Nimittääkö työnantaja työsuojeluvaltuutetun? Kuka valitsee, kuka nimetään ja mitä pienen työnantajan pitää tehdä

Kun hakee "työnantaja nimittää työsuojeluvaltuutetun", vastaus on lyhyt: ei nimitä. Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja, ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) antaa valinnan työntekijöille. Työnantajan puolelta tehtävään nimetään työsuojelupäällikkö. Käytännössä työnantajalla on silti selvä rooli: se mahdollistaa vaalin, antaa aikaa ja koulutusta ja maksaa korvaukset.

Kuka nimeää työsuojeluvaltuutetun?

Työsuojeluvaltuutetun valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan työntekijöiden järjestämällä vaalilla. Lain 29 §:n mukaan työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöasemassa olevilla on lisäksi oikeus valita oma valtuutettunsa.

Jos työnantaja "nimittää" valtuutetun itse, valinta ei täytä lain vaatimusta. Työsuojelutarkastaja voi antaa työntekijöille ohjeet vaalin järjestämiseen, ja jos vaalia ei ole pidetty työpaikalla, jossa se on pakollinen, tarkastajan on lain 30 §:n mukaan ryhdyttävä toimiin vaalin aikaansaamiseksi.

Mitä työnantaja tekee työsuojeluvaltuutetun vaalissa?

Työnantaja ei järjestä vaalia, mutta sen pitää tehdä vaali mahdolliseksi. Lain 30 §:n mukaan työnantajan on tarvittaessa kerrottava työntekijöille heidän oikeudestaan valita valtuutettu, annettava vaalia varten luettelo työntekijöistä ja luovutettava hallinnassaan olevia tiloja maksutta. Työnantaja ei saa estää tai vaikeuttaa vaalia.

Toimikausi on kaksi kalenterivuotta, ellei toisin sovita. Pidemmästä kaudesta voidaan sopia, ja työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa menettelyssä kausi voidaan perustellusta syystä sopia neljäksi kalenterivuodeksi. Jos valtuutetun työsuhde päättyy kesken kauden, varavaltuutettu tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi ajaksi.

Mitä tapahtuu, jos työpaikalla ei ole työsuojeluvaltuutettua?

Alle 10 työntekijän yrityksessä valtuutettua ei ole pakko olla, eikä sen puuttuminen ole rikkomus. Työsuojeluyhteistoiminta hoidetaan silloin suoraan työnantajan ja työntekijöiden kesken työturvallisuuslain mukaan: työnantaja kertoo työn vaaroista, kuulee työntekijöitä ja käsittelee työturvallisuusasiat heidän kanssaan. Jos työpaikalla on 10 työntekijää tai enemmän eikä vaalia ole pidetty, työsuojelutarkastaja voi puuttua asiaan. Työnantajan velvollisuudet tulevat työturvallisuuslaista.

• Työnantaja on aina vastuussa työturvallisuudesta, vaikka valtuutettua ei olisi.
• Työsuojelupäällikkö tarvitaan kaikissa työnantajayrityksissä. Yhden tai kahden työntekijän yrityksessä yrittäjä hoitaa tehtävän yleensä itse.
• Yhteystiedot nähtäville myös ilman valtuutettua: työsuojelupäällikkö ja työsuojeluviranomainen.
• Työterveyshuolto on pakollinen jo ensimmäisestä työntekijästä. Ks. pienyrityksen työterveyshuolto.

Saako työsuojeluvaltuutettu korvausta?

Saa. Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetulle ansionmenetys, joka syntyy tehtävien hoitamisesta työaikana, sen mukaan mitä hän olisi ansainnut säännöllisessä työssään. Lisäksi työnantajan on maksettava kohtuullinen korvaus välttämättömistä tehtävistä, jotka valtuutettu tekee työajan ulkopuolella ja joista hän on ilmoittanut työnantajalle. Monissa työehtosopimuksissa on tämän lisäksi kuukausikorvaus, jonka määrä riippuu alasta ja edustettavien määrästä.

Mitkä ovat työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja oikeudet?

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työturvallisuutta ja terveyttä koskevissa asioissa sekä työnantajaan että työsuojeluviranomaiseen päin. Hänen tehtävänsä on perehtyä työympäristöön ja työsuojelusäännöksiin, osallistua tarkastuksiin ja kiinnittää työntekijöiden huomiota turvallisiin työtapoihin.

• Tiedonsaanti: oikeus nähdä työsuojelua koskevat asiakirjat ja luettelot sekä työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma, ja saada niistä jäljennökset (32 §).
• Koulutus: koulutustarve käsitellään kahden kuukauden kuluessa valinnasta, ja koulutus tapahtuu työaikana ilman kustannuksia valtuutetulle (33 §).
• Työn keskeyttäminen: jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle, valtuutettu voi keskeyttää työn edustamiensa osalta, eikä hän ole velvollinen korvaamaan siitä aiheutuvaa vahinkoa (36 §).
• Tilat ja välineet: paikka asiakirjojen säilyttämiseen ja oikeus käyttää työpaikan tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä (41 §).
• Salassapito: liikesalaisuudet ja työntekijöiden henkilökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä myös toimikauden jälkeen (43 §).

Voiko työsuojeluvaltuutetun irtisanoa?

Voi, mutta vain rajoitetusti. Lain 37 §:n mukaan työsuojeluvaltuutetulla on sama irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaan. Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla valtuutetun saa irtisanoa vain, jos hänen työnsä päättyy kokonaan eikä hänelle voida tarjota muuta vastaavaa työtä. Henkilöön liittyvällä perusteella irtisanominen edellyttää lisäksi, että enemmistö hänen edustamistaan työntekijöistä on antanut siihen suostumuksensa.

Irtisanomissuoja ei estä puuttumasta valtuutetun omaan työsuoritukseen samoin kuin muidenkin, mutta tilanteet kannattaa käydä läpi huolellisesti ennen päätöksiä. Irtisanomisen yleisestä menettelystä kerrotaan artikkelissa irtisanomisilmoitus työnantajalta.

Miten työsuojelupäällikkö nimetään ja mitä hän tekee?

Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja työsuojeluyhteistoiminnassa. Lain 28 §:n mukaan työnantajan on nimettävä hänet, jollei työnantaja hoida tehtävää itse. Työsuojelupäällikkö avustaa työnantajaa ja esimiehiä työsuojelun asiantuntemuksen hankinnassa ja yhteistyössä työntekijöiden ja viranomaisen kanssa. Hänen pitää tuntea työsuojelusäännökset ja työpaikan olosuhteet riittävän hyvin.

Ensimmäistä työntekijää palkkaavan yrittäjän muut velvoitteet, kuten työsopimus, vakuutukset ja tulorekisteri, ovat artikkelissa ensimmäinen työntekijä. Palkan ja korvausten käsittelystä kerrotaan artikkelissa palkanlaskenta.