Rajoitetusti verovelvollinen: kuka on, miten verotetaan ja mitä yrityksen pitää tehdä
Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, jolla ei ole varsinaista asuntoa ja kotia Suomessa ja joka oleskelee Suomessa enintään kuusi kuukautta, ja hän maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista, yleensä lopullisena lähdeverona. Suomen kansalainen on kuitenkin yleisesti verovelvollinen vielä kolme vuotta muuttovuoden jälkeen, ellei hän osoita siteidensä Suomeen katkenneen. Tällä sivulla ovat rajat taulukkona, kolmen vuoden sääntö, verotus ja laskettu esimerkki työnantajalle.
Lyhyesti
- Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, jolla ei ole Suomessa varsinaista asuntoa ja kotia ja joka oleskelee Suomessa enintään 6 kuukautta.
- Hän maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista. Yleisesti verovelvollinen maksaa Suomeen veroa kaikista tuloistaan.
- Ulkomaille muuttava Suomen kansalainen on yleensä yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, ellei hän osoita, ettei hänellä ole olennaisia siteitä Suomeen.
- Rajoitetusti verovelvollisen palkasta peritään lähdevero 35 %, ja lähdeverokortilla palkasta vähennetään ensin 510 €/kk. Osingosta lähdevero on henkilölle 30 %, ellei verosopimus alenna sitä.
- Verovelvollisuusasema ratkaistaan Suomen lain mukaan. Verosopimus ei muuta asemaa, mutta se voi rajoittaa Suomen oikeutta verottaa tuloa.
Mitä tarkoittaa rajoitettu verovelvollisuus?
Rajoitettu verovelvollisuus tarkoittaa, että henkilö maksaa Suomeen veroa vain niistä tuloista, jotka hän saa Suomesta, kuten Suomessa tehdyn työn palkasta, suomalaisen yhtiön osingosta tai Suomessa olevan asunnon vuokrasta. Ulkomailta saadut tulot eivät kuulu Suomen verotukseen. Rajoitetusti verovelvollisia ovat ne, jotka eivät täytä yleisen verovelvollisuuden tunnusmerkkejä.
Verohallinnon mukaan olet rajoitetusti verovelvollinen, jos molemmat ehdot täyttyvät: sinulla ei ole varsinaista asuntoa tai kotia Suomessa, ja oleskelet Suomessa enintään kuusi kuukautta. Myös tasan kuuden kuukauden oleskelu pitää sinut rajoitetusti verovelvollisena.
| Yleisesti verovelvollinen | Rajoitetusti verovelvollinen | |
|---|---|---|
| Kuka | Asuu Suomessa tai oleskelee täällä jatkuvasti yli 6 kk | Ei asuntoa ja kotia Suomessa, oleskelee enintään 6 kk |
| Mistä tuloista veroa Suomeen | Kaikista tuloista Suomesta ja ulkomailta | Vain Suomesta saaduista tuloista |
| Palkan verotus | Ennakonpidätys verokortin mukaan, lopullinen vero verotuksessa | Lähdevero 35 %, lopullinen vero |
| Osinko suomalaisesta yhtiöstä | Pääomatulona tai ansiotulona osingon verosääntöjen mukaan | Lähdevero 30 %, verosopimus usein alentaa |
| Veroilmoitus Suomeen | Kyllä, esitäytetty veroilmoitus | Yleensä ei, kun lähdevero on peritty |
| Suomen kansalainen, joka muuttaa pois | Muuttovuosi ja 3 seuraavaa vuotta | Yleensä vasta kolmen vuoden jälkeen |
Milloin ulkomaalainen on rajoitetusti verovelvollinen?
Ulkomailla asuva ulkomaan kansalainen on rajoitetusti verovelvollinen, kun hän tulee Suomeen enintään kuudeksi kuukaudeksi eikä hänellä ole Suomessa varsinaista asuntoa ja kotia. Tyypillinen esimerkki on kesäksi Suomeen töihin tuleva marjanpoimija, rakennusasentaja tai muusikko.
