Takaisinottovelvollisuus: vähintään 50 työntekijän työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisin perustein irtisanotulle 4 tai 6 kuukautta
Takaisinottovelvollisuus tarkoittaa, että työnantajan, jolla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanomalleen entiselle työntekijälle, jos se tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde oli kestänyt vähintään 12 vuotta, aika on kuusi kuukautta. Velvollisuus koskee vain työnhakijaksi ilmoittautunutta entistä työntekijää. Alle 50 työntekijän työnantajalla lakisääteistä takaisinottovelvollisuutta ei 1.6.2026 alkaen ole. Tällä sivulla käydään läpi, milloin velvollisuus syntyy, miten työnantaja tarkistaa sen käytännössä ja mitä laiminlyönti voi maksaa.

Lyhyesti
- 1.6.2026 alkaen takaisinottovelvollisuus koskee vain työnantajaa, jolla on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Pienemmällä työnantajalla lakisääteistä velvollisuutta ei ole.
- Takaisinottovelvollisuus koskee työntekijää, joka on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai yrityssaneerauksessa.
- Takaisinottoaika on 4 kuukautta työsuhteen päättymisestä ja 6 kuukautta, jos työsuhde oli kestänyt keskeytyksettä vähintään 12 vuotta.
- Työtä on tarjottava, jos tarvitset työntekijää samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin ja entinen työntekijä on työnhakijana työvoimaviranomaisessa.
- Velvollisuus ei koske henkilöön liittyvästä syystä irtisanottua, omasta tahdostaan lähtenyttä eikä koeajalla purettua työsuhdetta.
- Laiminlyönti voi johtaa vahingonkorvaukseen menetetyistä ansioista. Jos velvollisuus koskee sinua, kysy työvoimaviranomaiselta ennen rekrytointia, onko entinen työntekijä työnhakijana.
Tilanne on tuttu: talvella töitä oli vähän ja työntekijöitä irtisanottiin tuotannollisilla perusteilla, mutta keväällä tilauksia tuleekin enemmän ja tarvitset taas lisää väkeä. Jos yrityksessäsi on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, työsopimuslaki velvoittaa tarjoamaan työtä ensin irtisanotulle. 1.6.2026 voimaan tulleen lainmuutoksen (412/2026) jälkeen alle 50 työntekijän työnantajalla tätä lakisääteistä velvollisuutta ei enää ole, mutta työehtosopimus voi sisältää omia määräyksiään.
Mitä takaisinottovelvollisuus tarkoittaa?
Takaisinottovelvollisuus on työsopimuslain 6 luvun 6 §:n mukainen velvollisuus, joka koskee 1.6.2026 alkaen työnantajaa, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Tällaisen työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai saneerausmenettelyssä irtisanomalleen entiselle työntekijälle. Velvollisuus on voimassa neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä, tai kuusi kuukautta, jos työsuhde oli jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta. Sen tarkoitus on estää tilanne, jossa työntekijä irtisanotaan työn vähyyden vuoksi ja hänen tilalleen palkataan pian joku toinen.
| Ehto | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|
| Työnantajan koko | Säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työsuhteessa (1.6.2026 alkaen) |
| Irtisanomisperuste | Taloudellinen ja tuotannollinen syy (TSL 7:3) tai yrityssaneeraus (TSL 7:7) |
| Aika | 4 kuukautta työsuhteen päättymisestä, 6 kuukautta yli 12 vuoden työsuhteessa |
| Tehtävät | Samat tai samankaltaiset tehtävät, joita irtisanottu teki |
| Työntekijän asema | Entinen työntekijä on työnhakijana työvoimaviranomaisessa |
| Työnantajan tarve | Työnantaja tarvitsee työntekijää, esimerkiksi rekrytoi tai palkkaa määräaikaisen |
Milloin takaisinottovelvollisuus alkaa ja päättyy?
