Henkilöstörahasto: mikä se on, miten nostot verotetaan ja kannattaako se pienelle yritykselle
Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, johon yritys maksaa voitto- tai tulospalkkiot palkan sijaan, ja kun jäsen myöhemmin nostaa osuutensa, siitä 80 % verotetaan ansiotulona ja 20 % on verovapaata. Rahaston voi perustaa yritys, jossa on säännöllisesti vähintään viisi työntekijää ja jonka liikevaihto on vähintään 100 000 euroa. Tässä on henkilöstörahaston määritelmä, toiminta vaiheittain, verotus työntekijälle ja työnantajalle sekä laskettu vertailu palkkana maksettuun bonukseen.
Lyhyesti
- Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama rahasto, johon yritys maksaa tulos- tai voittopalkkioita. Sitä säätelee henkilöstörahastolaki (934/2010).
- Rahaston voi perustaa, jos yrityksessä on säännöllisesti vähintään 5 työntekijää ja liikevaihto vähintään 100 000 €. Jäseniä on lähtökohtaisesti koko henkilöstö.
- Kun jäsen nostaa rahasto-osuutta, 80 % on veronalaista ansiotuloa ja 20 % verovapaata. Käteisenä nostettu palkkio on kokonaan palkkaa.
- Työnantaja vähentää rahastoerän verotuksessa, eikä siitä makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua. Työeläkeyhtiöiden ohjeiden mukaan erä ei myöskään ole TyEL-palkkaa.
- Rahastosta ei voi nostaa kaikkea heti: sidotusta osasta siirtyy nostettavaksi vuosittain enintään 15 %, ja koko osuus maksetaan, kun työsuhde päättyy.
Henkilöstörahasto on tuttu suurista yrityksistä, mutta laki sallii sen jo viiden hengen yritykselle. Sen houkutus on verotus: sama palkkioeuro tuottaa työntekijälle enemmän käteen, ja työnantaja säästää sivukuluissa. Hintana on hallinto ja se, että rahaa ei saa heti käyttöön. Alla käydään läpi, miten järjestely toimii ja milloin se on pienelle yritykselle järkevä.
Mikä on henkilöstörahasto?
Henkilöstörahasto on henkilöstörahastolain mukainen, henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka ottaa vastaan yrityksen maksamat tulos- tai voittopalkkioerät (vertaa tulospalkkio suoraan palkkana ja sen bonus verotus), sijoittaa ne ja maksaa ne myöhemmin jäsenille. Rahasto on erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimällä, ja sen tarkoitus on palkita koko henkilöstöä yrityksen menestyksestä.
Palveluntarjoajat kutsuvat samaa järjestelyä usein palkkiorahastoksi. Ne hoitavat rahaston hallinnon, sijoittamisen ja jäsenrekisterin palkkiota vastaan, joten yrityksen ei tarvitse pyörittää rahastoa itse.
| Käsite | Mitä se tarkoittaa |
|---|---|
| Henkilöstörahastoerä | Yrityksen rahastoon maksama tulos- tai voittopalkkio |
| Lisäosa | Yrityksen päättämä lisäsumma erän päälle |
| Sidottu osa | Rahasto-osuuden osa, jota ei voi vielä nostaa |
| Nostettavissa oleva osa | Osa, jonka jäsen voi nostaa; sidotusta osasta siirtyy siihen vuosittain enintään 15 % |
| Käteisnosto | Jäsen ottaa oman osuutensa erästä heti rahana, jos järjestelmä sen sallii; verotetaan palkkana |
| Arvonmäärityspäivä | Päivä, jolloin rahasto-osuuksien arvo lasketaan, yleensä kerran vuodessa |
Miten henkilöstörahasto toimii käytännössä?
Henkilöstörahasto toimii niin, että yritys päättää etukäteen palkkiojärjestelmästä, maksaa tilikauden jälkeen ansaitut erät rahastoon ja rahasto jakaa ne jäsenten osuuksiksi. Jäsen nostaa rahaa vuosittain nostettavissa olevasta osasta tai koko osuuden, kun hänen työsuhteensa päättyy.
- 1Vuoropuhelu henkilöstön kanssaRahaston perustaminen ja palkkiojärjestelmä käsitellään henkilöstön kanssa yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa (HRL 9 §).
- 2Yritys päättää palkkiojärjestelmästäMittarit ja erän laskentaperuste päätetään ennen ajanjakson alkua, esimerkiksi 10 % liikevoiton ylittävästä osasta (HRL 10 §).
- 3Erä maksetaan rahastoonTilikauden jälkeen ansaittu erä maksetaan rahastoon ja jaetaan jäsenille sääntöjen mukaan, esimerkiksi palkkojen suhteessa.
- 4Rahasto sijoittaaVarat sijoitetaan rahaston sääntöjen mukaan. Jäsen saa vuosittain selvityksen osuutensa arvosta.
- 5Jäsen nostaaNostettavissa oleva osa maksetaan arvonmäärityspäivän jälkeen. Kun työsuhde päättyy, koko osuus maksetaan sääntöjen mukaisessa ajassa.
