YT-neuvottelu eli yhteistoimintaneuvottelut ja muutosneuvottelu 2026: kenen pitää neuvotella, kuinka kauan ja miten
YT-neuvottelu, jota laissa kutsutaan nykyään muutosneuvotteluksi, on yhteistoimintalain mukainen neuvottelu, joka työnantajan on käytävä ennen kuin se irtisanoo, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. 1.7.2025 alkaen velvollisuus koskee yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, ja 20–49 työntekijän yrityksiä vain, kun toimenpiteet koskevat vähintään 20 työntekijää 90 päivän aikana. Neuvotteluaika on kolme viikkoa tai seitsemän päivää. Tältä sivulta näet, koskeeko laki yritystäsi, miten neuvottelut etenevät ja mitä seuraa, jos ne jätetään käymättä.
Lyhyesti
- YT-neuvottelu on vuodesta 2022 laissa nimeltään muutosneuvottelu. Se käydään ennen kuin työnantaja irtisanoo, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
- 1.7.2025 alkaen velvollisuus koskee yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. 20–49 hengen yrityksessä neuvotellaan vain, jos toimenpiteet koskevat vähintään 20 työntekijää 90 päivän aikana. Alle 20 hengen yritystä laki ei koske.
- Neuvotteluaika on vähintään 3 viikkoa, tai 7 päivää, jos toimenpiteet koskevat alle 10 työntekijää, lomautus kestää enintään 90 päivää tai yrityksessä on alle 50 työntekijää.
- Kirjallinen neuvotteluesitys annetaan viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen alkua. Laiminlyönnistä voi seurata työntekijälle maksettava hyvitys enintään 40 160 €.
YT-neuvottelut ovat suomalaisille tuttu sana, mutta laki ja nimi ovat muuttuneet kahdesti. Vuoden 2022 alussa voimaan tullut yhteistoimintalaki (1333/2021) nimesi henkilöstövähennysten neuvottelut muutosneuvotteluiksi, ja 1.7.2025 voimaan tullut muutos (252/2025) nosti lain pääasiallisen soveltamisrajan 20 työntekijästä 50:een ja lyhensi neuvotteluaikoja. Moni verkon ohje kertoo yhä vanhat rajat.
Mitä tarkoittaa yt-neuvottelu?
YT-neuvottelu tarkoittaa työnantajan ja henkilöstön välistä, yhteistoimintalain mukaista neuvottelua, joka käydään ennen päätöstä henkilöstöä koskevista muutoksista. Laissa sen nimi on muutosneuvottelu. Neuvotteluissa käsitellään muutosten perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot, ja tarkoitus on etsiä yhdessä keinoja vähentää irtisanomisia tai lieventää niiden seurauksia. Päätöksen tekee lopulta työnantaja. YT on lyhenne sanasta yhteistoiminta, joten yt-neuvottelut, yhteistoimintaneuvottelut ja muutosneuvottelut tarkoittavat käytännössä samaa asiaa.
- Irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella, myös yhden työntekijän kohdalla.
- Työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolinen muuttaminen samalla perusteella.
- Olennaiset muutokset työtehtävissä, työajoissa tai töiden järjestelyissä, jotka johtuvat esimerkiksi toiminnan lopettamisesta, siirrosta toiselle paikkakunnalle, uudesta teknologiasta tai ulkopuolisen työvoiman käytöstä (vain vähintään 50 työntekijän yrityksissä).
Koskeeko yt-laki yritystäsi?
| Työntekijöitä säännöllisesti | Muutosneuvottelut | Jatkuva vuoropuhelu |
|---|---|---|
| Alle 20 | Ei yhteistoimintalain neuvotteluvelvollisuutta | Ei |
| 20–49 | Vain, jos työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai olennaisen ehdon muuttamista 90 päivän aikana. Neuvotteluaika 7 päivää. | Työpaikkakohtaiset käytännöt, jotka kirjataan ja joista tiedotetaan henkilöstölle |
| Vähintään 50 | Aina, kun harkitaan yhdenkin työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Neuvotteluaika 3 viikkoa tai 7 päivää. | Kokous vähintään kerran neljännesvuodessa, ellei toisin sovita |
| Vähintään 150 (osakeyhtiö ym.) | Kuten edellä | Lisäksi henkilöstön hallintoedustus |
Työntekijämäärä lasketaan työsuhteessa olevista, säännöllisesti työskentelevistä työntekijöistä, myös osa-aikaisista. Konsernin yhtiöt lasketaan erikseen. Vuokratyöntekijät luetaan vuokrayrityksen eikä käyttäjäyrityksen työntekijöiksi.