Takaisinottoaika lasketaan työsuhteen päättymisestä eli irtisanomisajan viimeisestä päivästä, ei irtisanomisilmoituksen päivästä. Jos työntekijä on irtisanomisaikana vapautettu työstä, aika alkaa silti vasta työsuhteen päätyttyä.
| Irtisanominen | Työsuhteen kesto | Työsuhde päättyy | Takaisinottovelvollisuus päättyy |
|---|---|---|---|
| 15.6.2026 | 3 vuotta (irtisanomisaika 1 kk) | 15.7.2026 | 15.11.2026 |
| 1.9.2026 | 8 kuukautta (14 päivää) | 15.9.2026 | 15.1.2027 |
| 31.8.2026 | 14 vuotta (6 kk) | 28.2.2027 | 28.8.2027 |
Ketä takaisinottovelvollisuus koskee ja ketä ei?
Ensin ratkaisee työnantajan koko. 1.6.2026 alkaen velvollisuus koskee vain työnantajaa, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Luku arvioidaan vakiintuneen henkilöstömäärän mukaan, ei yksittäisen sesonkihuipun. Jos yrityksessäsi on säännöllisesti alle 50 työntekijää, lakisääteistä velvollisuutta tarjota työtä irtisanotulle ei ole, ja voit rekrytoida vapaasti. Työehtosopimuksessa voi kuitenkin olla omia takaisinottomääräyksiä, ja uuden palkkaaminen samaan tehtävään pian irtisanomisen jälkeen voi silti herättää kysymyksen, oliko tuotannollista irtisanomisperustetta ylipäätään.
Muutoslaissa 412/2026 ei ole erillistä siirtymäsäännöstä. Jos alle 50 työntekijän yritys irtisanoi työntekijän ennen 1.6.2026 ja takaisinottoaika jatkui kesäkuun puolelle, tarkista tilanne juristilta tai työnantajaliitosta ennen rekrytointia.
Vähintään 50 työntekijän työnantajalla velvollisuus koskee vain työntekijää, jonka työnantaja on irtisanonut taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai saneerausmenettelyssä. Se ei koske työntekijää, joka on irtisanottu henkilöön liittyvästä syystä, joka on irtisanoutunut itse, jonka määräaikainen sopimus on päättynyt tai jonka työsopimus on purettu koeajalla. Se ei myöskään koske lomautettua, koska lomautetun työsuhde on voimassa ja hänet kutsutaan takaisin lomautuksen päättyessä.
Lisäksi entisen työntekijän on oltava työnhakijana työvoimaviranomaisessa. Vuoden 2025 alusta työvoimapalvelut ovat olleet pääosin kuntien työllisyysalueiden vastuulla. Jos entinen työntekijä on jo löytänyt uuden työn eikä ole työnhakijana, työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota hänelle työtä.
Saako irtisanotun tilalle palkata toisen?
Jos yrityksessäsi on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, takaisinottoaikana ei saa palkata uutta työntekijää samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin tarjoamatta työtä ensin irtisanotulle, joka on työnhakijana. Tämä koskee myös määräaikaisia ja osa-aikaisia rekrytointeja. Takaisinottoajan jälkeen velvollisuutta ei enää ole, mutta jos uusi palkkaus tapahtuu pian irtisanomisen jälkeen, työntekijä voi riitauttaa sen, oliko tuotannollinen irtisanomisperuste ylipäätään olemassa.
Tuotannollinen irtisanomisperuste edellyttää, että tarjolla oleva työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Jos työ ei ole vähentynyt, eikä työnantaja ole tarjonnut työntekijälle muuta työtä tai koulutusta, irtisanominen voi olla perusteeton, vaikka takaisinottovelvollisuus olisi hoidettu. Irtisanomisen perusteet ja menettely ovat sivulla työnantaja irtisanoo työntekijän.
Mikä on samankaltainen tehtävä?
Samankaltainen tehtävä on työtä, jonka irtisanottu pystyy tekemään aiemman koulutuksensa, kokemuksensa ja työtehtäviensä perusteella ilman laajaa uudelleenkoulutusta. Pelkkä tittelin vaihtaminen ei tee tehtävästä uutta. Jos esimerkiksi irtisanoit varastotyöntekijän ja palkkaat nyt keräilijän samaan varastoon, tehtävät ovat todennäköisesti samankaltaisia. Jos taas tarvitset kirjanpitäjää ja irtisanottu oli asentaja, velvollisuutta ei synny.
