Voittoa tavoittelematon yritys: yhdistys, säätiö vai osakeyhtiö, jossa voittoa ei jaeta, ja miten niitä verotetaan

Voittoa tavoittelematon yritys on organisaatio, jonka toiminnan tarkoitus ei ole tuottaa voittoa omistajille tai jäsenille, vaan esimerkiksi edistää harrastusta, auttaa ihmisiä tai tukea tiedettä. Suomessa sellainen toimii yleensä rekisteröitynä yhdistyksenä, säätiönä tai osakeyhtiönä, jonka yhtiöjärjestys kieltää voitonjaon. Toiminta saa tuottaa ylijäämää, mutta se käytetään tarkoitukseen eikä jaeta.

Mikä on voittoa tavoittelematon yritys?

Englannin nonprofit-sanalle ei ole Suomessa omaa yritysmuotoa. Voittoa tavoittelemattomuus on ominaisuus, joka määräytyy organisaation tarkoituksesta ja säännöistä. Olennaista on, mihin ylijäämä menee: voittoa tavoittelematon organisaatio ei jaa sitä omistajille, vaan käyttää sen toimintaansa. Verotuksessa ratkaisee, onko organisaatio esimerkiksi yleishyödyllinen yhdistys.

Voittoa tavoittelematon ei tarkoita, ettei rahaa saisi tulla enemmän kuin menee. Urheiluseura voi kerätä vuodessa ylijäämää uutta kenttää varten, ja yhteiskunnallinen osakeyhtiö voi tehdä hyvää tulosta. Kumpikaan ei jaa sitä omistajille.

Onko yhdistys yritys?

Ei tavallisessa merkityksessä. Yhdistyksen saa perustaa vain aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten, eikä yhdistyslaki koske yhteisöä, jonka tarkoitus on voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. Yhdistys saa harjoittaa elinkeinoa vain, jos siitä on määrätty säännöissä, se liittyy välittömästi yhdistyksen tarkoitukseen tai se on taloudellisesti vähäarvoista.

Yhdistys voi silti myydä, palkata työntekijöitä ja olla arvonlisäverovelvollinen. Kirjanpidossa ja verotuksessa se on yhteisö, jolla on Y-tunnus. Raja on selvä: jos tavoitteena on voitto tai muu välitön taloudellinen etu osallisille, oikea muoto on yritys, ei yhdistys.

Voittoa tavoittelematon osakeyhtiö

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Tämä mahdollistaa osakeyhtiön, joka ei jaa voittoa tai jakaa vain osan siitä. Yhtiöjärjestykseen kirjataan toiminnan tarkoitus ja se, mihin voitto käytetään.

Osakeyhtiömuoto sopii, kun toiminta on liiketoimintaa, kuten kahvila, kierrätysmyymälä tai työllistävä palvelu, mutta tuotto halutaan käyttää yhteiskunnalliseen tavoitteeseen. Tällaista yritystä kutsutaan usein yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Verotuksessa se on tavallinen osakeyhtiö, joka maksaa tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveron. Yhtiöjärjestyksen kirjauksista kerrotaan artikkelissa yhteiskunnallinen yritys. Vajaatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä työllistävästä mallista kerrotaan sivulla sosiaalinen yritys.

Onko yhdistykset verovelvollisia?

Ovat, mutta yleishyödyllinen yhdistys maksaa veroa vain osasta tulojaan. Tuloverolain mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, kun se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi, toiminta ei kohdistu vain rajattuun henkilöpiiriin eikä se tuota osallisilleen taloudellista etua. Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen elinkeinotulostaan sekä kiinteistön tulosta, jos kiinteistö on muussa kuin yleishyödyllisessä käytössä.

Jos yhdistys ei täytä yleishyödyllisyyden ehtoja, esimerkiksi koska sen toiminta hyödyttää vain jäseniä taloudellisesti, sitä verotetaan kuten muitakin yhteisöjä 20 prosentin verokannalla veronalaisista tuloistaan. Yleishyödyllisyys arvioidaan tapauskohtaisesti verotuksessa.

Yhdistyksen veroilmoituksen antamisesta ja liitteistä kerrotaan artikkelissa yhdistyksen veroilmoitus.

Kuka vastaa yhdistyksen toiminnasta?

Yhdistyksellä on oltava hallitus, jossa on vähintään kolme jäsentä. Hallitus hoitaa yhdistyksen asiat lain, sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaan, edustaa yhdistystä ja huolehtii siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavasti järjestetty. Ylin päätösvalta on jäsenillä yhdistyksen kokouksessa.

Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen veloista. Rekisteröimättömän yhdistyksen nimissä toimivat vastaavat sen sitoumuksista itse, joten toimintaa harjoittavan yhdistyksen kannattaa rekisteröityä. Kirjanpidon järjestämisestä kerrotaan artikkelissa yhdistyksen kirjanpito.

Montako jäsentä pitää olla yhdistyksessä?

Perustamiseen tarvitaan vähintään kolme jäsentä. Yhdistyslain mukaan perustamiskirja on päivättävä ja vähintään kolmen yhdistyksen jäseneksi liittyvän allekirjoitettava, ja perustajana olevan luonnollisen henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta. Myös hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä.

Mistä yhdistykset saavat rahaa?

Yhdistyksen tulot tulevat tavallisesti useasta lähteestä. Mitä enemmän tuloista on myyntiä, sitä tarkemmin pitää seurata elinkeinotoiminnan ja ALV-rajan rajoja.

• Jäsenmaksut, yleensä tärkein ja vakain tulo.
• Avustukset kunnalta, valtiolta, säätiöiltä ja järjestöiltä. Avustukseen liittyy usein käyttöehtoja ja raportointi.
• Lahjoitukset yksityisiltä ja yrityksiltä. Rahankeräykseen yleisöltä tarvitaan yleensä rahankeräyslupa.
• Tapahtumat ja omat tilaisuudet, kuten turnaukset, myyjäiset ja konsertit.
• Myynti ja palvelut, esimerkiksi kioski, kurssit tai tilavuokrat. Jatkuva liiketoiminta voi olla verotettavaa elinkeinotuloa.
• Sijoitustuotot, kuten korot ja osingot varoista.

Mitä yhdistyksiä Suomessa on?

Yhdistyksiä on kaikilla elämänalueilla: urheilu- ja nuorisoseuroja, kulttuuri- ja harrastusyhdistyksiä, asukas- ja kyläyhdistyksiä, potilas- ja sosiaalialan järjestöjä, ammattiliittoja ja työnantajajärjestöjä sekä puolueita ja niiden paikallisyhdistyksiä. Tuloverolaki mainitsee yleishyödyllisinä esimerkkeinä muun muassa nuoriso- ja urheiluseurat, työmarkkinajärjestöt ja puolueet sekä yhteisöt, jotka tukevat tiedettä tai taidetta tai harjoittavat sosiaalista toimintaa.

Jos tavoitteena on työllistää ja tehdä liiketoimintaa, mutta tuotto halutaan käyttää hyvään, harkitse yhdistyksen sijaan osakeyhtiötä, jonka yhtiöjärjestys rajoittaa voitonjakoa. Tällaisen yrityksen perustamisesta kerrotaan artikkelissa yhteiskunnallinen yritys.