Kuinka kauan muutosneuvottelut kestävät?
Muutosneuvottelujen vähimmäiskesto on 1.7.2025 alkaen kolme viikkoa neuvottelujen alusta, ellei toisin sovita. Neuvotteluaika on seitsemän päivää, jos neuvottelut koskevat alle kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista, lomautusta enintään 90 päiväksi, yritystä, jossa on säännöllisesti alle 50 työntekijää, tai saneerausmenettelyssä olevaa yritystä.
| Tilanne | Neuvotteluaika 1.7.2025 alkaen | Ennen 1.7.2025 |
|---|---|---|
| Vähintään 10 työntekijää, yrityksessä vähintään 50 työntekijää | 3 viikkoa | 6 viikkoa |
| Alle 10 työntekijää | 7 päivää | 14 päivää |
| Lomautus enintään 90 päivää | 7 päivää | 14 päivää |
| Yritys, jossa 20–49 työntekijää | 7 päivää | 14 päivää (raja 30 työntekijää) |
| Saneerausmenettelyssä oleva yritys | 7 päivää | 14 päivää |
Lisäksi jos työnantaja suunnittelee vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, irtisanotun työsuhde ei saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää (25 a §). Aika on varattu julkisten työvoimapalvelujen selvittämiselle.
Miten muutosneuvottelut etenevät?
- 11. Työnantaja harkitsee muutoksiaNeuvottelut aloitetaan, kun irtisanomiset tai lomautukset ovat vasta harkinnassa. Päätöstä ei saa tehdä etukäteen.
- 22. Kirjallinen neuvotteluesitysViimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen alkua: aika ja paikka, suunnitellut toimenpiteet ja perusteet, alustava arvio kohteena olevien määristä, valintaperiaatteet ja aikataulu.
- 33. Toimintasuunnitelma tai -periaatteetJos irtisanottavia on vähintään kymmenen, esitys toimintasuunnitelmaksi, joka laaditaan yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa. Alle kymmenen: toimintaperiaatteet työnhaun tukemisesta.
- 44. NeuvottelutPerusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Henkilöstön edustaja tai työntekijät voivat tehdä kirjallisia ehdotuksia, ja työnantajan on perusteltava, jos se ei hyväksy niitä.
- 55. Vähimmäisaika täyttyyKolme viikkoa tai seitsemän päivää neuvottelujen alusta. Pyynnöstä neuvotteluista laaditaan pöytäkirja.
- 66. Päätös ja toimeenpanoTyönantaja tekee päätöksen ja antaa irtisanomisilmoitukset tai lomautusilmoitukset työsopimuslain mukaisesti.
Neuvottelut käydään henkilöstön edustajan, kuten luottamusmiehen, kanssa. Jos edustajaa ei ole, työnantaja neuvottelee kohteena olevien työntekijöiden kanssa yhdessä. Yksittäistä työntekijää koskevasta asiasta voidaan neuvotella hänen kanssaan suoraan, mutta hän voi vaatia edustajan läsnäoloa.
Millä perusteella yt-neuvotteluissa irtisanotaan?
Yhteistoimintalaki ei määrää, keitä irtisanotaan, mutta työnantajan on kerrottava neuvotteluesityksessä periaatteet, joiden mukaan kohteena olevat työntekijät valitaan. Valinnan säännöt on käyty läpi artikkelissa YT-neuvottelut: irtisanottavien valinta. Itse irtisanomisen perusteen on täytettävä työsopimuslain vaatimus: tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista tai uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä.