- Sama ammattinimike tai sama työ eri vuoroissa
- Sama työ osa-aikaisena tai määräaikaisena
- Työ, jonka irtisanottu oppii lyhyellä perehdytyksellä
- Tehtävä vaatii koulutuksen tai pätevyyden, jota irtisanotulla ei ole
- Kokonaan uusi liiketoiminta-alue ja eri osaaminen
- Johtotehtävä, kun irtisanottu oli suorittavassa työssä
Miten työnantaja täyttää takaisinottovelvollisuuden?
- 1Tarkista koko ja irtisanotutVarmista ensin, onko sinulla säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Jos on, käy läpi, ketkä on irtisanottu tuotannollisilla perusteilla viimeisen 4 kuukauden aikana (12 vuoden työsuhteissa 6 kk).
- 2Kysy työvoimaviranomaiseltaSelvitä oman alueen työllisyyspalveluista, onko entinen työntekijä työnhakijana.
- 3Tarjoa työtäTarjoa työtä kirjallisesti ja kerro tehtävä, työaika, palkka ja aloituspäivä.
- 4Anna kohtuullinen vastausaikaAnna muutama päivä aikaa vastata. Jos hän kieltäytyy tai ei vastaa, voit rekrytoida muualta.
- 5DokumentoiSäilytä tarjous, vastaus ja tieto työvoimaviranomaisen tiedusteluista mahdollista riitaa varten.
Uusi työsuhde alkaa alusta: työntekijän kanssa tehdään uusi työsopimus, ja koeajasta voidaan sopia, jos tehtävät ovat muuttuneet. Palkkaehdot ovat työehtosopimuksen ja uuden sopimuksen mukaiset.
Mitä takaisinottovelvollisuuden laiminlyönti maksaa?
Jos työnantaja laiminlyö takaisinottovelvollisuuden, sen on korvattava työntekijälle aiheutunut vahinko työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaan. Käytännössä korvaus on usein menetettyjen ansioiden suuruinen eli se palkka, jonka työntekijä olisi saanut tarjotusta työstä, vähennettynä esimerkiksi hänen samaan aikaan saamillaan tuloilla. Tarkka määrä riippuu tapauksesta, ja riidat ratkaistaan viime kädessä tuomioistuimessa.
Voiko takaisinottovelvollisuudesta poiketa?
Työehtosopimuksella voidaan poiketa takaisinottoa koskevasta säännöksestä, koska se on työsopimuslain 13 luvun 7 §:n luettelossa. Siksi oman alan TES voi pidentää tai lyhentää aikaa tai muuttaa menettelyä. Yksittäisen työntekijän kanssa ei voi työsopimuksessa sopia pois lain vähimmäissuojasta. Jos yrityksesi ei noudata työehtosopimusta, noudatat lakia: vähintään 50 työntekijän työnantajalla 4 ja 6 kuukauden ajat, sitä pienemmällä ei lakisääteistä takaisinottovelvollisuutta.
Takaisinottovelvollisuus liikkeen luovutuksessa
Jos yritys tai sen osa myydään liikkeen luovutuksena, takaisinottovelvollisuus koskee myös ostajaa niiden työntekijöiden osalta, jotka myyjä on irtisanonut ennen luovutusta. Tämä on hyvä muistaa yrityskaupan ehdoissa: ostajan kannattaa pyytää myyjältä luettelo viime kuukausina tuotannollisilla perusteilla irtisanotuista.
Kun henkilöstön määrä muuttuu, muuttuvat myös palkkakulut ja sivukulut. Jos haluat varmistaa, että palkanlaskenta ja kirjanpito pysyvät mukana, katso oma hintasi tai kilpailuta nykyinen tilitoimisto.
Usein kysytyt
Koskeeko takaisinottovelvollisuus pientä yritystä?+
Ei 1.6.2026 alkaen. Työsopimuslain 6 luvun 6 § (muutettu lailla 412/2026) koskee vain työnantajaa, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Työehtosopimuksessa voi kuitenkin olla omia määräyksiä.