Lyhyet poissaolot eivät katkaise oleskelua. Jos ulkomaalainen oleskelee Suomessa jatkuvasti yli kuusi kuukautta, hänestä tulee yleisesti verovelvollinen, vaikka hän olisi välillä käymässä kotimaassaan. Toisaalta henkilö, joka asuu pysyvästi ulkomailla ja käy Suomessa kahden kuukauden jaksoissa neljän kuukauden välein, pysyy Verohallinnon ohjeen mukaan koko ajan rajoitetusti verovelvollisena.
Suomen kansalainen ja kolmen vuoden sääntö
Ulkomaille muuttava Suomen kansalainen on yleensä Suomessa yleisesti verovelvollinen muuttovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna, vaikka hänellä ei olisi enää asuntoa Suomessa. Tämä on tuloverolain 11 §:n niin sanottu kolmen vuoden sääntö. Rajoitetusti verovelvolliseksi voi päästä aiemmin, jos itse vaatii sitä ja osoittaa, ettei hänellä ole verovuonna olennaisia siteitä Suomeen.
Verohallinnon ohjeen mukaan olennaiset siteet ovat yleensä olemassa kolmen ensimmäisen vuoden aikana, jos yksikin näistä täyttyy:
- Suomeen jää asunto, myös vuokralle annettu tai tyhjillään oleva.
- Puoliso tai alaikäiset lapset jäävät asumaan Suomeen.
- Suomeen jää muu kiinteistö kuin kesämökki.
- Henkilö kuuluu Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
- Muita siteitä voivat olla esimerkiksi liiketoiminta tai työ Suomessa. Ratkaisu tehdään aina kokonaisuuden perusteella.
| Tilanne | Verovelvollisuus |
|---|---|
| Muuttaa perheineen pysyvästi Espanjaan, mutta jättää Suomen asunnon lomakäyttöön | Yleinen: asunto on olennainen side, sääntö jatkuu 3 vuotta |
| Muuttaa työn vuoksi Ruotsiin, Suomen asunto vuokralla | Yleinen: vuokrattu asunto on pääsääntöisesti olennainen side |
| Muuttaa Ruotsiin, puoliso ja lapset jäävät Suomeen | Yleinen: perhe on olennainen side |
| Myy asunnon, perhe muuttaa mukana, ei muita siteitä | Voi vaatia rajoitettua verovelvollisuutta jo ennen 3 vuotta |
| Kahden vuoden työkomennus, paluu Suomeen suunniteltu | Yleensä yleinen koko komennuksen ajan |
| Muutosta on kulunut yli 3 vuotta, ei asuntoa eikä yli 6 kk oleskelua | Yleensä rajoitettu |
Rajoitettu verovelvollisuus ei voi alkaa keskellä verovuotta muuten kuin muuttohetkestä. Jos siteet katkeavat myöhemmin, rajoitettua verovelvollisuutta voi vaatia seuraavan vuoden alusta.
Miten rajoitetusti verovelvollista verotetaan?
Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamasta tulosta peritään yleensä lähdevero, joka on lopullinen vero: maksaja pidättää sen maksun yhteydessä, eikä saajan tarvitse tehdä Suomeen veroilmoitusta. Verohallinnon ohjeen mukaan lähdevero on 35 prosenttia palkasta ja työkorvauksesta ja 30 prosenttia osingosta, korosta ja rojaltista. Osinkojen verokannat ja verosopimukset ovat sivulla osingon lähdevero.
| Tulo | Lähdevero | Huomio |
|---|---|---|
| Palkka ja henkilön työkorvaus | 35 % | Lähdeverokortilla vähennys 510 €/kk tai 17 €/pv. Ulkomaisen yhtiön työkorvauksesta 13 % |
| Osinko henkilölle | 30 % | Verosopimus alentaa usein esimerkiksi 15 %:iin |
| Osinko yhteisölle | 20 % | Verosopimus tai EU-sääntely voi alentaa tai poistaa |
| Korko | Pääsääntöisesti verovapaa | Laissa 30 %, mutta useimmat korot vapautettu |
| Rojalti | 30 % | Verosopimus alentaa usein |
ETA-maassa asuva rajoitetusti verovelvollinen voi vaatia, että hänen Suomesta saamansa ansiotulo verotetaan progressiivisesti kuten Suomessa asuvan. Se kannattaa, kun tulot ovat pienet ja progressiivinen vero jää alle 35 prosentin. Lähdeveron lajit, ilmoittaminen ja tilittäminen on käyty tarkemmin läpi artikkelissa mikä on lähdevero.
