Jakokelpoinen oma pääoma

Jakokelpoinen oma pääoma lasketaan vahvistetusta tilinpäätöksestä. Mukaan tulevat edellisten vuosien voittovarat, tilikauden voitto ja SVOP-rahasto. Osakepääomaa ei saa jakaa osinkona. Jos taseessa on aktivoituja kehittämismenoja, ne vähennetään.

Pelkkä laskettu luku ei riitä. Osakeyhtiölain maksukykytesti vaatii, että jako ei saa tehdä yhtiöstä maksukyvytöntä. Hallituksen on arvioitava, pystyykö yhtiö maksamaan velkansa jaon jälkeenkin. Jos taseessa on jakokelpoista 60 000 euroa, mutta tilillä 8 000 euroa ja edessä isot verot, 60 000 euron osinko on laiton.

Tavallinen virhe on jakaa osinkoa kesken tilikauden ilman tilinpäätöstä tai välitilinpäätöstä. Osinko perustuu vahvistettuun tilinpäätökseen. Toinen virhe on luulla, että voitollinen vuosi tekee jaosta automaattisesti mahdollisen: aiempien vuosien tappiot pienentävät jakokelpoista pääomaa.

Jakokelpoista omaa pääomaa ei tarvitse jakaa kerralla. Voittoja voi jättää yhtiöön ja jakaa myöhemmin, kun se on veron kannalta edullisinta. Moni yrittäjä jakaa osinkoa vuosittain juuri sen verran, että nettovarallisuuteen perustuva kevyemmin verotettu osuus tulee käytettyä. Tämä vaatii, että tilinpäätös on valmis ajoissa ja luvut ovat oikein, joten tilinpäätöstä ei kannata viivyttää. Osingonjaon päätöksestä laaditaan pöytäkirja, ja osinko ilmoitetaan Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.

Rahassa tämä on suora yhteys omistajan tuloihin. Osingon verotus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta, ja jaon suuruus pitää suunnitella sekä veron että maksukyvyn kannalta.