Tytäryhtiö: mitä tytäryhtiö tarkoittaa, miten se perustetaan ja miten sitä verotetaan

Tytäryhtiöt eivät ole vain pörssiyhtiöiden asia. Pienyrittäjälle tavallisin tytäryhtiö syntyy, kun hän perustaa holdingyhtiön, joka omistaa hänen toimintayhtiönsä: silloin toimintayhtiöstä tulee holdingin tytäryhtiö. Toinen tavallinen tilanne on, että toimiva yhtiö perustaa uudelle liiketoiminnalle oman yhtiön riskien erottamiseksi. Holdingrakenteesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa holdingyhtiö. Liiketoiminnan irrottamisesta omaksi yhtiökseen kerrotaan sivulla spin-off-yritys.

Mitä tytäryhtiö tarkoittaa?

Tytäryhtiö tarkoittaa yhtiötä, jossa toisella yhtiöllä on määräysvalta. Määräysvallassa oleva yhtiö on tytäryhtiö, ja määräysvaltaa käyttävä yhtiö on emoyhtiö. Kirjanpitolaki puhuu emo- ja tytäryrityksistä, osakeyhtiölaki emo- ja tytäryhtiöistä, mutta tarkoitus on sama. Tytäryhtiö on tavallisesti osakeyhtiö, mutta se voi olla myös esimerkiksi osuuskunta tai ulkomainen yhtiö.

Kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukaan yhtiöllä on määräysvalta toisessa yhtiössä, jos se täyttää yhden kolmesta ehdosta:

Jos yhtiö omistaa toisesta 20–50 prosenttia mutta ei käytä määräysvaltaa, kyse ei ole tytäryhtiöstä vaan osakkuusyhtiöstä. Määräysvalta voi myös olla välillinen: jos holding omistaa toimintayhtiön ja toimintayhtiö omistaa kolmannen yhtiön, kolmas yhtiö on myös holdingin tytäryhtiö (niin sanottu tyttärentytär). Kirjanpitolaissa tällaista yhtiötä kutsutaan omistusyhteysyritykseksi, jos omistus on pysyvä.

Mikä on emoyhtiön ja tytäryhtiön ero?

Emoyhtiö käyttää määräysvaltaa ja tytäryhtiö on sen kohde. Oikeudellisesti molemmat ovat itsenäisiä yhtiöitä: niillä on omat hallitukset, omat velat, oma kirjanpito ja oma verotus. Emoyhtiö vaikuttaa tytäryhtiöön osakkeenomistajana yhtiökokouksessa, ei suoraan sen arjessa.

Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden kokonaisuus on konserni. Lyhyt määritelmä on sanastossa konserni, ja milloin konsernin luvut on yhdistettävä, kerrotaan artikkelissa konsernitilinpäätös. Englanninkieliset termit, kuten parent company ja subsidiary, löytyvät sivulta emoyhtiö englanniksi.

Miksi pieni yritys perustaa tytäryhtiön?

Pieni yritys perustaa tytäryhtiön yleensä kolmesta syystä: riskien erottamiseksi, verotuksen ja voitonkäytön suunnittelemiseksi tai uuden omistajan ottamiseksi vain yhteen liiketoimintaan. Jokaisella syyllä on hintansa: jokainen yhtiö tarvitsee oman kirjanpidon, tilinpäätöksen ja veroilmoituksen.

• Riskien erottaminen: uusi tai riskialtis liiketoiminta omaan yhtiöön, jolloin sen velat ja vastuut eivät kaadu vanhan liiketoiminnan päälle.
• Holdingrakenne: toimintayhtiön voitot siirretään osinkoina holdingiin verovapaasti ja sijoitetaan sieltä, ks. holdingyhtiön perustaminen.
• Uusi osakas yhteen liiketoimintaan: avainhenkilö tai sijoittaja voi omistaa osan tytäryhtiöstä ilman, että hän tulee emoyhtiön osakkaaksi.
• Myynti myöhemmin: liiketoiminta on helpompi myydä, kun se on valmiiksi omassa yhtiössään. Emo voi myydä tytäryhtiön osakkeet verovapaasti tietyin ehdoin.
• Kiinteistö erilleen: toimitila omaan kiinteistöyhtiöön, joka vuokraa sen toimintayhtiölle.

Miten tytäryhtiö perustetaan?

