Kehityskeskustelu pienyrityksessä: rakenne, valmis kysymyspohja ja mitä keskustelussa ei saa kysyä
Kehityskeskustelu on esihenkilön ja työntekijän suunniteltu, kahdenkeskinen keskustelu, jossa käydään läpi mennyt jakso, sovitaan tavoitteet ja mietitään, miten työntekijä kehittyy työssään, ja se pidetään tavallisesti kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Laki ei velvoita pitämään sitä, mutta työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja pyrkii edistämään työntekijän kehittymistä. Tämä opas on kirjoitettu pienyrityksen työnantajalle: rakenne, valmis kysymyspohja, lain rajat ja vinkit työntekijälle.

Lyhyesti
- Kehityskeskustelu on esihenkilön ja työntekijän kahdenkeskinen keskustelu menneestä jaksosta, tavoitteista ja kehittymisestä, yleensä 1–2 kertaa vuodessa.
- Laki ei tee siitä pakollista, mutta työsopimuslain 2:1 mukaan työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän kehittymistä. Keskustelu on tähän kevyin työkalu.
- Pienyrityksessä riittää 45–60 minuutin keskustelu, viisi aihetta ja yksi sivu muistiinpanoja.
- Keskustelussa ei saa kysyä raskaudesta, perhesuunnitelmista, terveydestä, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä tai ammattiliittoon kuulumisesta.
- Pidä palkkakeskustelu erillään tai sovi etukäteen, että palkka on yksi aihe. Se selkeyttää molempien odotuksia.
Isoissa yrityksissä kehityskeskustelulla on lomakkeet, HR-järjestelmät ja aikataulut. Kahden tai viiden hengen yrityksessä yrittäjä näkee työntekijänsä joka päivä ja kysyy, tarvitaanko erillistä keskustelua lainkaan. Tarvitaan, koska arjessa puhutaan tämän päivän töistä, ei siitä, mihin työntekijä haluaa vuoden päästä olla menossa. Tämä opas näyttää, miten keskustelu pidetään ilman raskasta prosessia.
Mikä on kehityskeskustelu?
Kehityskeskustelu on esihenkilön ja työntekijän ennalta sovittu, luottamuksellinen keskustelu, jossa arvioidaan mennyttä kautta, sovitaan seuraavan kauden tavoitteet ja suunnitellaan työntekijän osaamisen kehittämistä. Se pidetään yleensä kerran vuodessa, usein lisäksi lyhyt välikeskustelu puolen vuoden kohdalla.
Kehityskeskustelu ei ole palaveri yksittäisestä työtehtävästä, varoitus eikä palkkaneuvottelu. Se on kahden ihmisen pysähtyminen: mikä toimii, mikä ei, ja mitä tehdään seuraavaksi. Jos työ ei suju sovitusti, siihen puututaan omassa keskustelussaan: lue, miten alisuoriutumiseen puututaan.
| Keskustelu | Mitä varten | Kuinka usein |
|---|---|---|
| Kehityskeskustelu | Tavoitteet, osaaminen, jaksaminen, ura | 1–2 kertaa vuodessa |
| Palkkakeskustelu | Palkan taso ja perusteet | Kerran vuodessa tai sovitusti |
| Välikeskustelu (1:1) | Ajankohtaiset asiat ja tavoitteiden seuranta | Kuukausittain tai tarpeen mukaan |
| Varhaisen tuen keskustelu | Huoli työkyvystä tai jaksamisesta | Kun huoli herää |
| Kuulemistilaisuus | Varoitus tai irtisanominen | Vain tarvittaessa |
Onko kehityskeskustelu pakollinen?
Kehityskeskustelu ei ole laissa pakollinen. Työsopimuslain 2 luvun 1 §:n mukaan työnantajan on kuitenkin pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan ja huolehdittava siitä, että työntekijä suoriutuu työstään myös silloin, kun työ tai työmenetelmät muuttuvat. Kehityskeskustelu on yksinkertaisin tapa näyttää, että asiaa on hoidettu.
Yhteistoimintalain velvoitteet koskevat vasta vähintään 20 työntekijän yrityksiä, joten pienyrityksessä keskustelun muoto on vapaa. Velvollisuus laatia työyhteisön kehittämissuunnitelma alkaa 1.7.2025 alkaen vasta, kun yrityksessä on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Osassa työehtosopimuksia ja monissa yrityksissä kehityskeskustelut on sovittu käytännöksi. Lain sisältö pienyrityksen kannalta on koottu artikkeleihin työsopimuslaki ja yhteistoimintalaki.
Onko kehityskeskusteluun pakko mennä?
Jos työnantaja kutsuu kehityskeskusteluun työajalla, keskusteluun osallistuminen kuuluu käytännössä työtehtäviin samalla tavalla kuin muutkin työnantajan määräämät palaverit. Työntekijän ei kuitenkaan tarvitse kertoa keskustelussa yksityiselämäänsä koskevia asioita, eikä keskustelua saa käyttää varoituksen tai kurinpidon tilalla.