Miten henkilöstörahastoa verotetaan?
Henkilöstörahastosta nostetusta rahasto-osuudesta 80 % on veronalaista ansiotuloa ja 20 % verovapaata tuloa (tuloverolaki 65 §). Rahastoon maksettu erä ei ole työntekijälle veronalaista tuloa siinä vaiheessa, kun se maksetaan rahastoon, vaan vasta nostettaessa. Rahasto toimittaa nostosta ennakonpidätyksen jäsenen verokortin mukaan.
| Tilanne | Työntekijän verotus | Työnantajan maksut |
|---|---|---|
| Erä maksetaan rahastoon | Ei veroa vielä | Ei työnantajan sairausvakuutusmaksua; erä vähennyskelpoinen |
| Jäsen nostaa rahasto-osuuden | 80 % ansiotuloa, 20 % verovapaata | Ei maksuja |
| Jäsen nostaa erän heti käteisenä | 100 % palkkaa | Käsitellään kuten palkka verotuksessa |
| Siirto uuden työnantajan rahastoon | Ei veroa siirrosta | Ei maksuja |
| Jäsen voi itse päättää rahastoitavasta summasta | Voi olla palkkaa jo siirtohetkellä | Riski: tulkitaan palkaksi |
Rahasto-osuudesta ei peritä sairausvakuutuksen päivärahamaksua, mutta sairaanhoitomaksu peritään korotettuna. Jos rahastoerä on kertynyt usealta vuodelta, verotuksessa voidaan soveltaa tulontasausta.
Onko henkilöstörahasto palkkaa?
Henkilöstörahastosta saatu tulo ei ole palkkaa vaan muuta ansiotuloa, kun yritys on päättänyt erästä ja sen perusteista etukäteen. Poikkeus on käteisnosto: jos jäsen ottaa osuutensa heti rahana, se verotetaan kokonaan palkkana. Verohallinto katsoo palkaksi myös järjestelyt, joissa työntekijä voi itse päättää, paljonko palkkiostaan siirtää rahastoon.
Työeläkevakuutusyhtiöiden TyEL-ansiotaulukoiden mukaan henkilöstörahastoon maksetut voittopalkkioerät ja rahastosta nostetut osuudet eivät ole TyEL-palkkaa. Tavallinen tulospalkkio, joka maksetaan palkan mukana, on. Palkan ja bonuksen sivukuluista kerrotaan sivulla työnantajan sivukulut.
Kannattaako henkilöstörahasto? Laskettu esimerkki
- Yrityksessä on vähintään 5 työntekijää ja liikevaihto yli 100 000 €
- Tulospalkkiota halutaan maksaa koko henkilöstölle
- Halutaan sitouttaa työntekijöitä useaksi vuodeksi
- Palkkiot ovat vuosittain vähintään muutamia tuhansia euroja
- Palkkio halutaan kohdistaa vain johtoon tai yksittäisiin myyjiin
- Työntekijät tarvitsevat rahan heti
- Yritys on niin pieni, että hallinnointipalkkio syö verohyödyn
- Tulos vaihtelee niin, ettei palkkiojärjestelmää voi päättää etukäteen
Kuka voi perustaa henkilöstörahaston?
Henkilöstörahaston voi perustaa yritys, jonka työsuhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään viisi ja jonka liikevaihto on rahastoa perustettaessa vähintään 100 000 euroa (henkilöstörahastolaki 5 §). Uusi yritys voi perustaa rahaston aiemmin, jos on ilmeistä, että ehdot täyttyvät kolmen ensimmäisen täyden tilikauden aikana. Rahastoon kuuluu lähtökohtaisesti koko henkilöstö, ja myös toimitusjohtaja voi kuulua siihen.
- Työsuhteisia työntekijöitä säännöllisesti vähintään 5.
- Liikevaihto vähintään 100 000 € perustamishetkellä.
- Palkkiojärjestelmä ja sen mittarit päätetty ennen ansaintajakson alkua.
- Asia käsitelty henkilöstön kanssa yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa.
- Rahaston säännöt ja rekisteröinti tehty, usein palveluntarjoajan avulla.
- Rahastoerät kirjattu palkkakuluiksi ja huomioitu tulorekisteri-ilmoituksissa.
Henkilöstörahasto vai muut palkitsemistavat
Henkilöstörahasto on yksi tapa palkita koko henkilöstöä. Pienessä yrityksessä vaihtoehtoina ovat palkan mukana maksettu tulospalkkio ja verovapaat tai edullisesti verotetut luontoisedut, kuten liikuntaetu ja lounasetu. Edut ja niiden verotusarvot on koottu sivulle luontoisedut, ja liikuntaedun 2026 rajat sivulle liikuntaetu 2026.
| Tapa | Verotus työntekijälle | Kenelle sopii |
|---|---|---|
| Tulospalkkio palkan mukana | 100 % palkkaa | Joustava, voi kohdistaa yksilöihin |
| Henkilöstörahasto | Nostosta 80 % ansiotuloa | Vähintään 5 hengen yritys, koko henkilöstö |
| Liikunta- ja kulttuurietu | Verovapaa enintään 540 €/v | Kaikille, pienikin yritys |
| Osakepalkkio osakeyhtiössä | Yleensä palkkaa | Avainhenkilöt, kasvuyhtiöt |
Jos mietit, mikä palkitsemistapa sopii sinun yritykseesi ja paljonko palkanlaskenta maksaisi, katso oma hintasi.
