Yhteiskunnallinen yritys: mitä se tarkoittaa, esimerkit Suomesta ja miten sellaisen perustaa

Yhteiskunnallinen yritys on yritys, joka harjoittaa liiketoimintaa yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttamiseksi ja käyttää suurimman osan voitostaan tai ylijäämästään tämän tavoitteen edistämiseen. Määritelmä on julkisten työllisyyspalvelujen Työmarkkinatori-palvelun mukainen. Tavoite voi olla esimerkiksi osatyökykyisten työllistäminen, ympäristöhaitan vähentäminen tai palvelu, jota markkina ei muuten tuota.

Mitä yhteiskunnallinen yritys tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa tavallista yritystä, jolla on kaksi tavoitetta oikeassa järjestyksessä. Yritys myy tuotteita tai palveluita ja sen pitää olla kannattava, mutta voitto on keino, ei päämäärä. Ero tavalliseen yritykseen näkyy kolmessa kohdassa:

Laissa ei ole erillistä yhteiskunnallisen yrityksen yritysmuotoa eikä rekisteriä. Siksi yritys voi kutsua itseään yhteiskunnalliseksi, mutta uskottavuus syntyy siitä, mitä yhtiöjärjestyksessä lukee ja miten voitto todella käytetään. Kumotusta sosiaalisen yrityksen mallista kerrotaan artikkelissa sosiaalinen yritys.

Toimiala ei tee yrityksestä yhteiskunnallista. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) mukaan ratkaisevaa on sitoutuminen yhteiskunnallisten vaikutusten edistämiseen liiketoiminnan keinoin. Kaksi samalla alalla toimivaa siivousyritystä voivat olla toinen tavallinen ja toinen yhteiskunnallinen, jos jälkimmäisen tarkoitus on työllistää osatyökykyisiä ja se käyttää voittonsa siihen.

Mikä on yhteiskunnallinen yritys ja mikä ei?

Testi on kolmiosainen: yritys myy tuotteita tai palveluita markkinoilla, sen ensisijainen tarkoitus on yhteiskunnallinen, ja suurin osa voitosta on sitovasti varattu tähän tarkoitukseen. Jos yksikin puuttuu, kyse on jostain muusta.

Esimerkkejä yhteiskunnallisista yrityksistä Suomessa

YYO:n mukaan tunnettuja suomalaisia yhteiskunnallisia yrityksiä ovat muun muassa Diakonissalaitos, Yliopiston Apteekki, Validia Oy, Ensi- ja turvakotien liitto sekä Lasten Päivän Säätiön ylläpitämä Linnanmäki. Pienempiä esimerkkejä löytyy lähes jokaiselta toimialalta:

Suurin toimiala on sosiaali- ja terveysala, jolla toimii YYO:n mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä, erityisesti asumispalveluissa, sosiaalihuollon avopalveluissa ja lasten päivähoidossa. Muita tyypillisiä aloja ovat kierrätys ja uudelleenkäyttö, henkilöstövuokraus ja työhönvalmennus sekä infrastruktuuriin liittyvät peruspalvelut kuten jätehuolto, energia ja vesi.

Kuinka monta yhteiskunnallista yritystä Suomessa on?

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) arvion mukaan Suomessa on noin 5 000 yhteiskunnallista yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 10 miljardia euroa, ja ne työllistävät yli 85 000 henkilöä. Luku on arvio, koska virallista rekisteriä ei ole: mukana ovat yritykset, jotka täyttävät määritelmän, eivät vain merkin saaneet.

TEM:n yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategia vuosille 2026–2030 painottaa rahoituksen saatavuutta, työllisyyden edistämistä, sosiaalisia innovaatioita ja julkisia hankintoja. Toimialoista panostetaan erityisesti kiertotalouteen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Suomen ensimmäinen strategia hyväksyttiin vuonna 2021.

Mikä yritysmuoto sopii yhteiskunnalliselle yritykselle?