Mitä yrityksen pitää tehdä, kun saaja on rajoitetusti verovelvollinen?
Kun yritys maksaa palkkaa, palkkiota tai osinkoa ulkomailla asuvalle, maksajan on selvitettävä saajan verovelvollisuus ja pidätettävä lähdevero. Jos maksaja jättää lähdeveron perimättä, se voi joutua maksamaan veron itse.
- 11. Selvitä asemaMissä saaja asuu, onko hänellä koti Suomessa ja kauanko työ Suomessa kestää.
- 22. Pyydä kortti tai selvitysPalkansaajalta lähdeverokortti. Osingonsaajalta selvitys asuinvaltiosta, jos verosopimuksen alempaa verokantaa halutaan soveltaa.
- 33. Pidätä lähdeveroPalkasta 35 % vähennyksen jälkeen, osingosta 30 % tai verosopimuksen mukainen kanta.
- 44. Ilmoita ja tilitäTulorekisteriin maksun yhteydessä ja vero Verohallinnolle seuraavan kuun 12. päivään mennessä.
Myös ulkomainen yhtiö voi olla Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Se maksaa Suomeen veroa esimerkiksi täällä olevan kiinteän toimipaikan tuloksesta. Rekisteröinnistä ja verotuksesta kerrotaan artikkelissa ulkomainen yritys Suomessa. Jos laskutat itse ulkomaisia asiakkaita, katso laskutus ulkomaille.
Yrittäjä muuttaa ulkomaille: mitä tapahtuu verotukselle?
Kun suomalainen yrittäjä muuttaa ulkomaille, hän on yleensä edelleen yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta. Samaan aikaan uusi asuinmaa voi pitää häntä omana verovelvollisenaan. Silloin verosopimus ratkaisee, kumpi maa saa verottaa mitäkin tuloa, ja kaksinkertainen verotus poistetaan sopimuksen mukaisella menetelmällä, yleensä hyvittämällä toisessa maassa maksettu vero.
Suomalaisen osakeyhtiön osakas, josta tulee rajoitetusti verovelvollinen, saa osingot lähdeveron alaisina. Toiminimen tulos verotetaan Suomessa, jos toimintaa harjoitetaan Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Järjestelyt kannattaa suunnitella ennen muuttoa, koska verovelvollisuuden muutos vaikuttaa osinkoihin, palkkoihin ja yhtiön johtopaikkaan. Jos mietit kirjanpidon ja palkanlaskennan kustannuksia muuton yhteydessä, katso oma hintasi.
Milloin et ole verovelvollinen Suomeen?
Jos asut ulkomailla etkä saa Suomesta lainkaan tuloja, et maksa Suomeen tuloveroa. Rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa vain Suomesta saaduista tuloista, ja verosopimus voi rajoittaa myös niiden verottamista. Esimerkiksi Suomessa asuvan työnantajan maksamaa palkkaa ulkomailla tehdystä työstä Suomi ei yleensä verota, jos työntekijä on rajoitetusti verovelvollinen.
Kiinteää verotonta tulorajaa Suomessa ei ole. Yleisesti verovelvollisen pienistä tuloista vero jää usein nollaan vähennysten takia. Rajoitetusti verovelvollisen palkasta lähdeverokortilla vähennetään 510 euroa kuukaudessa ennen veron laskemista, joten enintään 510 euron kuukausipalkasta ei jää lähdeveroa maksettavaksi.
Usein kysytyt
Mitä tarkoittaa rajoitettu verovelvollisuus?+
Sitä, että henkilö maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista. Rajoitetusti verovelvollisella ei ole asuntoa ja kotia Suomessa, ja hän oleskelee täällä enintään kuusi kuukautta.
