Ulkomainen yritys Suomessa: Y-tunnus, kiinteä toimipaikka, ALV ja työnantajan velvollisuudet 2026
Ulkomainen yritys voi toimia Suomessa, ja sen verovelvollisuus riippuu ennen kaikkea siitä, syntyykö sille Suomeen kiinteä toimipaikka: ilman sitä ulkomainen yritys on rajoitetusti verovelvollinen ja myynti yritysasiakkaille hoituu usein käännetyllä arvonlisäverolla, mutta kiinteän toimipaikan tulo verotetaan Suomessa 20 prosentin yhteisöverolla. Y-tunnus haetaan Verohallinnolta perustamisilmoituksella Y1, Y2 tai Y3. Tässä milloin kiinteä toimipaikka syntyy, mitä rekisteröityminen vaatii, miten ALV ja työnantajan velvollisuudet menevät ja kumpi on parempi: sivuliike vai suomalainen tytäryhtiö.
Lyhyesti
- Ulkomainen yritys voi toimia Suomessa ilman suomalaista yhtiötä. Ratkaisevaa on kiinteä toimipaikka: ilman sitä yritys on rajoitetusti verovelvollinen, ja Suomi verottaa vain Suomesta saatua tuloa.
- Y-tunnus haetaan Verohallinnolta lomakkeella Y1 (yhteisö), Y2 (henkilöyhtiötä vastaava) tai Y3 (elinkeinonharjoittaja), ja liitteeksi tarvitaan kotivaltion kaupparekisteriote käännöksenä.
- Ilman kiinteää toimipaikkaa myynnin ALV on yritysasiakkaille yleensä käännettyä verovelvollisuutta, eikä ALV-rekisteröintiä tarvita. Rakentamispalveluissa ja kuluttajamyynnissä sääntö on toinen.
- Kiinteän toimipaikan tulo verotetaan 20 prosentin yhteisöverolla, ja veroilmoitus annetaan lomakkeella 6U neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Ulkomainen yritys Suomessa tarkoittaa verotuksessa kolmea eri tilannetta: yritys myy Suomeen ulkomailta käsin, sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai sivuliike, tai se perustaa Suomeen oman tytäryhtiön. Jokaisessa on eri velvollisuudet. Ulkomainen yhteisö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen eli maksaa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Alla käydään läpi Verohallinnon ohje Toiminnan aloittaminen Suomessa (VH/2360/00.01.00/2026), joka on annettu 6.5.2026.
Voiko ulkomainen yritys toimia Suomessa?
Voi. Ulkomainen yritys saa myydä Suomeen, tehdä täällä urakoita ja palkata työntekijöitä ilman suomalaista yhtiötä. Toiminta on kuitenkin ilmoitettava Verohallinnolle, jos yritys tarvitsee Y-tunnuksen esimerkiksi ennakkoperintärekisteriin, ALV-rekisteriin tai työnantajarekisteriin. EU:n ulkopuolelta tulevan yrittäjän henkilökohtaiset luvat, kuten oleskelulupa elinkeinonharjoittajana, ovat erillinen asia, josta kerrotaan Suomi.fi-palvelussa.
| Toimintamalli | Verotus Suomessa | Rekisteröinti |
|---|---|---|
| Myynti ulkomailta, ei toimipaikkaa Suomessa | Rajoitetusti verovelvollinen: vain Suomesta saatu tulo, usein verosopimus estää | Y-tunnus tarvittaessa, ennakkoperintärekisteri vapaaehtoinen |
| Kiinteä toimipaikka Suomessa | Toimipaikan tulo verotetaan Suomessa, yhteisövero 20 % | Y-tunnus, veroilmoitus 6U, yleensä ALV- ja työnantajarekisteri |
| Sivuliike kaupparekisterissä | Kuten kiinteä toimipaikka | Lisäksi PRH:n kaupparekisteri |
| Suomalainen tytäryhtiö (Oy) | Yleisesti verovelvollinen suomalainen yhtiö | Kuten mikä tahansa osakeyhtiö, veroilmoitus 6B |
Milloin ulkomaiselle yritykselle syntyy kiinteä toimipaikka?
Kiinteä toimipaikka syntyy, kun yrityksellä on Suomessa kiinteä liikepaikka, josta käsin sen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Määritelmä on tuloverolain 13 a §:ssä, ja verosopimukset voivat tarkentaa sitä. Kun kiinteä toimipaikka syntyy, Suomi saa verottaa kaiken sille kuuluvan tulon.