Kuinka pitkä on takaisinottovelvollisuus?+
Vähintään 50 työntekijän työnantajalla neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde oli kestänyt keskeytyksettä vähintään 12 vuotta, kuusi kuukautta. Työehtosopimus voi määrätä toisin.
Saako irtisanotun tilalle palkata toisen?+
Vähintään 50 työntekijän työnantaja ei saa takaisinottoaikana palkata toista samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, ellei työtä ole ensin tarjottu irtisanotulle, joka on työnhakijana. Alle 50 työntekijän työnantajaa lakisääteinen takaisinotto ei sido.
Koskeeko takaisinottovelvollisuus henkilöön liittyvästä syystä irtisanottua?+
Ei. Se koskee vain taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai saneerausmenettelyssä irtisanottuja.
Milloin irtisanominen on laiton?+
Irtisanominen on perusteeton, jos laissa vaadittua perustetta ei ole tai menettelyä ei noudateta. Tuotannollisessa irtisanomisessa työn on pitänyt vähentyä olennaisesti ja pysyvästi, eikä muuta työtä ole voinut tarjota.
Pitääkö takaisinotto tarjota, jos entinen työntekijä on jo uudessa työssä?+
Ei, jos hän ei ole työnhakijana työvoimaviranomaisessa. Velvollisuus koskee vain työnhakijaksi ilmoittautunutta.
Mitä takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta seuraa?+
Työnantaja voi joutua korvaamaan työntekijälle aiheutuneen vahingon, tyypillisesti menetetyt ansiot, työsopimuslain 12 luvun 1 §:n perusteella.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi

Työnantaja irtisanoo työntekijän: perusteet, irtisanomisaika, lopputili ja mitä tapahtuu seuraavaksi
Työnantaja voi irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain laillisella perusteella: työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä tai siksi, että työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Irtisanomisaika on lain mukaan 14 päivästä 6 kuukauteen työsuhteen keston mukaan, ja koko ajalta maksetaan palkka. Tällä sivulla käydään läpi, mitä tapahtuu ilmoituspäivästä lopputiliin, mitä 2026 muuttui, mitä työntekijä saa ja miten perusteeton irtisanominen riitautetaan.

YT-neuvottelu eli yhteistoimintaneuvottelut ja muutosneuvottelu 2026: kenen pitää neuvotella, kuinka kauan ja miten
YT-neuvottelu, jota laissa kutsutaan nykyään muutosneuvotteluksi, on yhteistoimintalain mukainen neuvottelu, joka työnantajan on käytävä ennen kuin se irtisanoo, lomauttaa tai osa-aikaistaa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä. 1.7.2025 alkaen velvollisuus koskee yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää, ja 20–49 työntekijän yrityksiä vain, kun toimenpiteet koskevat vähintään 20 työntekijää 90 päivän aikana. Neuvotteluaika on kolme viikkoa tai seitsemän päivää. Tältä sivulta näet, koskeeko laki yritystäsi, miten neuvottelut etenevät ja mitä seuraa, jos ne jätetään käymättä.

YEL-keskustelu: viisi kiistakysymystä yrittäjän eläkevakuutuksesta ja mitä luvut niistä kertovat
YEL-keskustelussa kiistellään vuodesta toiseen samoista asioista: pitäisikö YEL-maksun perustua eläkeyhtiön arvioon vai todelliseen tuloon, miksi moni yrittäjä vakuuttaa itsensä alakanttiin, saako 24,4 prosentin maksulla riittävän eläkkeen ja miten työtulo ratkaisee myös sairauspäivärahan ja työttömyysturvan. Vuonna 2026 keskustelu sai kaksi konkreettista tulosta: kansalaisaloite keräsi 66 133 kannatusta, ja hallitus antoi 8.10.2026 esityksen, jonka mukaan yrittäjä voisi 1.4.2028 alkaen valita työtulon perusteeksi todelliset ansiotulot. Tällä sivulla kiistakysymykset ja niitä koskevat luvut, ilman mielipiteitä.