Konserniavustus: mitä se tarkoittaa, milloin se on vähennyskelpoinen ja laskettu esimerkki holdingyhtiölle
Konserniavustus on konsernin osakeyhtiöiden tai osuuskuntien välinen rahasiirto, jonka antaja saa vähentää verotuksessa ja saaja tulouttaa, kun yhtiöt ovat kotimaisia, omistus on vähintään 90 prosenttia koko verovuoden ja avustus on kirjattu molempien kirjanpitoon. Sillä voitollisen yhtiön tulos voidaan tasata tappiollisen yhtiön kanssa, esimerkiksi tytäryhtiön ja holdingyhtiön välillä. Alla ehdot tarkistuslistana, laskettu esimerkki ja kirjaukset.
Lyhyesti
- Konserniavustus on konserniyhtiöiden välinen siirto, jonka antaja vähentää verotuksessa ja saaja tulouttaa. Laki: konserniavustuksesta verotuksessa annettu laki 825/1986.
- Ehdot: molemmat ovat kotimaisia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, omistus on vähintään 90 % koko verovuoden, tilikaudet päättyvät samaan aikaan ja avustus on kirjattu kummankin kirjanpitoon.
- Avustus saa olla enintään antajan elinkeinotoiminnan tulos ennen avustusta. Saajalle koko summa on veronalaista tuloa.
- Avustusta ei tarvitse maksaa heti: se voi jäädä velaksi yhtiöiden välille. Hallitus päättää enimmäismäärästä verovuoden aikana.
- Jos ehto ei täyty, siirto on yleensä vähennyskelvoton konsernituki, mutta saajalle silti veronalaista tuloa.
Suomessa jokaista konsernin yhtiötä verotetaan erikseen. Jos tytäryhtiö tekee voittoa ja emoyhtiö tappiota, voittoa verotetaan, vaikka konserni kokonaisuutena tienaisi vähemmän. Konserniavustus korjaa tämän: voitollinen yhtiö siirtää rahaa tappiolliselle, ja verotus lasketaan kuin tulos olisi syntynyt yhdessä yhtiössä. Pienyrittäjälle aihe tulee vastaan useimmiten silloin, kun omistat toimintayhtiön holdingyhtiön kautta.
Mitä konserniavustus tarkoittaa?
Konserniavustus on konserniin kuuluvan osakeyhtiön tai osuuskunnan toiselle konserniyhtiölle antama avustus, jota ei anneta pääomansijoituksena ja jonka antaja saa konserniavustuslain nojalla vähentää verotettavasta elinkeinotulostaan. Saaja lukee saman summan veronalaiseksi tulokseen. Rahaa ei synny eikä katoa: tulos vain siirtyy verotuksessa yhtiöstä toiseen.
Avustus voi kulkea emoyhtiöltä tytäryhtiölle, tytäryhtiöltä emoyhtiölle tai kahden sisaryhtiön välillä, kun kaikki kuuluvat samaan vähintään 90 prosentin omistusketjuun. Konsernin käsite on selitetty sanastossa: konserni. Jos konserni laatii konsernitilinpäätöksen, konserniavustus eliminoidaan siinä konsernin sisäisenä eränä.
Onko konserniavustus vähennyskelpoinen?
On, kun kaikki konserniavustuslain ehdot täyttyvät. Silloin avustus on antajalle vähennyskelpoinen kulu ja saajalle veronalainen tuotto samana verovuonna. Jos yksikin ehto puuttuu, siirtoa ei käsitellä konserniavustuksena, ja antaja ei yleensä saa vähentää sitä lainkaan.
- Antaja ja saaja ovat kotimaisia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, joita verotetaan elinkeinoverolain mukaan. Asunto-osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai toiminimi ei voi olla osapuoli.
- Emoyhtiö omistaa tytäryhtiön osakepääomasta vähintään 90 prosenttia suoraan tai toisten 90 %:n tytäryhtiöiden kautta.
