyt laskun perustellusti. Hyvä perintätapa edellyttää, että vapaaehtoinen perintä keskeytetään, kun saatava on riitautettu, ja erimielisyys ratkaistaan neuvottelemalla tai käräjäoikeudessa. Pelkkä maksuhaluttomuus tai yleinen tyytymättömyys ei kuitenkaan ole riitautus.

Perinnän vaiheet ja kulukatot ovat artikkelissa laskun perintä yritykseltä, ja yleiskuva perinnästä artikkelissa perintä.

Saako yritys vaatia verkkolaskun?

Saa. Sähköistä laskutusta koskevan lain 241/2019 mukaan yrityksellä, jonka liikevaihto on yli 10 000 euroa vuodessa, ja julkisella hankintayksiköllä on oikeus saada toiselta yritykseltä lasku eurooppalaisen standardin mukaisena verkkolaskuna, kun myös laskuttajan liikevaihto on yli 10 000 euroa. PDF-lasku sähköpostilla ei ole tässä mielessä verkkolasku. Jos asiakas pyytää verkkolaskua, sinun on lähetettävä sellainen.

Verkkolaskun lähettäminen ilman omaa ohjelmistoa ja operaattorit on selitetty artikkelissa verkkolasku.

Huomautusaika ja virheestä ilmoittaminen

Laskun huomautusaika, esimerkiksi 7 tai 14 päivää, on sopimusehto eikä lakisääteinen määräaika. Kauppalain mukaan ostajan on ilmoitettava tavaran virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita virhe. Laskuun kirjoitettu huomautusaika ohjaa asiakasta reklamoimaan ajoissa, mutta se ei yksin vie asiakkaalta oikeutta vedota myöhemmin havaittuun piilevään virheeseen.

Lisää huomautusajasta ja sen sanamuodoista on artikkelissa laskun huomautusaika.

Kuinka kauan saatavaa voi periä?

Saatava vanhenee vanhentumislain mukaan kolmessa vuodessa eräpäivästä. Vanhentumisen voi katkaista esimerkiksi lähettämällä asiakkaalle kirjallisen maksumuistutuksen tai jos asiakas tunnustaa velan, ja katkaisusta alkaa uusi kolmen vuoden aika. Kirjanpidossa avoin myyntisaaminen kannattaa käydä läpi viimeistään tilinpäätöksessä ja kirjata luottotappioksi, jos sen saaminen on epätodennäköistä.

Katkaisun keinot ja laskettu esimerkki ovat artikkelissa milloin lasku vanhenee.

Tarkistuslista yritysten väliseen laskutukseen

• Maksuehto on sovittu tarjouksessa tai sopimuksessa, ja yli 30 päivän ehto on sovittu erikseen.
• Laskussa on 209 e §:n pakolliset tiedot ja tarvittaessa erityismerkintä.
• Eräpäivä on laskussa, jotta viivästyskorko alkaa heti eräpäivästä.
• Laskutuslisästä tai muista lisäkuluista on sovittu ennen kauppaa.
• Verkkolaskua pyytävälle asiakkaalle lähtee verkkolasku.
• Myöhästyneestä laskusta lähtee muistutus, ja vaatimus 40 euron vakiokorvauksesta ja viivästyskorosta.
• Riitautetun laskun perintä keskeytetään, ja riidaton osa laskutetaan erikseen.
• Laskun kopio säilytetään kirjanpidossa kuusi vuotta tilikauden päättymisvuoden lopusta.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.