Jaksotus

Jaksotus on suoriteperusteen käytännön työkalu. Jos maksat syyskuussa vuoden vakuutuksen 1 200 eurolla ja tilikausi päättyy joulukuussa, vain neljä kuukautta eli 400 euroa kuuluu tälle vuodelle. Loput 800 euroa siirretään taseeseen siirtosaamiseksi ja kirjataan kuluksi ensi vuonna.

Tyypillisiä jaksotettavia eriä pienyrityksessä ovat etukäteen maksetut vakuutukset ja ohjelmistolisenssit, tilikauden lopussa tehdyt mutta laskuttamattomat työt, kertyneet lomapalkat ja vuoden lopun sähkö- ja puhelinlaskut, jotka koskevat vanhaa vuotta mutta tulevat vasta tammikuussa. Myös tuloverot jaksotetaan osakeyhtiössä sille vuodelle, jonka tuloksesta ne maksetaan.

Yleinen väärinkäsitys on, että jaksotus on kirjanpitäjän nysväystä, jolla ei ole merkitystä. Merkitys on juuri verotuksessa ja tuloksessa. Ilman jaksotusta tilikauden tulos heittelee sen mukaan, milloin sattui maksamaan isoja laskuja, eikä kahta vuotta voi verrata. Osakeyhtiössä väärä tulos voi myös johtaa liian suureen osinkoon.

Jaksotus voi olla myös suunnittelun väline. Jos tilikausi päättyy ja tiedät, että vuoden lopussa tehty työ laskutetaan vasta tammikuussa, se kuuluu silti päättyneen vuoden tulokseen. Toisaalta vuoden lopussa ostettu mutta vasta seuraavana vuonna käyttöön tuleva palvelu ei pienennä tämän vuoden verotettavaa tuloa. Jaksotukset kannattaa käydä kirjanpitäjän kanssa läpi jo marraskuussa, jolloin mahdollisiin toimiin on vielä aikaa.

Jaksotukset tehdään vain olennaisille erille. Muutaman kymmenen euron puhelinlaskua ei tarvitse jakaa kahdelle vuodelle. Kirjanpitäjän kanssa kannattaa sopia rajasumma, esimerkiksi muutama sata euroa, jonka alittavat erät jätetään jaksottamatta.