Leasing

Leasingissa rahoitusyhtiö omistaa kohteen ja vuokraa sen yritykselle sovituksi ajaksi, tyypillisesti 2-5 vuodeksi. Yritys maksaa kuukausivuokraa ja palauttaa kohteen sopimuksen lopussa tai lunastaa sen jäännösarvolla, jos sopimus sen sallii. Rahoitusleasingissa vuokralainen vastaa yleensä huolloista ja riskeistä, huoltoleasingissa kuukausimaksuun sisältyy myös huolto ja renkaat.

Suomalaisessa kirjanpidossa leasingmaksut kirjataan vuokrakuluiksi sille kaudelle, jota ne koskevat. Kohde ei näy taseessa käyttöomaisuutena, eikä siitä tehdä poistoja. Jäljellä olevat leasingvastuut kerrotaan yleensä liitetiedoissa taseen ulkopuolisina vastuina. Tämä erottaa leasingin osamaksusta, jossa yritys omistaa kohteen, kirjaa sen taseeseen ja tekee siitä poistot.

Leasingin etu on kassavirta: suurta kertamaksua ei tarvita, ja kuukausikulu on ennakoitava. Haittana on, että kokonaishinta on usein suurempi kuin ostettaessa, ja sopimuksen ennenaikainen päättäminen voi maksaa. Ennen sopimusta kannattaa verrata kokonaiskustannusta koko sopimuskaudelta, ei pelkkää kuukausihintaa.

Arvonlisäveron vähennysoikeus riippuu kohteesta ja sen käytöstä. Henkilöautolla säännöt ovat tiukemmat kuin pakettiautolla tai koneella, joten auton kohdalla asia kannattaa tarkistaa ennen sopimusta. Henkilöauton leasingissa kannattaa myös selvittää, syntyykö käyttäjälle luontoisetu, jos autoa käytetään yksityisajoihin. Sopimuksen lopussa tarkistetaan auton kunto ja ajokilometrit, ja ylimenevistä kilometreistä peritään usein lisämaksu.