- Konsernisuhde on kestänyt koko verovuoden. Ostetun yhtiön kanssa avustusta ei voi antaa vielä ostovuonna.
- Antajan ja saajan tilikaudet päättyvät samaan aikaan, ellei kirjanpitolautakunta ole myöntänyt poikkeusta.
- Avustus on kirjattu kuluksi antajan ja tuotoksi saajan kirjanpitoon samalle verovuodelle.
- Avustus on enintään antajan elinkeinotoiminnan tulos ennen avustusta.
- Kumpikaan ei ole talletuspankki, luottolaitos, vakuutuslaitos tai eläkelaitos.
Ehdot perustuvat konserniavustuslain 2–7 §:ään, ja Verohallinto on selittänyt ne syventävässä ohjeessaan Konserniavustus (3.4.2024). Itse perustettu uusi tytäryhtiö on poikkeus ostettuun: avustuksen voi antaa jo sen ensimmäisellä tilikaudella, kun yhtiö on merkitty kaupparekisteriin.
Mitä konserniavustuslaki sanoo?
Konserniavustuslaki on laki konserniavustuksesta verotuksessa (825/1986). Se määrää, milloin konserniyhtiön toiselle konserniyhtiölle antama avustus on antajalle vähennyskelpoinen kulu ja saajalle veronalainen tulo. Laki on lyhyt, ja sen ydin on 2–7 §:ssä. Alla pykälien sisältö tiivistettynä omin sanoin Verohallinnon syventävän ohjeen Konserniavustus (3.4.2024) mukaan; ajantasainen lakiteksti on Finlexissä.
| Pykälä | Mitä säädetään | Käytännössä |
|---|---|---|
| 2 § | Ketkä voivat antaa ja saada avustuksen | Kotimaiset osakeyhtiöt ja osuuskunnat, joita verotetaan elinkeinoverolain mukaan |
| 3 § | Emo- ja tytäryhtiön määritelmä | Vähintään 90 % tytäryhtiön osakepääomasta suoraan tai 90 %:n tytäryhtiöiden kautta |
| 4 § | Milloin avustus on kulu ja tulo | Sinä verovuonna, jona se on suoritettu; voi jäädä velaksi |
| 5 § | Kirjanpitoehto | Kirjattu kuluksi antajan ja tuotoksi saajan kirjanpitoon |
| 6 § | Enimmäismäärä | Enintään antajan elinkeinotoiminnan tulos ennen avustusta |
| 7 § | Muut edellytykset | Konsernisuhde koko verovuoden, tilikaudet päättyvät samaan aikaan, ei pankki-, luotto-, vakuutus- tai eläkelaitos |
Konserniavustuslaki koskee vain verotusta. Kirjanpidossa konserniavustus esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa, ja osakeyhtiölain velvoitteet, kuten maksukyvyn turvaaminen, pitää arvioida erikseen. Konserniavustuksen ja konsernitilinpäätöksen rajat ovat eri asioita: 90 %:n omistusraja ratkaisee avustuksen, kun taas konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus riippuu konsernin koosta.
Miten konserniavustus verotetaan?
Konserniavustus vähennetään antajan verotuksessa ja lisätään saajan verotettavaan tuloon sinä verovuonna, jona se on suoritettu. Suorittaminen ei vaadi rahan siirtoa: avustus voi jäädä velaksi yhtiöiden välille, ja sen voi maksaa myöhemmin tai kuitata. Yhteisövero on molemmissa yhtiöissä 20 prosenttia, joten avustus ei muuta veroprosenttia vaan sen, kumman yhtiön tulosta verotetaan.