Tytäryhtiö perustetaan kuten mikä tahansa osakeyhtiö, mutta perustajana ja osakkeenomistajana on emoyhtiö eikä yksityishenkilö. Emoyhtiön hallitus päättää perustamisesta, allekirjoittaa perustamissopimuksen emoyhtiön puolesta ja tekee perustamisilmoituksen YTJ-palvelussa. PRH:n käsittelymaksu on 300 euroa ohjatussa perustamisessa ja 400 euroa muuten, eikä osakepääomaa tarvita.

Jos olemassa oleva liiketoiminta siirretään tytäryhtiöön, kyse on usein liiketoimintasiirrosta, joka voidaan tehdä verotuksessa neutraalisti tietyin ehdoin. Se kannattaa suunnitella tilitoimiston kanssa ennen perustamista. Osakeyhtiön perustamisen yleiset vaiheet ovat artikkelissa osakeyhtiön perustaminen.

Miten tytäryhtiötä verotetaan?

Tytäryhtiö on oma verovelvollisensa: se maksaa yhteisöveroa omasta tuloksestaan ja antaa oman veroilmoituksen. Emoyhtiön ja tytäryhtiön välisissä rahansiirroissa verotus riippuu siitä, onko kyse osingosta, konserniavustuksesta, lainasta vai palvelun myynnistä.

Konserniavustuksella tappiollisen tytäryhtiön tappio voidaan käytännössä tasata voitollisen emoyhtiön voitolla, jolloin konserni maksaa veroa vain yhteenlasketusta tuloksesta. Ehdot ja laskettu esimerkki ovat artikkelissa konserniavustus.

Arvonlisäverotuksessa jokainen yhtiö on lähtökohtaisesti oma verovelvollisensa, ja konsernin sisäisistä myynneistä lasketaan arvonlisävero normaalisti. Tiiviisti yhteen kytkeytyneet yhtiöt voivat hakea arvonlisäveroryhmää, jolloin ryhmän sisäiset myynnit jäävät verotuksen ulkopuolelle.

Tarvitseeko emoyhtiö konsernitilinpäätöksen?

Pienen konsernin emoyhtiön ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä. Kirjanpitolain 6 luvun 1 §:n mukaan konsernitilinpäätöstä ei tarvitse laatia pienkonsernissa, jos yksikään konserniyhtiö ei ole yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, kuten pörssiyhtiö tai pankki. Pienkonserni on käytännössä konserni, joka ei kokonaisuutena ylitä pienyrityksen rajoja.

Vaikka konsernitilinpäätöstä ei laadita, jokainen konserniyhtiö laatii oman tilinpäätöksensä, ja emoyhtiön tilinpäätöksessä tytäryhtiön osakkeet esitetään omana eränään. Liitetiedoissa kerrotaan konserniyhtiöiden väliset saamiset ja velat. Osakeyhtiön tilinpäätöksen sisältö on artikkelissa osakeyhtiön tilinpäätös.

Miten tytäryhtiö näkyy kirjanpidossa?

Emoyhtiö kirjaa tytäryhtiön osakkeet taseen pysyviin vastaaviin hankintamenoon, eli siihen summaan, jonka se maksoi osakkeista. Osakkeita ei poisteta, mutta jos niiden arvo pysyvästi laskee, tehdään arvonalentuminen. Tytäryhtiö taas kirjaa emon maksaman osakepääoman tai sijoituksen omaan pääomaansa.

Konsernin sisäiset kaupat, lainat ja hallintomaksut kannattaa kirjata molempiin yhtiöihin samalla viitteellä ja täsmäyttää kuukausittain, jotta saamiset ja velat täsmäävät tilinpäätöksessä. Jos kirjanpito on nyt kahdessa eri tilitoimistossa tai hinta on yhtiöittäin epäselvä, kilpailuta nykyinen tilitoimisto.

Tytäryhtiö vai sivuliike?

Tytäryhtiö on oma yhtiönsä, sivuliike taas osa samaa yhtiötä toisessa maassa. Kun suomalainen yritys laajenee ulkomaille, se voi perustaa sinne joko tytäryhtiön, jonka velat ovat erillään emosta, tai sivuliikkeen, jonka velat ovat suoraan emon velkoja. Ulkomainen yritys voi vastaavasti toimia Suomessa joko suomalaisen tytäryhtiön tai sivuliikkeen kautta. Tytäryhtiö on raskaampi perustaa ja hallinnoida, mutta se rajaa vastuun ja on paikallisille asiakkaille tutumpi muoto.