Voiko työntekijä kieltäytyä kehityskeskustelusta? Jos työntekijä ei halua keskustella, syy kannattaa selvittää. Usein taustalla on huono kokemus aiemmasta työpaikasta tai pelko, että keskustelua käytetään häntä vastaan. Kerro etukäteen, mitä keskustelussa käydään läpi ja että muistiinpanot jaetaan molemmille.
Miten kehityskeskustelu pidetään pienyrityksessä?
- 11. Sovi aika ja lähetä kysymyksetVaraa 45–60 minuuttia rauhallisesta paikasta. Lähetä kysymykset viikkoa ennen, jotta työntekijä ehtii miettiä.
- 22. Anna työntekijän aloittaaKysy ensin, miten työntekijä itse näkee kuluneen kauden. Kuuntele ennen kuin kerrot oman näkemyksesi.
- 33. Käy läpi mennyt kausiMitkä asiat onnistuivat, mikä oli vaikeaa ja miksi. Puhu konkreettisista esimerkeistä, ei luonteesta.
- 44. Sovi 2–3 tavoitetta ja kehitystoimetTavoitteen pitää olla mitattava ja työntekijän vaikutettavissa. Sovi, mitä koulutusta, tukea tai aikaa hän tarvitsee.
- 55. Kirjaa ja sovi seurantaKirjaa sovitut asiat yhdelle sivulle, jaa molemmille ja sovi välikeskustelun ajankohta.
Kehityskeskustelun kysymyspohja
Alla on pienyritykseen sopiva kysymyspohja. Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse käydä läpi joka kerta. Valitse jokaisesta osiosta kaksi tai kolme ja lähetä ne työntekijälle etukäteen. Laajempi, 60 kysymyksen pankki teemoittain ja tilanteittain on sivulla kehityskeskustelu kysymykset, ja täytettävä lomake täytettyine esimerkkeineen sivulla kehityskeskustelu pohja.
| Osio | Kysymyksiä |
|---|---|
| 1. Mennyt kausi | Mistä olet tyytyväinen? Mikä oli vaikeinta? Mitä tekisit toisin? |
| 2. Työ ja tehtävät | Mitkä tehtävät innostavat, mitkä kuormittavat? Onko jokin tehtävä turha? Onko vastuunjako selvä? |
| 3. Osaaminen | Mitä haluaisit oppia seuraavan vuoden aikana? Mikä koulutus tai kokeilu auttaisi? |
| 4. Jaksaminen ja työolot | Riittääkö aika töihin? Onko työkaluissa tai tiloissa korjattavaa? Miten työ ja vapaa-aika sopivat yhteen? |
| 5. Yhteistyö ja johtaminen | Saatko tarpeeksi palautetta? Mitä minun pitäisi esihenkilönä tehdä enemmän tai vähemmän? |
| 6. Tavoitteet | Mitkä 2–3 asiaa ovat seuraavan kauden tärkeimmät? Miten tiedämme, että ne onnistuivat? |
| 7. Tulevaisuus | Missä näet itsesi kahden vuoden päästä? Mitä vastuuta haluaisit lisää? |
Mitä kehityskeskustelussa ei saa kysyä?
Kehityskeskustelussa ei saa kysyä asioita, jotka eivät liity työhön ja joiden perusteella syrjintä on kielletty. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sallii työnantajan käsitellä vain työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja, ja tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki kieltävät syrjinnän muun muassa raskauden, perheen, iän, terveydentilan, uskonnon ja mielipiteen perusteella.
- Miten työ sujuu ja mikä kuormittaa
- Mitä osaamista tarvitset
- Riittääkö työaika ja ovatko työolot kunnossa
- Millaista tukea tarvitset jaksamiseen työssä
- Mitä ajattelet tavoitteista ja tulevaisuudesta työpaikalla
- Oletko raskaana tai suunnitteletko lapsia
- Mikä sairaus sinulla on (ellei työntekijä itse ota puheeksi)
- Kuulutko ammattiliittoon
- Mitä puoluetta tai uskontoa kannatat
- Aiotko jäädä pian eläkkeelle tai muuttaa paikkakunnalta
Jos työntekijä itse kertoo terveydestään tai perhetilanteestaan, kuuntele, mutta älä kirjaa yksityiskohtia muistioon. Kirjaa vain sovittu käytännön asia, esimerkiksi työaikajousto.
Mitä sanoa kehityskeskustelussa? Vinkit työntekijälle
Työntekijänä saat keskustelusta eniten irti, kun valmistaudut etukäteen: mieti kaksi onnistumista, yksi asia, joka on hankaloittanut työtä, ja yksi asia, jonka haluaisit oppia. Puhu konkreettisesti ja ehdota ratkaisua, älä pelkästään ongelmaa.
- Kerro onnistumisista esimerkillä, myös luvuilla, jos niitä on.
- Sano suoraan, jos jokin tehtävä vie kohtuuttomasti aikaa, ja ehdota muutosta.
- Pyydä palautetta: mitä esihenkilö toivoo sinulta enemmän.
- Jos haluat puhua palkasta, kerro se etukäteen, jotta esihenkilö voi valmistautua.
