Tilintarkastuslaki: mitä laki vaatii pieneltä yritykseltä ja keskeiset pykälät selkokielellä
Tilintarkastuslaki (1141/2015) säätää, milloin yhteisön on valittava tilintarkastaja, mitä tilintarkastaja tarkastaa ja mitä tilintarkastuskertomukseen kirjoitetaan sekä kuka saa toimia tilintarkastajana. Pienelle osakeyhtiölle tärkein kohta on 2 luvun 2 §: tilintarkastajan saa jättää valitsematta, jos enintään yksi kolmesta rajasta (tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, keskimäärin 3 työntekijää) on ylittynyt sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella. Tällä sivulla laki on tiivistetty luku luvulta yrittäjän näkökulmasta.

Lyhyesti
- Tilintarkastuslaki 1141/2015 tuli voimaan vuonna 2016, ja se koskee osakeyhtiöitä, osuuskuntia, henkilöyhtiöitä, yhdistyksiä ja säätiöitä.
- Tilintarkastaja on valittava, kun vähintään kaksi rajoista ylittyy päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella: tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, keskimäärin 3 työntekijää.
- Jos valitaan vain yksi tilintarkastaja, joka ei ole tilintarkastusyhteisö, on valittava myös varatilintarkastaja.
- Tilinpäätös annetaan tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen yhtiökokousta, joka sen vahvistaa.
- Jos tilintarkastaja jää valitsematta, PRH määrää sen ilmoituksesta. Hallituksella on velvollisuus ilmoittaa.
Tilintarkastuslaki on pitkä ja suurelta osin tilintarkastajille ja valvojille kirjoitettu. Pienen yrityksen omistajan pitää tuntea siitä muutama kohta: milloin tilintarkastaja tarvitaan, miten hänet valitaan ja mitä hän tarvitsee yhtiöltä. Pykälät on tiivistetty alle omin sanoin. Lain koko teksti on Finlexissä, tilintarkastuslaki 1141/2015.
Mikä on tilintarkastuslaki?
Tilintarkastuslaki on laki, joka säätää yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastusvelvollisuudesta, tilintarkastuksen sisällöstä, tilintarkastajien hyväksymisestä ja heidän valvonnastaan. Voimassa oleva laki on numeroltaan 1141/2015, ja se korvasi vuoden 2007 tilintarkastuslain. Lakiin on lisätty vuonna 2023 kestävyysraportoinnin varmentamista koskevat säännökset, jotka koskevat vain suuria yrityksiä.
| Luku | Aihe | Merkitys pienyritykselle |
|---|---|---|
| 1 | Yleiset säännökset ja määritelmät | Kuka voi toimia tilintarkastajana |
| 2 | Tilintarkastusvelvollisuus | Tärkein luku: rajat, varatilintarkastaja, PRH:n määräys |
| 3 | Tilintarkastus ja tilintarkastuskertomus | Mitä tarkastetaan ja mitä kertomukseen kirjoitetaan |
| 4 | Ammattieettiset periaatteet, riippumattomuus, esteellisyys | Kirjanpitäjä tai sukulainen ei voi tarkastaa |
| 5 | Yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt | Pörssiyhtiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt, ei pienyrityksiä |
| 6 | Hyväksyminen ja rekisteröinti | HT-, KHT- ja JHT-tilintarkastajat |
| 7–9 | Ohjaus, valvonta ja tietojen luovuttaminen | PRH:n Tilintarkastusvalvonta valvoo tilintarkastajia |
| 10 | Seuraamukset | Huomautus, varoitus, seuraamusmaksu, vahingonkorvaus |
| 11–12 | Muutoksenhaku ja voimaantulo | Siirtymäsäännökset |
Milloin tilintarkastaja on valittava? (2 luku 2 §)
Tilintarkastaja on valittava, kun vähintään kaksi kolmesta rajasta on ylittynyt päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella. Laki sanoo saman toisin päin: tilintarkastajan saa jättää valitsematta, jos kummallakin tilikaudella enintään yksi seuraavista on täyttynyt.
Pykälässä on myös kolme poikkeusta. Toimintaansa aloittava yhteisö saa jättää tilintarkastajan valitsematta, jos ei ole ilmeistä, että rajat ylittyvät. Holdingyhtiön, jonka päätoimiala on arvopapereiden omistaminen ja jolla on huomattava vaikutusvalta toisessa yrityksessä, on aina valittava tilintarkastaja. Lisäksi yhtiöjärjestys voi määrätä tilintarkastuksen pakolliseksi, vaikka laki ei sitä vaatisi.
Rajojen laskenta, henkilöstön keskiarvo ja tilintarkastuksen hinnat on käyty tarkemmin läpi artikkelissa tilintarkastus.
Varatilintarkastaja ja tilintarkastajan valinta (2 luku 3–9 §)
Jos yhtiö valitsee vain yhden tilintarkastajan eikä se ole tilintarkastusyhteisö, yhtiön on valittava myös vähintään yksi varatilintarkastaja. Pienet yhtiöt valitsevat siksi usein tilintarkastusyhteisön, jolloin varatilintarkastajaa ei tarvita ja yhteisö nimeää päävastuullisen tilintarkastajan.
- Tilintarkastajan valitsee osakeyhtiössä yhtiökokous. Valinta ilmoitetaan kaupparekisteriin.
- Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kokousta, joka vahvistaa tilinpäätöksen (2:4).
- Jos tilintarkastajaa ei valita, kuka tahansa voi ilmoittaa asiasta PRH:lle, ja hallitus on siihen velvollinen. PRH määrää tilintarkastajan (2:8).
- Tilintarkastajan voi erottaa kesken toimikauden vain perustellusta syystä, ja erottamisesta annetaan selvitys Tilintarkastusvalvonnalle (2:9).
- Kun tilintarkastaja vaihtuu, edellisen on pyynnöstä annettava seuraajalle tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot.
Tilintarkastajan valinta, toimikausi ja yhtiökokouksen tehtävät osakeyhtiössä on avattu artikkelissa osakeyhtiölaki.
Mitä tilintarkastaja tarkastaa? (3 luku 1–3 §)