Useimmille aloittaville osakeyhtiö on käytännöllisin, koska se on tuttu rahoittajille ja asiakkaille, ja yhtiöjärjestykseen voi kirjata tarkoituksen ja voitonjaon rajaukset. Yritysmuotojen perusteet ovat artikkelissa yritysmuodot, ja yhdistyksen liiketoiminnan erityispiirteet artikkelissa yhdistyksen kirjanpito.

Miten yhteiskunnallinen yritys perustetaan?

Perustamisen vaiheet ja kulut ovat artikkelissa osakeyhtiön perustaminen, ja yhtiöjärjestyksen mallit artikkelissa yhtiöjärjestys. Liiketoimintasuunnitelman pohjaksi sopii liiketoimintasuunnitelma-pohja.

Miten voitonkäyttö kirjataan yhtiöjärjestykseen?

Osakeyhtiölain lähtökohta on, että yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Jos yhtiön tarkoitus on muu, se kirjataan yhtiöjärjestykseen. Yhteiskunnallisessa yrityksessä yhtiöjärjestykseen kirjataan tyypillisesti kolme asiaa: yhteiskunnallinen tarkoitus, kuinka suuri osa voitosta voidaan enintään jakaa osinkona ja mihin loput käytetään. Osuuskunnassa sama kirjataan sääntöihin: Pellervon perustajanoppaan mukaan yhteiskunnallisen päämäärän vuoksi osuuskunnalle syntyy osuuskuntalain olettamasta poikkeava muu toiminnan tarkoitus, jolloin varojen jaosta määrätään säännöissä ylijäämänjakoa laajemmin.

Koska yhteiskunnallinen tarkoitus poikkeaa osakeyhtiölain oletuksesta, sen sanamuoto kannattaa tarkistaa juristin kanssa ennen rekisteröintiä.

Miten yhteiskunnallista yritystä verotetaan?

Samoin kuin muita samanmuotoisia yrityksiä. Yhteiskunnallinen osakeyhtiö maksaa yhteisöveroa 20 prosenttia tuloksestaan, ja sen ALV määräytyy myytävien palveluiden mukaan. Yhteiskunnallinen tavoite ei sellaisenaan tuo verohelpotusta. Yhdistyksen ja säätiön verotus voi poiketa, jos ne ovat yleishyödyllisiä, mutta silloinkin elinkeinotoiminnasta maksetaan veroa. Tämä kannattaa selvittää ennen kuin valitset yhdistyksen liiketoiminnan muodoksi.

Kirjanpito on myös sama. Jos yritys saa avustusta, se kirjataan päätöksen mukaisesti sille tilikaudelle, jolle avustettavat kulut kuuluvat. Työllistävä yritys voi hakea palkkatukea, ja tuki kirjataan palkkakulujen vähennykseksi tai muuksi tuotoksi. Avustukset ja tuet on koottu artikkeliin yrityksen rahoitus, ja työllistävän yrityksen tuki artikkeliin palkkatuki.

Avustusten jaksotus, palkkatuen kirjaus ja voitonkäytön seuranta lisäävät kirjanpitoon työtä verrattuna tavalliseen pieneen osakeyhtiöön. Kun mietit, mitä se maksaa ulkoistettuna, katso oma hintasi tai kilpailuta nykyinen tilitoimisto.

Voiko yhteiskunnallinen yritys saada julkisia hankintoja?

Voi, ja osa hankinnoista voidaan varata juuri työllistäville yrityksille. Hankintalain (1397/2016) 24 §:n mukaan hankintayksikkö voi rajata tarjouskilpailun työkeskuksille tai vastaaville toimittajille, joiden päätarkoitus on vammaisten tai muiden heikommassa asemassa olevien sopeuttaminen yhteiskuntaan ja työelämään. Edellytys on, että vähintään 30 prosenttia toimittajan työntekijöistä on vammaisia tai muita heikommassa asemassa olevia.