Monissa työehtosopimuksissa on lisäksi irtisanomisjärjestystä koskevia määräyksiä, joissa huomioidaan esimerkiksi työntekijän ammattitaito, merkitys yrityksen toiminnalle ja työsuhteen kesto. Syrjivä valinta, esimerkiksi iän, raskauden tai ammattiliiton jäsenyyden perusteella, on aina kielletty. Työnantajan on myös selvitettävä, voiko irtisanomisen välttää tarjoamalla muuta työtä tai koulutusta. Irtisanomisen menettely kokonaisuudessaan on artikkelissa irtisanominen.
Miten muutosneuvotteluista tiedotetaan?
Neuvotteluesitys annetaan kirjallisesti henkilöstön edustajalle tai kohteena oleville työntekijöille. Kun neuvottelut koskevat irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai olennaisen ehdon muuttamista, esitys toimitetaan myös työvoimaviranomaiselle viimeistään neuvottelujen alkaessa. Neuvotteluissa luottamukselliseksi ilmoitettuja yrityksen tietoja ei saa kertoa eteenpäin.
Onko yt-neuvottelu julkista tietoa? Yhteistoimintalaki ei velvoita yritystä kertomaan neuvotteluista julkisesti. Moni yritys tiedottaa niistä silti itse, ja pörssiyhtiöillä on arvopaperimarkkinoiden omat tiedonantovelvollisuudet. Henkilöstölle tiedottaminen on käytännössä välttämätöntä, koska neuvottelut koskevat heitä suoraan.
Mitä seuraa, jos yt-neuvottelut jätetään käymättä?
Jos työnantaja irtisanoo, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijän laiminlyöden tahallaan tai huolimattomuudesta neuvotteluvelvoitteen, se voidaan määrätä maksamaan työntekijälle hyvitys, jonka enimmäismäärä on 40 160 euroa (44 §). Hyvitys tulee mahdollisen työsopimuslain mukaisen perusteettoman irtisanomisen korvauksen lisäksi. Lisäksi työnantajan edustaja voidaan tuomita sakkoon yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
Pieni yritys: mitä hoidetaan ilman yt-lakia?
Alle 20 työntekijän yrityksessä yhteistoimintalain neuvotteluja ei tarvita, ja 20–49 hengen yrityksessä vain laajoissa vähennyksissä. Työsopimuslaki koskee silti kaikkia: irtisanomiseen tarvitaan peruste, muuta työtä on tarjottava, irtisanomisajat ja lomautusilmoitukset on noudatettava, ja taloudellisista syistä irtisanotulla on oikeus työllistymisvapaaseen. Takaisinottovelvollisuus koskee 1.6.2026 alkaen vain vähintään 50 työntekijän työnantajia. Tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanomisen jälkeen voi syntyä takaisinottovelvollisuus.
Kun kannattavuus heikkenee, palkkakulut ovat yleensä suurin erä. Lomautuksen ja irtisanomisen kustannukset näkyvät heti kassavirrassa: lomakorvaukset, irtisanomisajan palkat ja sivukulut. Laske ne etukäteen työnantajan palkkakulut -laskurilla, ja jos muutkin kulut ovat tarkastelussa, kilpailuta nykyinen tilitoimisto.
Usein kysytyt
Mitä tarkoittaa yt-neuvottelu?+
Yhteistoimintalain mukaista neuvottelua työnantajan ja henkilöstön välillä ennen irtisanomisia, lomautuksia, osa-aikaistamisia tai olennaisia muutoksia. Laissa sitä kutsutaan vuodesta 2022 muutosneuvotteluksi.
Mitä yhteistoimintaneuvottelut ovat?+
Yhteistoimintaneuvottelut eli yt-neuvottelut ovat yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja työnantajan ja henkilöstön välillä. Nykyisessä laissa henkilöstövähennyksiä koskevia yhteistoimintaneuvotteluja kutsutaan muutosneuvotteluiksi.
Mikä on yhteistoiminta?+
Yhteistoiminta tarkoittaa työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta, jossa henkilöstö pääsee vaikuttamaan työtään ja työpaikkaansa koskeviin päätöksiin. Siihen kuuluvat jatkuva vuoropuhelu ja muutosneuvottelut. Lain soveltamisalasta kerrotaan artikkelissa yhteistoimintalaki.