Tilintarkastaja tarkastaa tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Konsernissa emoyhtiön tilintarkastaja tarkastaa myös konsernitilinpäätöksen. Tarkastuksessa noudatetaan kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja, mutta pienyrityksen tarkastuksessa niitä saa soveltaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.
Käytännössä tilintarkastaja käy läpi tilien täsmäytykset, tositteet otantana, taseen erät, palkat ja verot, osakaslainat ja osingonjaon sekä hallituksen pöytäkirjat. Mitä paremmassa kunnossa kirjanpito ja täsmäytykset ovat, sitä vähemmän tunteja tarkastus vie. Tilinpäätöksen osat on kuvattu artikkelissa tilinpäätös.
Mitä tilintarkastuskertomus sisältää? (3 luku 5 §)
Tilintarkastuskertomus on tilintarkastajan päivätty ja allekirjoitettu lausunto tilikaudelta. Siinä yksilöidään tarkastettu tilinpäätös, kerrotaan noudatetut standardit ja annetaan lausunto siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot ja onko ne laadittu säännösten mukaisesti.
| Lausunnon tyyppi | Mitä se tarkoittaa |
|---|---|
| Vakiomuotoinen | Kaikki kunnossa, tavallisin lopputulos |
| Varauman sisältävä | Jokin erä on virheellinen tai sitä ei voitu tarkastaa, muuten kunnossa |
| Kielteinen | Tilinpäätös ei anna oikeita ja riittäviä tietoja |
| Lausunnon antamatta jättäminen | Tilintarkastaja ei saanut riittävää evidenssiä lausunnon antamiseen |
Kertomukseen kirjoitetaan huomautus, jos hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus, tai rikkonut yhtiötä koskevaa lakia tai yhtiöjärjestystä. Tavallisia syitä pienyrityksessä ovat myöhässä maksetut verot, laiton osakaslaina ja osingonjako ilman riittävää jakokelpoista vapaata omaa pääomaa.
Kuka voi toimia tilintarkastajana? (1, 4 ja 6 luku)
Tilintarkastajana voi toimia PRH:n Tilintarkastusvalvonnan hyväksymä HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. HT on perustason pätevyys, KHT vaaditaan suurissa ja yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä, ja JHT on julkishallinnon erikoispätevyys. Tilintarkastaja ei saa olla konkurssissa tai liiketoimintakiellossa, ja hänen on oltava riippumaton tarkastettavasta yhtiöstä.
Riippumattomuus tarkoittaa käytännössä, että yhtiön oma kirjanpitäjä tai omistajan lähisukulainen ei voi tarkastaa yhtiötä. Miten päästä tilintarkastajaksi? HT-tilintarkastajaksi hyväksyminen edellyttää korkeakoulututkintoa, laissa määriteltyjä opintoja, käytännön kokemusta ja hyväksyttyä HT-tutkintoa, jonka järjestää PRH.
Seuraamukset ja valvonta (7–10 luku)
Tilintarkastajia valvoo PRH:n yhteydessä toimiva Tilintarkastusvalvonta. Se tekee laaduntarkastuksia, ja vakavissa tapauksissa tilintarkastuslautakunta voi antaa huomautuksen, varoituksen, seuraamusmaksun tai peruuttaa hyväksymisen. Tilintarkastaja on vahingonkorvausvastuussa vahingosta, jonka hän aiheuttaa tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta.
Yhtiön kannalta seuraamus tulee yleensä toista kautta: jos tilintarkastaja jää valitsematta vaikka rajat ylittyvät, tilinpäätöstä ei ole tarkastettu lain mukaan. Se voi hidastaa rahoitusta, yrityskauppaa ja jopa veroasioita, ja PRH voi määrätä tilintarkastajan jälkikäteen.
Tilintarkastuslaki ja kirjanpitolaki: miten ne liittyvät toisiinsa?
Kirjanpitolaki säätää, miten kirjanpito ja tilinpäätös laaditaan, ja tilintarkastuslaki säätää, kuka ne tarkastaa ja milloin. Tilintarkastaja arvioi, onko tilinpäätös laadittu kirjanpitolain mukaan. Kirjanpitolain keskeinen sisältö on tiivistetty artikkeliin kirjanpitolaki.
Jos rajat ovat lähellä ja mietit, kannattaako kirjanpito siirtää tilitoimistoon, joka tekee yhteistyötä tilintarkastajien kanssa sujuvasti, kilpailuta nykyinen tilitoimisto ja vertaa kokonaiskuluja.
Usein kysytyt
Mikä on tilintarkastuslaki?+
Tilintarkastuslaki (1141/2015) säätää, milloin yhteisön on valittava tilintarkastaja, mitä tarkastus sisältää, mitä tilintarkastuskertomukseen kirjoitetaan ja kuka voi toimia tilintarkastajana.
Milloin tilintarkastaja on pakko valita?+
Kun vähintään kaksi kolmesta rajasta ylittyy päättyneellä tai sitä edeltäneellä tilikaudella: tase 100 000 euroa, liikevaihto 200 000 euroa, keskimäärin 3 työntekijää. Holdingyhtiöllä ja yhtiöjärjestyksen niin määrätessä aina.
Miten tilintarkastaja valitaan?+
Osakeyhtiössä tilintarkastajan valitsee yhtiökokous, ja valinta ilmoitetaan kaupparekisteriin. Jos valitaan yksi luonnollinen henkilö, on valittava myös varatilintarkastaja.
Mitä tilintarkastuskertomus sisältää?+
Lausunnon siitä, antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus oikeat ja riittävät tiedot, tiedot noudatetuista standardeista ja tarvittaessa huomautuksen vastuuhenkilöiden laiminlyönneistä.
Mitä tilintarkastaja tekee?+
Tarkastaa tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon ja antaa niistä tilintarkastuskertomuksen.
Miten päästä tilintarkastajaksi?+
HT-tilintarkastajaksi hyväksytään henkilö, jolla on korkeakoulututkinto, vaaditut opinnot, käytännön kokemus ja hyväksytty HT-tutkinto. Hyväksynnän antaa PRH:n Tilintarkastusvalvonta.
Mitä tapahtuu, jos tilintarkastaja jää valitsematta?+
Kuka tahansa voi ilmoittaa asiasta PRH:lle, ja hallitus on siihen velvollinen. PRH määrää yhtiölle tilintarkastajan.

