Pienyrityksen työterveyshuolto 2026: milloin pakollinen, mitä sen pitää sisältää ja paljonko Kela korvaa

Pienyrityksen työterveyshuolto tarkoittaa ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa, jonka työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöilleen omalla kustannuksellaan heti ensimmäisestä työntekijästä alkaen. Se hankitaan sopimuksella työterveyshuollon palveluntuottajalta, ja Kela korvaa siitä yli puolet. Kun haet työterveyshuoltoa yritykselle, tämä sivu käy läpi työnantajan velvollisuuden, palveluntuottajan valinnan, kustannukset ja Kela-korvauksen. Jos olet yksinyrittäjä ja mietit työterveyshuoltoa itsellesi, lue yrittäjän työterveyshuolto.

Pitääkö pienyrityksellä olla työterveyshuolto?

Pitää, jos yrityksessä on yksikin palkattu työntekijä. Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään ehkäisevän työterveyshuollon kaikille Suomessa työ- tai virkasuhteessa oleville työntekijöilleen. Työterveyslaitoksen mukaan velvollisuus koskee jokaista työntekijää työsuhteen laadusta, kestosta ja työtunneista riippumatta, eli myös osa-aikaisia, määräaikaisia, kesätyöntekijöitä ja yrityksessä työsuhteessa olevia perheenjäseniä.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto on työntekijälle maksuton, ja se on järjestettävä kaikille tasapuolisesti. Sairaanhoidon järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista, ja sen laajuus päätetään sopimuksessa.

Mitä lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu?

Lakisääteinen työterveyshuolto keskittyy siihen, ettei kukaan sairastu työstään. Se ei ole lääkäripalvelu flunssan varalle, vaan työn terveysvaarojen ehkäisyä ja työkyvyn tukemista. Sisältö määräytyy työpaikkaselvityksen perusteella, joten toimistossa ja rakennustyömaalla se on erilainen.

• Työpaikkaselvitys: työterveyshuolto arvioi, mitä vaaroja, haittoja ja kuormitusta työssä on. Se on koko toiminnan pohja.
• Toimintasuunnitelma: kirjallinen suunnitelma tavoitteista ja toimenpiteistä, tavallisesti 3–5 vuodeksi kerrallaan. Ilman voimassa olevaa suunnitelmaa Kela ei korvaa.
• Terveystarkastukset: pakollisia, jos työssä on erityinen sairastumisen vaara, kuten melu, kemikaalit tai yötyö. Muuten tarpeen mukaan.
• Työkyvyn tuki: työkykyarviot, työhön paluun tuki ja Kelan edellyttämä työkykyarvio pitkän sairausloman aikana.
• Varhaisen tuen malli ja päihdeohjelma: toimintatavat, joilla työkyvyn heikkenemiseen puututaan ajoissa.
• Neuvonta ja ohjaus: esimerkiksi työpisteen ergonomia ja ensiapuvalmius.

Pienyrityksessä työpaikkaselvitys voidaan tehdä rinnakkain työnantajan oman riskinarvioinnin kanssa. Kelan mukaan riskinarvioinnin kustannukset kuuluvat silti kokonaan työnantajalle, eikä niistä makseta korvausta.

Työterveyshuollon järjestäminen: miten pienyritys tekee sen?

Työterveyshuollon järjestäminen tarkoittaa, että työnantaja tekee kirjallisen sopimuksen työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa ja laatii sen kanssa kirjallisen toimintasuunnitelman. Kelan mukaan palvelut voi hankkia kolmella tavalla: hyvinvointialueelta, yksityiseltä palveluntuottajalta, kuten lääkäriasemalta, tai omalta tai yhdessä toisten työnantajien kanssa ylläpidetyltä työterveysasemalta. Pienyritykselle käytännön vaihtoehdot ovat hyvinvointialue tai yksityinen palveluntuottaja, myös etäpalvelu. Sopimus kannattaa tehdä ennen ensimmäisen työntekijän aloitusta.

Työsuojeluhallinnon mukaan työterveyshuoltosopimuksen pitää olla työntekijöiden nähtävillä, ja siitä on käytävä ilmi ainakin yleiset järjestelyt, kuten palvelupaikka, aukioloajat ja käytettävät alihankkijat, sekä se, onko lakisääteisen osan lisäksi sovittu sairaanhoidosta. Työterveyshuolto on järjestettävä, vaikka työntekijällä olisi työterveyshuolto myös toisen työnantajan kautta. Vuokratyöntekijän työterveyshuollon järjestää vuokrayritys. Sopimus tarkistetaan, kun olosuhteet muuttuvat olennaisesti, esimerkiksi kun työntekijöitä tulee lisää tai työ muuttuu.