Kaksi rajausta on hyvä muistaa. Ensinnäkin antaja voi vähentää avustusta enintään elinkeinotoimintansa tuloksen verran ennen avustusta, joten tappiollinen yhtiö ei voi antaa vähennyskelpoista konserniavustusta. Toiseksi saajalle koko summa on veronalaista, vaikka antaja ei saisi vähentää siitä kaikkea. Liian suuri avustus johtaa siis kaksinkertaiseen verotukseen ylittävältä osalta.
Laskettu esimerkki: toimintayhtiö ja holdingyhtiö
| Ilman avustusta | Konserniavustus 15 000 € | |
|---|---|---|
| Toiminta Oy, verotettava tulos | 80 000 € | 65 000 € |
| Toiminta Oy, yhteisövero 20 % | 16 000 € | 13 000 € |
| Holding Oy, verotettava tulos | −15 000 € (tappio) | 0 € |
| Holding Oy, vero | 0 € | 0 € |
| Konsernin verot yhteensä | 16 000 € | 13 000 € |
Miten konserniavustus kirjataan?
Konserniavustus kirjataan antajan tuloslaskelmaan kuluksi ja saajan tuloslaskelmaan tuotoksi. Suomalaisen kirjanpitolain mukaisessa tuloslaskelmassa se esitetään tilinpäätössiirroissa omalla rivillään, ei liiketoiminnan muissa kuluissa tai tuotoissa. Rivi on näkyvissä tuloslaskelmakaavassa.
| Yhtiö | Debet | Kredit | Summa |
|---|---|---|---|
| Antaja (Toiminta Oy) | Annettu konserniavustus (tilinpäätössiirrot) | Konserniavustusvelka tai pankkitili | 15 000 € |
| Saaja (Holding Oy) | Konserniavustussaaminen tai pankkitili | Saatu konserniavustus (tilinpäätössiirrot) | 15 000 € |
Käytännössä järjestys on tämä: hallitus päättää avustuksen enimmäismäärästä verovuoden aikana, tilinpäätöstä tehtäessä summa tarkennetaan tulosten perusteella, ja sama summa kirjataan kummankin yhtiön tilinpäätökseen. Avustus ilmoitetaan molempien yhtiöiden veroilmoituksella. Avustuksen voi vielä perua tai sitä voi pienentää, jos korjaus tehdään kummankin tilinpäätökseen ja veroilmoitukseen ennen verotuksen päättymistä.
Milloin konserniavustus ei onnistu?
Konserniavustus epäonnistuu useimmiten siksi, että omistus ei ole kestänyt koko vuotta tai tilikaudet eivät pääty samaan aikaan. Pienyrittäjälle yleisimmät tilanteet ovat nämä:
- Holding osti yhtiön kesken vuoden. Konsernisuhde alkaa omistuksen siirtyessä, joten ostovuonna avustusta ei voi antaa. Ensimmäinen mahdollinen vuosi on ostoa seuraava kokonainen verovuosi. Tämä kannattaa huomioida yrityskaupan rahoituksessa, jos lainaa on tarkoitus maksaa avustuksilla.
- Tilikaudet poikkeavat. Jos holdingin tilikausi on kalenterivuosi ja tytäryhtiön esimerkiksi 1.7.–30.6., avustus ei onnistu ilman kirjanpitolautakunnan poikkeuslupaa. Katso poikkeava tilikausi.
- Omistus jää alle 90 %. Jos tytäryhtiössä on vähemmistöosakas, jolla on yli 10 %, konserniavustus ei ole mahdollinen. Yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ei lasketa mukaan.
- Antaja on tappiollinen. Avustusta voi vähentää vain tuloksen verran ennen avustusta.
- Osapuoli ei ole osakeyhtiö tai osuuskunta. Toiminimi, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö jäävät ulkopuolelle, samoin asunto-osakeyhtiö, ellei se harjoita elinkeinotoimintaa.