- Toimisto, myymälä, tehdas tai työpaja, jota yritys käyttää pysyvästi, on tyypillinen kiinteä toimipaikka.
- Rakennus-, asennus- tai kokoonpanotyömaa on kiinteä toimipaikka Suomen lain mukaan, jos se kestää yli kuusi kuukautta. Monissa verosopimuksissa raja on 12 kuukautta, ja sopimus menee lain edelle.
- Edustaja, joka tekee sopimuksia yrityksen nimissä Suomessa, voi muodostaa kiinteän toimipaikan, vaikka toimistoa ei olisi.
- Pelkkä varasto, tavaroiden esittely tai valmisteleva toiminta ei yleensä muodosta kiinteää toimipaikkaa.
- Etätyöntekijä Suomessa voi muodostaa kiinteän toimipaikan, jos hänen kotinsa on pysyvästi yrityksen käytössä ja hän tekee siellä ydintoimintaa. Arvio on tapauskohtainen.
Miten ulkomainen yritys saa Y-tunnuksen?
Ulkomainen yritys tekee Verohallinnolle perustamisilmoituksen, jonka perusteella se saa Y-tunnuksen ja merkitään tarvittaviin rekistereihin. Ulkomaisten yritysten ilmoitukset tehdään yleensä paperilomakkeilla, ja ne lähetetään Yritystietojärjestelmään osoitteeseen PL 2000, 00231 Helsinki.
| Yritys | Perustamisilmoitus | Muutos ja lopettaminen |
|---|---|---|
| Ulkomainen yhteisö (esim. osakeyhtiötä vastaava) | Y1 | Y4 |
| Suomalaista henkilöyhtiötä vastaava yhtymä | Y2 | Y5 |
| Ulkomainen liikkeen- tai ammatinharjoittaja | Y3 | Y6 |
- 11. Arvioi verovelvollisuusSyntyykö kiinteä toimipaikka? Myytkö yrityksille vai kuluttajille? Palkkaatko Suomessa? Vastaukset ratkaisevat, mihin rekistereihin haet.
- 22. Kokoa liitteetKotivaltion kaupparekisteriotetta vastaava ote suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi käännettynä. Otteesta näkyy toiminimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi ja nimenkirjoitusoikeudet. Rakennus- ja asennustyössä myös urakkasopimuksen kopio, elinkeinonharjoittajalla passin jäljennös.
- 33. Täytä ja allekirjoitaLomakkeen allekirjoittaa nimenkirjoitukseen oikeutettu henkilö. Valitse rekisterit: ennakkoperintä-, ALV- ja työnantajarekisteri tarpeen mukaan.
- 44. Sivuliike myös PRH:lleJos perustat sivuliikkeen, se ilmoitetaan lisäksi Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin.
Ennakkoperintärekisteri on vapaaehtoinen, mutta ilman sitä suomalainen maksaja voi joutua pidättämään maksusta ennakonpidätyksen tai lähdeveron. Rajoitetusti verovelvollinen voidaan merkitä rekisteriin, jos sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai sen kotipaikka on ETA-valtiossa tai verosopimusvaltiossa. Rekisteröinti ei itsessään tee yrityksestä tuloverovelvollista. Lisää artikkelissa ennakkoperintärekisteri.
Milloin ulkomainen yritys on Suomessa arvonlisäverovelvollinen?
Ulkomaisen yrityksen on rekisteröidyttävä Suomessa ALV-velvolliseksi, jos sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka, joka osallistuu myyntiin. Jos kiinteää toimipaikkaa ei ole, ostaja maksaa veron yleensä käännetyllä verovelvollisuudella, eikä myyjän tarvitse rekisteröityä.
| Myynti Suomessa | Kuka maksaa ALV:n | Rekisteröinti |
|---|---|---|
| Tavara tai palvelu suomalaiselle ALV-rekisteröidylle yritykselle | Ostaja (käännetty verovelvollisuus, AVL 9 §) | Ei tarvita |
| Rakentamispalvelu | Ostaja, jos se myy rakentamispalveluja (AVL 8 c §) | Ei yleensä tarvita |
| Myynti kuluttajille Suomessa | Myyjä | Pakollinen, tai EU:n OSS-järjestelmä etämyynnissä |
| Myynti toiselle ulkomaiselle rekisteröimättömälle yritykselle Suomessa | Myyjä | Pakollinen |
| Kiinteän toimipaikan kautta tehty myynti | Myyjä | Pakollinen |
Suomalaisen yrityksen kannalta ulkomaisen myyjän lasku ilman ALV:tä on tavallinen tilanne: ostaja laskee veron itse ja vähentää sen samalla ilmoituksella. Ohje on artikkelissa ulkomaiset laskut ja ALV. Pienen yrityksen 20 000 euron ALV-raja koskee ulkomaisia yrityksiä vain EU:n pienyritysjärjestelmän kautta, ei EU:n ulkopuolisia yrityksiä.