- Tarkista lopuksi, että sovitut asiat kirjataan ja saat ne itsellesi.
Kehityskeskustelu ja palkka
Palkasta kannattaa puhua omassa keskustelussaan tai ainakin sopia etukäteen, että palkka on yksi aihe. Kun palkka sekoittuu kehittymiseen, työntekijä alkaa helposti puolustautua eikä kerro rehellisesti vaikeuksistaan. Jos sovitte palkankorotuksesta, kirjaa uusi palkka ja voimaantulopäivä ja ilmoita ne palkanlaskentaan.
Palkankorotus nostaa myös sivukuluja ja lomapalkkoja. Laske kokonaisvaikutus ennen lupausta, esimerkiksi oppaan palkan sivukulut luvuilla. Jos pohdit, kannattaako palkanlaskenta ulkoistaa, lue palkanlaskennan ulkoistaminen tai katso oma hintasi.
Usein kysytyt
Mikä on kehityskeskustelu?+
Esihenkilön ja työntekijän ennalta sovittu, kahdenkeskinen keskustelu menneestä kaudesta, tavoitteista ja työntekijän kehittymisestä. Se pidetään yleensä kerran tai kaksi kertaa vuodessa.
Onko kehityskeskustelu pakollinen?+
Laki ei tee siitä pakollista. Työsopimuslain mukaan työnantajan on kuitenkin pyrittävä edistämään työntekijän kehittymistä, ja joissain työehtosopimuksissa ja yrityksissä keskustelut on sovittu käytännöksi.
Onko kehityskeskusteluun pakko mennä?+
Jos työnantaja kutsuu keskusteluun työajalla, osallistuminen kuuluu käytännössä työtehtäviin kuten muutkin palaverit. Yksityisasioita ei tarvitse kertoa.
Voiko työntekijä kieltäytyä kehityskeskustelusta?+
Kieltäytymisen syy kannattaa selvittää. Usein se on pelko, että keskustelua käytetään työntekijää vastaan. Kerro etukäteen aiheet ja jaa muistiinpanot molemmille.
Mitä kehityskeskustelussa ei saa kysyä?+
Raskaudesta, perhesuunnitelmista, terveydentilasta, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä tai ammattiliittoon kuulumisesta. Työnantaja saa käsitellä vain työsuhteen kannalta tarpeellisia tietoja.
Mitä sanoa kehityskeskustelussa?+
Kerro kaksi onnistumista esimerkein, yksi työtä hankaloittava asia ja ehdotus sen ratkaisemiseksi, ja mitä haluaisit oppia. Pyydä myös palautetta.
Kauanko kehityskeskustelu kestää?+
Pienyrityksessä 45–60 minuuttia riittää yleensä. Varaa rauhallinen paikka ja lähetä kysymykset viikkoa ennen.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi

Työsopimuslaki 55/2001: mitä työsopimuslaki vaatii pieneltä työnantajalta ja mikä muuttui 2026
Työsopimuslaki (55/2001) on työsuhteen peruslaki: se määrää, miten työsopimus tehdään, mitä työnantajan ja työntekijän pitää tehdä työsuhteen aikana ja miten työsuhde päättyy. Vuonna 2026 lakiin tuli kolme pienelle yritykselle tärkeää muutosta: henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittää asiallinen syy, määräaikaisen sopimuksen voi tehdä ilman perustetta enintään vuodeksi ja lomautusilmoitusaika lyheni seitsemään päivään. Tähän on koottu työnantajan näkökulmasta lain keskeiset pykälät omin sanoin, irtisanomisajat taulukkona ja tarkistuslista ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Työterveyshuollon korvaushakemus: näin haet Kela-korvauksen ja milloin se pitää jättää
Työterveyshuollon korvaushakemus on työnantajan Kelalle jättämä hakemus työterveyshuollon kustannusten korvaamisesta, ja se pitää jättää 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä: kalenterivuoden tilikaudella siis viimeistään 30. kesäkuuta. Hakemus tehdään Kelan työterveyshuollon korvausten asiointipalvelussa tai lomakkeella SV 98a TTH. Tällä sivulla on vaiheittainen ohje, määräajat eri tilikausille, korvausprosentit, laskettu esimerkki ja yleisimmät syyt, miksi korvaus jää saamatta.

Työsuhteen purkaminen: milloin työsopimuksen saa purkaa, miten se tehdään ja mitä virhe maksaa työnantajalle
Työsuhteen purkaminen tarkoittaa, että työsopimus päätetään heti ilman irtisanomisaikaa, ja työnantaja saa tehdä sen vain erittäin painavasta syystä, kuten työntekijän vakavasta velvollisuuksien rikkomisesta, ja 14 päivän kuluessa siitä, kun sai tiedon syystä. Tällä sivulla käydään läpi työnantajan näkökulmasta, milloin purkuperuste on olemassa, miten purku tehdään vaihe vaiheelta, miten se eroaa irtisanomisesta ja purkautuneena pitämisestä ja mitä virheellinen purku maksaa.