Tilaajavastuulain piirissä olevat asiakkaat, kuten rakennusalan urakoitsijat, pyytävät selvityksen työterveyshuollon järjestämisestä ennen sopimusta. Ilman sopimusta et siis välttämättä saa toimeksiantoa. Ensimmäisen työntekijän muut velvoitteet vakuutuksista palkanmaksuun ovat artikkelissa ensimmäinen työntekijä.

Työterveyshuolto yritykselle: miten valitset palveluntuottajan?

Valitse palveluntuottaja sen mukaan, missä työntekijät ovat, millaisia vaaroja työssä on ja haluatko sopimukseen sairaanhoidon. Pienelle yritykselle tärkeimmät erot ovat kiinteän perusmaksun suuruus, se, laskutetaanko työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma erikseen, ja voiko palvelua käyttää etänä. Vertaa tarjouksia vuositasolla, älä pelkkää kuukausimaksua.

• Sijainti ja etäpalvelut: pääsevätkö kaikki työntekijät vastaanotolle kohtuullisesti, vai hoituuko osa etänä.
• Hinnan rakenne: kiinteä maksu per työntekijä, käyntimaksut, aloitusmaksu ja laskutetaanko työpaikkaselvitys erikseen.
• Sairaanhoidon laajuus: yleislääkäritaso, laboratorio ja kuvantaminen, ja mitä käyntejä sopimus ei kata.
• Kela-hakemus: toimittaako palveluntuottaja korvaushakemuksen esitiedot Kelaan valmiiksi.
• Raportointi: saatko vuosittaisen yhteenvedon kustannuksista Kelan luokkiin I ja II jaettuna, jotta kirjanpito ja korvaushakemus täsmäävät.
• Irtisanominen: irtisanomisaika ja mitä tapahtuu toimintasuunnitelmalle, jos vaihdat palveluntuottajaa.

Paljonko työterveyshuolto maksaa työnantajalle?

Pienyrityksen lakisääteinen työterveyshuolto maksaa tyypillisesti muutamista kymmenistä muutamiin satoihin euroihin työntekijää kohden vuodessa ennen Kela-korvausta. Hinta riippuu toimialasta, terveystarkastusten tarpeesta ja siitä, onko sopimuksessa sairaanhoitoa. Osa palveluntuottajista hinnoittelee kiinteällä kuukausimaksulla, osa käyntien mukaan.

Työterveyshuollon arvonlisäverokohtelu vaihtelee palveluittain: osa on arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitoa, osasta maksetaan 25,5 % ALV. Erittely on artikkelissa työterveyshuolto ja ALV.

Paljonko Kela korvaa pienyrityksen työterveyshuollosta?

Kela korvaa työnantajalle 60 prosenttia ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) ja 50 prosenttia sairaanhoidon (korvausluokka II) hyväksytyistä kustannuksista laskennalliseen enimmäismäärään asti. Enimmäismäärästä korvataan ensin ehkäisevä toiminta, ja sairaanhoitoon voidaan käyttää enintään 40 prosenttia siitä.

Pienyritykselle tärkeä yksityiskohta: kun työntekijöitä on enintään yhdeksän, enimmäismäärä lasketaan työnantajakohtaisesti eikä työntekijää kohden. Kelan vahvistamien vuoden 2025 lukujen mukaan työntekijäkohtainen enimmäismäärä on 492,50 euroa, mutta enintään yhdeksän hengen työnantajalle kustannuksia huomioidaan 4 925 euroon asti. Kolmen työntekijän yritys ei siis jää 1 477,50 euron (3 × 492,50 €) kattoon.

Korvaus haetaan Kelasta 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, ja käsittely voi kestää kevään ruuhkassa jopa puoli vuotta. Kirjanpidossa työterveyshuolto on henkilöstökulu ja Kela-korvaus kirjataan sen vähennykseksi tai muuksi tuotoksi, kun päätös on tullut. Kassavirrassa kannattaa varautua siihen, että koko vuoden kulut maksetaan ensin itse.

Mitä työnantaja saa tietää työterveydestä?