Kuka on rajoitetusti verovelvollinen?+
Ulkomailla asuva ulkomaalainen, joka on Suomessa enintään kuusi kuukautta, ja ulkomaille muuttanut Suomen kansalainen yleensä kolmen vuoden kuluttua muuttovuodesta tai aiemmin, jos olennaiset siteet ovat katkenneet.
Onko minulla verovelvollisuus, jos asun ulkomailla?+
Suomen kansalaisena todennäköisesti kyllä muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta. Sen jälkeen olet yleensä rajoitetusti verovelvollinen ja maksat Suomeen veroa vain Suomesta saamistasi tuloista.
Paljonko rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa palkasta?+
Lähdeveroa 35 prosenttia. Lähdeverokortilla palkasta vähennetään ensin 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivässä.
Milloin ei ole verovelvollinen Suomessa?+
Kun asut ulkomailla etkä saa tuloja Suomesta. Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaiset tulot eivät kuulu Suomen verotukseen.
Paljonko Suomessa voi tienata verottomasti?+
Kiinteää verotonta rajaa ei ole. Pienistä tuloista vero voi jäädä vähennysten takia nollaan, ja rajoitetusti verovelvollisen enintään 510 euron kuukausipalkasta ei jää lähdeveroa lähdeverokortilla.
Vaikuttaako verosopimus verovelvollisuuteen?+
Ei asemaan, joka ratkaistaan Suomen lain mukaan. Verosopimus voi kuitenkin rajoittaa Suomen oikeutta verottaa tiettyä tuloa ja ratkaista, kumpaa maata pidetään asuinvaltiona.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Mikä on lähdevero? Kenen tulosta se peritään, verokannat 2026 ja laskettu esimerkki
Lähdevero on lopullinen vero, jonka tulon maksaja pidättää suoraan maksusta ja tilittää Verohallinnolle, eikä saajan tarvitse tehdä Suomessa veroilmoitusta. Lähdeveroa peritään ennen kaikkea rajoitetusti verovelvollisen eli Suomessa asumattoman henkilön Suomesta saamasta tulosta: palkasta 35 prosenttia ja osingosta, korosta ja rojaltista 30 prosenttia. Lisäksi Suomessa asuvien pankkitalletusten koroista peritään korkotulon lähdeveroa 30 prosenttia. Tällä sivulla ovat lähdeveron lajit, verokannat, lähdeverokortti ja laskettu esimerkki työnantajalle.
Ulkomainen yritys Suomessa: Y-tunnus, kiinteä toimipaikka, ALV ja työnantajan velvollisuudet 2026
Ulkomainen yritys voi toimia Suomessa, ja sen verovelvollisuus riippuu ennen kaikkea siitä, syntyykö sille Suomeen kiinteä toimipaikka: ilman sitä ulkomainen yritys on rajoitetusti verovelvollinen ja myynti yritysasiakkaille hoituu usein käännetyllä arvonlisäverolla, mutta kiinteän toimipaikan tulo verotetaan Suomessa 20 prosentin yhteisöverolla. Y-tunnus haetaan Verohallinnolta perustamisilmoituksella Y1, Y2 tai Y3. Tässä milloin kiinteä toimipaikka syntyy, mitä rekisteröityminen vaatii, miten ALV ja työnantajan velvollisuudet menevät ja kumpi on parempi: sivuliike vai suomalainen tytäryhtiö.
Viron päiväraha 2026 on 82 € (2025: 78 €): Tallinnan päivämatka laivalla, 10 tunnin raja ja laivan ateriat laskettuna
Viron päiväraha on vuonna 2026 enintään 82 euroa matkavuorokaudelta Verohallinnon päätöksen mukaan, ja vuonna 2025 se oli 78 euroa. Viro on Suomen tavallisin ulkomaan työmatkakohde, ja suurin osa matkoista on Tallinnan päivämatkoja laivalla. Niissä summa riippuu kahdesta asiasta: kestääkö matka vähintään 10 tuntia ja montako ateriaa laivalipun hintaan sisältyy. Tässä artikkelissa lasketaan Tallinnan päivämatka kolmella paluuajalla, kahden yön matka Tartoon ja Baltian kierros Riikaan ja Vilnaan sekä vastataan siihen, voiko yrittäjä maksaa itselleen Viron päivärahaa.