Jos ehdot eivät täyty, siirtoa pidetään verotuksessa yleensä elinkeinoverolain 16 §:n 7 kohdan vähennyskelvottomana konsernitukena. Saajalle se on silti veronalaista tuloa. Siksi epävarmassa tilanteessa siirto kannattaa tarkistaa kirjanpitäjän kanssa ennen tilinpäätöstä, ei vasta verotuksen jälkeen.
Konserniavustus, osinko vai laina?
Konserniavustus, osinko ja konsernin sisäinen laina siirtävät kaikki rahaa yhtiöstä toiseen, mutta verotus ja ehdot eroavat. Konserniavustus siirtää verotettavaa tulosta, osinko jakaa jo verotettua voittoa, ja laina siirtää rahaa ilman tulosvaikutusta.
| Konserniavustus | Osinko tytäryhtiöltä emolle | Konsernin sisäinen laina | |
|---|---|---|---|
| Vaikutus antajan veroon | Vähentää | Ei vähennä (jaetaan verotetusta voitosta) | Ei vaikutusta, korko on kulu |
| Vaikutus saajan veroon | Veronalaista tuloa | Yleensä verovapaa holdingille | Ei vaikutusta, korko on tuloa |
| Omistusvaatimus | Vähintään 90 % koko verovuoden | Ei konserniavustuslain ehtoja | Ei omistusehtoa |
| Edellyttää jakokelpoisia varoja | Ei | Kyllä, osakeyhtiölain mukaan | Ei, mutta lainasta pitää sopia ehdot |
| Tyypillinen käyttö | Tappion ja voiton tasaus | Rahan siirto holdingiin sijoituksia varten | Väliaikainen rahoitus |
Kenelle konserniavustus on hyödyllinen?
Konserniavustus hyödyttää, kun samassa vähintään 90 %:n omistusketjussa on samana vuonna sekä voitollinen että tappiollinen yhtiö. Pienyrityksissä tavallisimmat tapaukset ovat holdingyhtiö, jolla on yrityskaupan lainan korkoja, uusi tytäryhtiö, joka on alkuvaiheessa tappiollinen, ja kiinteistöyhtiö, joka vuokraa toimitilat konsernin toimintayhtiölle.
Jos konsernissa on vain yksi toimintayhtiö ja holding ilman kuluja, avustukselle ei yleensä ole tarvetta. Kahden yhtiön kirjanpito kuitenkin maksaa, joten rakenteen kannattavuus kannattaa laskea etukäteen. Katso oma hintasi molemmille yhtiöille, ja jos nykyinen kirjanpito on kallis, kilpailuta tilitoimisto.
Usein kysytyt
Mikä on konserniavustuslaki?+
Laki konserniavustuksesta verotuksessa (825/1986). Sen 2–7 § määräävät, milloin konserniyhtiöiden välinen avustus on antajalle vähennyskelpoinen ja saajalle veronalainen: kotimaiset osakeyhtiöt tai osuuskunnat, vähintään 90 %:n omistus koko verovuoden, samaan aikaan päättyvät tilikaudet ja kirjaus molempien kirjanpitoon.
Mikä on konserniavustus?+
Konserniavustus on konserniin kuuluvan osakeyhtiön tai osuuskunnan toiselle konserniyhtiölle antama avustus, jonka antaja vähentää verotuksessa ja saaja tulouttaa. Sillä voitto ja tappio voidaan tasata konsernin yhtiöiden välillä.
Miten konserniavustus verotetaan?+
Antaja vähentää avustuksen verotettavasta elinkeinotulostaan ja saaja lukee sen veronalaiseksi tuloksi samana verovuonna. Vähennys voi olla enintään antajan elinkeinotoiminnan tulos ennen avustusta, mutta saajalle koko summa on aina veronalaista.
Onko konserniavustus vähennyskelpoinen?+
On, kun yhtiöt ovat kotimaisia osakeyhtiöitä tai osuuskuntia, omistus on vähintään 90 prosenttia koko verovuoden, tilikaudet päättyvät samaan aikaan ja avustus on kirjattu molempien kirjanpitoon. Muuten siirto on yleensä vähennyskelvoton konsernituki.