Työnantaja ei saa työterveyshuollosta työntekijän diagnooseja eikä potilastietoja. Työterveyshuolto voi antaa työnantajalle lausunnon työntekijän työkyvystä, esimerkiksi soveltuuko hän työhön tai mitä työssä pitäisi muuttaa. Lain yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) mukaan työnantaja saa käsitellä terveydentilaa koskevia tietoja vain, jos ne on saatu työntekijältä itseltään tai muualta hänen kirjallisella suostumuksellaan, ja käsittely on tarpeen esimerkiksi sairausajan palkan maksamiseksi.

Käytännössä työnantaja näkee sairauspoissaolon todistuksen, jonka työntekijä toimittaa itse, ja työterveyshuollon laskun, josta ei käy ilmi hoidon sisältö. Esihenkilö ei saa kysyä sairauden syytä tai diagnoosia muuten kuin työntekijän omalla suostumuksella. Terveystiedot säilytetään erillään muista henkilöstötiedoista, ja niitä saavat käsitellä vain nimetyt henkilöt.

Mikä ei kuulu työterveyshuoltoon?

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon ei kuulu sairaanhoito lainkaan, ellei työnantaja ota sitä sopimukseen vapaaehtoisesti. Kun sairaanhoito on sovittu, se on yleensä yleislääkäritasoista hoitoa, jonka laajuus näkyy sopimuksesta. Tavallisesti sopimuksen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi hammashoito, erikoissairaanhoito ja leikkaukset, kiireettömät erikoislääkärikäynnit ilman työterveyslääkärin lähetettä sekä työhön liittymättömät terveystarkastukset. Ne työntekijä hoitaa julkisessa terveydenhuollossa tai omalla kustannuksellaan.

Jos haluat tarjota laajempaa turvaa, sairauskuluvakuutus on erillinen tuote, ja sen verokohtelu on artikkelissa yrityksen sairauskuluvakuutus.

Mitä tapahtuu, jos työterveyshuoltoa ei järjestä?

Jos työnantaja laiminlyö työterveyshuollon järjestämisen, työsuojeluviranomainen voi puuttua asiaan, ja laiminlyönti voi johtaa rangaistukseen. Lisäksi työnantaja menettää Kela-korvaukset, voi jäädä ilman tilaajavastuuta edellyttäviä toimeksiantoja ja joutua selvittämään vastuitaan, jos työntekijä sairastuu työn takia.

Työsuojeluviranomainen neuvoo työterveyshuollon järjestämisessä ja valvoo, että työnantaja on järjestänyt sen. Työsuojeluvaltuutetun valinnasta kerrotaan artikkelissa työsuojeluvaltuutettu. Jos huomaat, että sopimus puuttuu, tee se heti: toimintasuunnitelmaa ei voi laatia takautuvasti, joten Kela-korvauksen saa vasta siitä alkaen, kun suunnitelma on voimassa.

Työterveyshuolto perhevapaalla ja irtisanomisen jälkeen

Työterveyshuolto on sidottu työsuhteeseen. Irtisanomisaikana työsuhde on voimassa, joten työntekijä on työterveyshuollon piirissä normaalisti. Kelan mukaan työnantajan velvollisuus voi jatkua työsuhteen päättymisen jälkeenkin, jos työntekijä on irtisanottu tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Muissa tilanteissa oikeus päättyy, kun työsuhde päättyy.

Perhevapaan, kuten äitiys- tai vanhempainvapaan, aikana työsuhde jatkuu. Sen, saako vapaalla oleva käyttää sopimukseen kuuluvaa sairaanhoitoa, ratkaisee työterveyssopimus. Kirjaa käytäntö sopimukseen ja kerro siitä työntekijöille, niin samaa kysymystä ei tarvitse ratkaista joka kerta erikseen.

Yrittäjän oma työterveyshuolto samassa sopimuksessa

Kun yrityksessä on työntekijöitä, yrittäjä voi liittää myös itsensä samaan työterveyshuoltoon. Yrittäjän oma työterveyshuolto on vapaaehtoinen, ja Kela korvaa sen yrittäjän omien enimmäismäärien mukaan, kun yrittäjällä on YEL- tai MYEL-vakuutus. Kelan ohjeen mukaan työnantajayrittäjä voi hakea korvausta omista kuluistaan samalla työnantajakohtaisella hakemuksella. Yrittäjän omat enimmäismäärät ja hinnat ovat artikkeleissa yrittäjän työterveyshuolto ja yrittäjän työterveyshuolto hinta.