Miten ulkomainen yritys verotetaan Suomessa?
Rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yritys antaa veroilmoituksen lomakkeella 6U neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta. Jos yritys katsoo, ettei kiinteää toimipaikkaa synny, ilmoitukseen liitetään liite 80. Jos yrityksen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa, se on yleisesti verovelvollinen ja antaa veroilmoituksen 6B kuten suomalainen osakeyhtiö.
| Asia | Rajoitetusti verovelvollinen yhteisö | Suomalainen tytäryhtiö (Oy) |
|---|---|---|
| Verotettava tulo | Suomesta saatu tulo, kiinteän toimipaikan tulo | Kaikki tulo |
| Verokanta | 20 % | 20 % |
| Veroilmoitus | 6U (+ liite 80) | 6B |
| Ennakkovero | Lomake 5017 | Lomake 5017 |
| Tilinpäätös Suomeen | Kiinteän toimipaikan erillinen kirjanpito | Täysi kirjanpito ja tilinpäätös |
Yhteisöveron muutoksesta on oma artikkelinsa yhteisövero laskee.
Miten ulkomainen työnantaja toimii Suomessa?
Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai tosiasiallinen johtopaikka, se rinnastetaan suomalaiseen työnantajaan. Säännöllisen työnantajan on rekisteröidyttävä työnantajarekisteriin. Säännöllinen työnantaja maksaa palkkaa vähintään kahdelle vakituiselle palkansaajalle tai vähintään kuudelle samanaikaiselle palkansaajalle.
- Palkkatiedot tulorekisteriin myös ilman kiinteää toimipaikkaa, jos työntekijän palkka verotetaan Suomessa.
- Ennakonpidätys verokortin mukaan. Enintään kuusi kuukautta Suomessa oleskeleva saa yleensä lähdeverokortin. Ilman verokorttia lähdevero on 35 % ja yli kuuden kuukauden oleskelussa ennakonpidätys 60 %.
- Sairausvakuutusmaksu maksetaan, jos työntekijä on vakuutettu Suomessa. A1-todistuksella työntekijä pysyy kotivaltion sosiaaliturvassa.
- Työeläkevakuutus (TyEL) tarvitaan, kun työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Työeläkeyhtiöt neuvovat ulkomaisen työnantajan vakuuttamisessa.
- Vuokratyö: ulkomaisen yrityksen vuokraamasta työntekijästä tehdään aloittamisilmoitus ja palkkatietoilmoitus tulorekisteriin.
Työnantajan kokonaiskustannuksen saat työnantajan palkkakulut -laskurilla.
Työkorvaus ulkomaiselle yritykselle: lähdevero
Kun suomalainen maksaja ostaa työn ulkomaiselta rajoitetusti verovelvolliselta yritykseltä ja työ tehdään Suomessa, maksajan on perittävä työkorvauksesta lähdevero, jos maksajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka. Lähdevero on 13 % yhteisölle tai henkilöyhtiötä vastaavalle yhtymälle ja 35 % yksityiselle elinkeinonharjoittajalle.
Veroa ei peritä, jos saaja on ennakkoperintärekisterissä tai esittää lähdeverokortin, jonka mukaan veroa ei peritä. Siksi ulkomaisen yrityksen kannattaa liittyä ennakkoperintärekisteriin tai hakea lähdeverokortti: yhteisö lomakkeella 6202, elinkeinonharjoittaja lomakkeella 5057 ja liitteellä 6205.
Sivuliike vai suomalainen tytäryhtiö?
Tytäryhtiö on usein selkeämpi, kun toiminta on pysyvää ja Suomessa on henkilöstöä. Osakeyhtiön perustamisen vaiheet ovat artikkelissa osakeyhtiön perustaminen. Jos suunnittelet päinvastaista eli suomalaisen yrityksen laajentamista ulkomaille, katso laskutus ulkomaille. Ulkomaalaisen perustajan luvat ja vaiheet ovat artikkelissa yrityksen perustaminen Suomeen.
Usein kysytyt
Voiko ulkomainen yritys toimia Suomessa ilman suomalaista yhtiötä?+
Voi. Ulkomainen yritys voi myydä ja tehdä töitä Suomessa omalla nimellään. Se rekisteröityy tarvittaessa Verohallintoon lomakkeella Y1, Y2 tai Y3, ja sivuliike ilmoitetaan lisäksi kaupparekisteriin.