Varattu hankinta ei koske kaikkia yhteiskunnallisia yrityksiä, vaan vain niitä, joiden henkilöstörakenne täyttää 30 prosentin ehdon. Muut kilpailevat tavallisesti, mutta hankintayksikkö voi painottaa vertailussa työllistämis- tai ympäristöehtoja. Kun teet tarjouksia, pidä työllistettyjen määrä ja henkilöstörakenne valmiina dokumentoituna palkanlaskennasta.

Miten yhteiskunnallisen yrityksen vaikutusta mitataan?

Vaikutusta mitataan valitsemalla tavoitteelle muutama mitattava luku ja raportoimalla niistä vuosittain samalla tavalla kuin taloudesta. Pellervon perustajanoppaan mukaan mittarit voivat koskea esimerkiksi palvelujen saavutettavuutta, käyttäjämääriä tai muutosta hyvinvoinnissa. Luvun pitää olla sellainen, että sen voi tarkistaa kirjanpidosta tai muusta aineistosta.

Pellervon mukaan yhteiskunnallisen yrityksen ansaintamalli voi olla sellainen, että maksava asiakas on eri kuin palvelun käyttäjä, tai samalla palvelulla on eri hinnat eri kohderyhmille, jolloin normaalihintaisten palvelujen tuotoilla tuetaan heikommin maksukykyisiä asiakkaita. Silloin hinnoittelu ja kate kannattaa seurata kohderyhmittäin, jotta kokonaisuus pysyy kannattavana.

Onko yhteiskunnalliselle yritykselle omaa merkkiä tai neuvontaa?

On molempia. Suomalaisen Työn Liitto myöntää vapaaehtoisen Yhteiskunnallinen Yritys -merkin yrityksille, jotka käyttävät voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen tai lahjoittavat sen määrittämäänsä hyvään tarkoitukseen. Neuvontaa antaa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO), joka valtioneuvoston mukaan perustettiin tukemaan erityisesti osatyökykyisten työllistämistä.

Merkki ei ole lakisääteinen eikä edellytys yhteiskunnalliselle yritykselle. Se on tapa osoittaa asiakkaille ja hankintayksiköille, että voitonkäytön sitoumus on tarkistettu ulkopuolelta.

Onko yhdistys yritys?

Ei yritysmuotona, mutta yhdistys voi harjoittaa liiketoimintaa ja olla siten yhteiskunnallinen yritys. Yhdistyslain (503/1989) 5 §:n mukaan yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä, joka liittyy välittömästi sen tarkoitukseen tai joka on taloudellisesti vähäarvoista. Jos liiketoiminta kasvaa pääasialliseksi toiminnaksi, se siirretään usein yhdistyksen omistamaan osakeyhtiöön.

Yhdistyksen elinkeinotoiminnan tulo on veronalaista, vaikka yhdistys muuten olisi yleishyödyllinen. Yrityksen yleinen määritelmä on artikkelissa mikä on yritys, ja yhdistyksen kirjanpidon erityispiirteet artikkelissa yhdistyksen kirjanpito.

Kannattaako perustaa yhteiskunnallinen yritys?

Kannattaa, jos yhteiskunnallinen tavoite on yrityksen syy olla olemassa ja haluat sitoutua siihen myös silloin, kun voittoa tulee. Silloin rajaus yhtiöjärjestyksessä vahvistaa asiakkaiden, työntekijöiden ja rahoittajien luottamusta. Jos taas haluat vain toimia vastuullisesti, siihen ei tarvita erillistä mallia: tavallinen yritys voi tehdä samoja asioita ilman voitonjaon rajausta. Rajaus sitoo myös tulevia omistajia, joten mieti se huolella ennen kuin kirjaat sen. Muut voittoa tavoittelemattomat muodot ovat artikkelissa voittoa tavoittelematon yritys.