Usein kysytyt
Mikä on henkilöstörahasto?+
Henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, johon yritys maksaa tulos- tai voittopalkkioita ja joka sijoittaa ne ja maksaa ne myöhemmin jäsenille. Sitä säätelee henkilöstörahastolaki 934/2010.
Kannattaako henkilöstörahasto?+
Usein kannattaa, kun palkkioita maksetaan koko henkilöstölle: nostosta vain 80 % on veronalaista, ja työnantaja säästää sivukuluissa. Pienessä yrityksessä hallinnointipalkkio voi syödä osan hyödystä.
Onko henkilöstörahasto palkkaa?+
Ei. Rahastosta nostettu osuus on muuta ansiotuloa, ei palkkaa. Käteisenä heti nostettu palkkio on kuitenkin kokonaan palkkaa.
Miten henkilöstörahastoa verotetaan?+
Nostetusta rahasto-osuudesta 80 % on veronalaista ansiotuloa ja 20 % verovapaata (tuloverolaki 65 §). Rahasto pidättää ennakonpidätyksen verokortin mukaan.
Paljonko henkilöstörahastosta voi nostaa vuodessa?+
Sidotusta osasta siirretään nostettavaksi vuosittain rahaston sääntöjen mukainen osuus, enintään 15 %. Kun työsuhde päättyy, koko osuus maksetaan.
Voiko pieni yritys perustaa henkilöstörahaston?+
Voi, jos työntekijöitä on säännöllisesti vähintään viisi ja liikevaihto vähintään 100 000 euroa. Uusi yritys voi perustaa rahaston, jos ehdot ilmeisesti täyttyvät kolmen ensimmäisen tilikauden aikana.
Mitä henkilöstörahastolle tapahtuu, kun työpaikka vaihtuu?+
Osuus maksetaan säännöissä määrätyssä ajassa työsuhteen päättymisen jälkeen. Siirto suoraan uuden työnantajan henkilöstörahastoon ei aiheuta verotusta.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Luontoisetu 2026: mikä luontoisetu on, verotusarvot ja lounas-, puhelin-, auto- ja asuntoedun vero
Luontoisetu on työnantajan työntekijälle muuna kuin rahana antama palkan osa, kuten puhelin, lounas, auto tai asunto. Se on veronalaista ansiotuloa, ja sen arvo määräytyy Verohallinnon vuosittaisen luontoisetupäätöksen mukaan: vuonna 2026 puhelinetu on 20 €/kk ja lounasseteli 75 % nimellisarvosta, vähintään 8,80 €. Jos arvoa ei ole vahvistettu, käytetään käypää arvoa.
Palkkaennakko: saako palkkaa ennakkoon, miten se lasketaan ja miten se ilmoitetaan tulorekisteriin
Palkkaennakko on osa jo ansaitusta tai pian ansaittavasta palkasta, jonka työnantaja maksaa ennen varsinaista palkkapäivää, ja se vähennetään seuraavasta palkasta. Työntekijällä ei ole lakiin perustuvaa oikeutta saada ennakkoa, mutta työnantaja voi maksaa sen, jos niin sovitaan. Palkkaennakko on verotuksessa palkkaa: siitä tehdään ennakonpidätys ja eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, ja se ilmoitetaan tulorekisteriin viiden päivän kuluessa maksupäivästä, ellei se mene samalle ilmoitukselle saman kuukauden palkan kanssa. Tältä sivulta näet laskun euroina, tulorekisterin aikarajat ja mallin ennakkosopimukseen.
Palkka-avoimuusdirektiivi: mitä se tarkoittaa, milloin se tulee voimaan Suomessa ja mitä pienen työnantajan pitää tehdä
Palkka-avoimuusdirektiivi on EU:n direktiivi (EU) 2023/970, jonka tarkoitus on poistaa naisten ja miesten perusteettomat palkkaerot tekemällä palkkauksesta läpinäkyvää. Suomessa se pannaan täytäntöön hallituksen esityksellä HE 129/2026, jonka mukaan lait tulisivat voimaan 1.1.2027, vaikka direktiivin määräaika oli jo 7.6.2026. Kaikkia työnantajia koskevat velvoitteet liittyvät rekrytointiin ja työntekijän tiedonsaantiin, ja palkkaeroraportointi koskee vain vähintään 100 työntekijän työnantajia. Tästä näet aikataulun, velvoitteet yrityksen koon mukaan ja käytännön tarkistuslistan pienelle työnantajalle.