Milloin muodostuu kiinteä toimipaikka?+
Kun yrityksellä on Suomessa kiinteä liikepaikka, josta sen toimintaa harjoitetaan, kuten toimisto, myymälä tai työpaja. Rakennustyömaa on kiinteä toimipaikka Suomen lain mukaan, jos se kestää yli kuusi kuukautta, mutta verosopimuksissa raja on usein 12 kuukautta.
Milloin ulkomaisen yrityksen ei tarvitse maksaa veroja Suomeen?+
Kun sillä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja verosopimus estää Suomea verottamasta tuloa. Myynti suomalaisille yrityksille hoituu silloin yleensä käännetyllä ALV:llä. Velvollisuus ilmoittaa tai pidättää veroa voi silti syntyä esimerkiksi palkoista.
Mikä on yrityksen veroprosentti Suomessa?+
Yhteisövero on 20 prosenttia verotettavasta tulosta, myös ulkomaisen yrityksen kiinteän toimipaikan tulosta. Hallitus on esittänyt 18 prosenttia vuodesta 2027, mutta se on vasta esitys.
Milloin ulkomainen yritys on Suomessa arvonlisäverovelvollinen?+
Kun sillä on Suomessa kiinteä toimipaikka, joka osallistuu myyntiin, tai kun se myy kuluttajille tai muille rekisteröimättömille ostajille Suomessa. Myynnissä suomalaisille ALV-rekisteröidyille yrityksille ostaja maksaa veron käännetyllä verovelvollisuudella.
Miten ulkomainen työnantaja verotetaan Suomessa?+
Jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka, se toimii kuin suomalainen työnantaja: ennakonpidätykset, sairausvakuutusmaksu ja tulorekisteri-ilmoitukset. Ilman kiinteää toimipaikkaa työnantajarekisteröinti ei ole pakollinen, mutta palkkatiedot voi olla ilmoitettava tulorekisteriin.
Kirjoittaa Taukon blogiin yrityksen perustamisesta, yritysmuodon ja tilitoimiston valinnasta sekä yrittäjän arjesta.
Lue seuraavaksi
Osakeyhtiön perustaminen 2026: hinta, vaiheet ja 8 asiaa, jotka päätetään perustamisilmoituksella
Osakeyhtiön perustaminen maksaa 300 tai 400 euroa ja vie verkossa alle tunnin. Vaikeampaa on se, mitä ilmoituksella päätetään: tilikausi, ALV, ennakkovero, hallitus, yhtiöjärjestys. Tässä vaiheet, kustannukset, ensimmäisen kuukauden tehtävät ja virheet, jotka näkyvät vasta vuoden päästä.
ALV-vähennys ulkomaan ostoista: käännetty vero, EU-palautus ja ulkomaiset laskut (Google, Meta, ChatGPT)
ALV-vähennys ulkomaan ostoista tehdään kahdella tavalla: ilman ALV:tä laskutetusta palvelu- tai EU-tavaraostosta lasket 25,5 %:n käännetyn veron, ilmoitat sen ja vähennät saman summan samalla kaudella, kun taas toisessa EU-maassa maksettu ALV (esimerkiksi hotelli) haetaan erillisenä palautuksena OmaVerossa. Tässä miten käännetty verovelvollisuus toimii palveluostoissa, mihin ALV-ilmoituksen kohtaan mikäkin kuuluu, miksi se koskee myös ALV-rajan alla olevia, mitä tavaraostoissa tapahtuu ja yleisimmät virheet.
Yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin: mitä se tarkoittaa laskulle, miksi rekisteröinti puuttuu ja miten ennakkoperintärekisteriin pääsee
Jos yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, työkorvauksen maksaja pidättää laskusta ennakonpidätyksen: osakeyhtiöltä 13 % verottomasta työkorvauksesta ja toiminimeltä verokortin mukaan tai 60 %, eikä kotitalous saa työstä kotitalousvähennystä. Syy voi olla harmiton, kuten vasta perustettu yritys, joka ei ole hakenut rekisteriin, tai vakava, kuten laiminlyönnit, joiden vuoksi Verohallinto on jättänyt yrityksen merkitsemättä tai poistanut sen. Tässä mitä puuttuva merkintä tarkoittaa maksajalle ja myyjälle, miten tarkistat sen YTJ:stä, miksi rekisteröinti voidaan evätä ja miten rekisteriin pääsee tai palaa.