Missä yrityksissä yt-neuvottelut ovat pakollisia?+
1.7.2025 alkaen yrityksissä, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. 20–49 työntekijän yrityksissä vain, jos työnantaja harkitsee vähintään 20 työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista 90 päivän aikana. Alle 20 hengen yrityksiä laki ei koske.
Kuinka kauan yt-neuvottelut kestävät?+
Vähintään kolme viikkoa, tai seitsemän päivää, jos toimenpiteet koskevat alle 10 työntekijää, lomautus kestää enintään 90 päivää, yrityksessä on alle 50 työntekijää tai yritys on saneerauksessa. Osapuolet voivat sopia toisin.
Millä perusteella yt-neuvotteluissa irtisanotaan?+
Irtisanomiseen tarvitaan työsopimuslain mukainen taloudellinen ja tuotannollinen peruste. Työnantaja kertoo valintaperiaatteet neuvotteluesityksessä, ja monessa työehtosopimuksessa on irtisanomisjärjestystä koskevia määräyksiä. Syrjivä valinta on kielletty.
Miten muutosneuvotteluista tiedotetaan?+
Kirjallisella neuvotteluesityksellä henkilöstön edustajalle tai työntekijöille viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen alkua. Henkilöstövähennyksiä koskeva esitys toimitetaan myös työvoimaviranomaiselle viimeistään neuvottelujen alkaessa.
Onko yt-neuvottelut julkista tietoa?+
Laki ei velvoita julkistamaan neuvotteluja, mutta pörssiyhtiöillä on omat tiedonantovelvollisuutensa ja moni yritys tiedottaa itse. Luottamukselliseksi ilmoitettuja tietoja ei saa kertoa eteenpäin.
Mitä tapahtuu, jos yt-neuvottelut laiminlyödään?+
Työntekijälle voidaan määrätä maksettavaksi hyvitys, enintään 40 160 euroa, ja työnantajan edustaja voidaan tuomita sakkoon yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Työnantaja irtisanoo työntekijän: perusteet, irtisanomisaika, lopputili ja mitä tapahtuu seuraavaksi
Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain laillisella perusteella: työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä tai siksi, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomisaika on lain mukaan 14 päivästä 6 kuukauteen työsuhteen keston mukaan, ja koko ajalta maksetaan palkka. Tällä sivulla käydään läpi, mitä tapahtuu ilmoituspäivästä lopputiliin, mitä 2026 muuttui, mitä työntekijä saa ja miten perusteeton irtisanominen riitautetaan.
Työnantaja irtisanoo lomautuksen aikana: irtisanomisajan palkka, 7 päivän vähennys ja mitä yrittäjän pitää hoitaa
Kun työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän lomautuksen aikana, työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus irtisanomisajan palkkaan, vaikka hän ei tee töitä, ja työnantaja saa 1.6.2026 alkaen vähentää siitä seitsemän päivän palkan, jos lomautusilmoitusaika oli yli seitsemän päivää. Irtisanominen vaatii silti oman perusteen, sillä lomautus ei yksin oikeuta irtisanomaan. Tällä sivulla on irtisanomisajat, laskettu esimerkki palkasta ja lomakorvauksesta sekä tarkistuslista pienen yrityksen työnantajalle.
Palkan sivukulut ja vähennykset palkasta 2026: mitä työntekijä maksaa työnantajalle ja mitä palkasta vähennetään
Työntekijän palkasta vähennetään vuonna 2026 ennakonpidätys verokortin mukaan, TyEL-maksu 7,30 %, työttömyysvakuutusmaksu 0,89 % ja päivärahamaksu 0,88 %, ja työnantaja maksaa palkan päälle noin 20 % sivukuluja. Työntekijän 3 000 euron bruttopalkka maksaa työnantajalle lakisääteisine maksuineen noin 3 600 euroa kuussa, ja lomat ja poissaolot huomioiden noin 4 150. Alla sivukulut eriteltyinä 2026: TyEL, sairausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus, lomapalkka ja lomaraha. Ja miksi yrittäjän oma palkka on halvempi.