Pitääkö konserniavustus maksaa rahana?+
Ei heti. Avustus voi jäädä velaksi antajan ja saajan välille, ja sen voi maksaa myöhemmin tai kuitata esimerkiksi olemassa olevaa konsernin sisäistä velkaa vastaan.
Voiko tytäryhtiö antaa konserniavustuksen emoyhtiölle?+
Voi. Avustus voi kulkea emolta tyttärelle, tyttäreltä emolle tai sisaryhtiöiden välillä, kunhan kaikki kuuluvat samaan vähintään 90 prosentin konsernisuhteeseen koko verovuoden.
Voiko konserniavustuksen antaa yrityskaupan jälkeen?+
Ei vielä ostovuonna, koska konsernisuhteen pitää kestää koko verovuoden. Ensimmäinen mahdollinen vuosi on ostoa seuraava kokonainen verovuosi. Itse perustetulle tytäryhtiölle avustuksen voi antaa jo ensimmäisellä tilikaudella kaupparekisteröinnin jälkeen.
Missä konserniavustus näkyy tilinpäätöksessä?+
Kirjanpitolain mukaisessa tuloslaskelmassa tilinpäätössiirroissa omalla rivillään: antajalla kuluna ja saajalla tuottona. Jos avustusta ei ole maksettu, taseessa on konsernin sisäinen velka ja saaminen.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Holding-yhtiö: mikä se on, miten holdingyhtiön verotus toimii ja kannattaako se pienyrittäjälle 2026
Holding-yhtiö eli hallintayhtiö on osakeyhtiö, jonka päätehtävä on omistaa ja hallinnoida toisten yhtiöiden, yleensä oman toimintayhtiön, osakkeita eikä harjoittaa omaa liiketoimintaa. Elinkeinoverolain 6 a §:n mukaan listaamattomalta toimintayhtiöltä saatu osinko on holdingille verovapaa, ja vero maksetaan vasta, kun rahaa nostetaan omaan käyttöön. Holding on silti oma osakeyhtiö, jolla on oma kirjanpito, tilinpäätös ja veroilmoitus.
Holding yhtiö verotus: näin holdingia verotetaan neljässä vaiheessa ja milloin holding-yhtiö kannattaa
Holding-yhtiön verotus etenee neljässä vaiheessa: toimintayhtiön holdingille jakama osinko on yleensä verovapaa, holdingin omat korko- ja sijoitustuotot verotetaan 20 prosentin yhteisöverolla, käyttöomaisuusosakkeiden myyntivoitto voi olla verovapaa, ja omistaja maksaa henkilökohtaisen veron vasta, kun hän nostaa rahaa holdingista. Holding ei siis poista veroa vaan siirtää sitä. Tällä sivulla käydään jokainen vaihe läpi poikkeuksineen ja lasketaan kymmenen vuoden esimerkillä, milloin holding-yhtiö kannattaa ja milloin sen kulut syövät hyödyn.
Kaavamainen työhuonevähennys 2026: 980, 490 tai 245 euroa ja milloin todelliset kulut tuottavat enemmän
Kaavamainen työhuonevähennys on Verohallinnon vahvistama kiinteä vähennys kotona tehdystä työstä: vuonna 2026 se on 980 euroa, jos työskentelet kotona yli puolet työpäivistä, 490 euroa, jos vähintään neljäsosan, ja 245 euroa satunnaisesta mutta toistuvasta kotityöstä. Se ei vaadi kuitteja eikä laskelmaa, mutta vuodesta 2026 sen saa vain muista tuloista kuin palkasta. Tältä sivulta näet, kenelle kaavamainen vähennys kuuluu, mitä se kattaa ja neljällä esimerkkikodilla laskettuna, milloin todellisiin kuluihin perustuva vähennys tuottaa enemmän.