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi

Tilintarkastus pienessä osakeyhtiössä: milloin se on pakollinen, mitä se maksaa ja miten rajat lasketaan
Pieni osakeyhtiö saa jättää tilintarkastajan valitsematta, kun enintään yksi kolmesta rajasta ylittyy: tase 100 000 €, liikevaihto 200 000 €, 3 työntekijää. Tässä miten rajat lasketaan kahdelta tilikaudelta, ovatko rajat muuttumassa, mitä tilintarkastus maksaa, milloin yhtiöjärjestys tai osakas voi vaatia sen silti ja mitä eroa on tilintarkastajalla ja kirjanpitäjällä.

Kirjanpitolaki (1336/1997) selkokielellä: mitä laki vaatii pienyrittäjältä, mitä saat keventää ja mitä laiminlyönti maksaa
Kirjanpitolaki (1336/1997) on Suomen voimassa oleva laki, joka velvoittaa jokaisen yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen, säätiön ja toiminimen kirjaamaan liiketapahtumat tositteiden perusteella. Tilikausi on 12 kuukautta, tilinpäätös laaditaan neljässä kuukaudessa ja aineisto säilytetään 6–10 vuotta. Ajantasainen laki on Finlexissä, ja sen viimeisin muutos on 555/2026.

Yrityksen tilinpäätös: tilinpäätöksen tekeminen, sisältö ja määräajat yritysmuodoittain
Yrityksen tilinpäätös on tilikauden yhteenveto, johon kuuluvat tuloslaskelma, tase ja liitetiedot, ja osakeyhtiön tilinpäätös on tehtävä 4 kuukaudessa tilikauden päättymisestä ja rekisteröitävä PRH:hon 8 kuukaudessa. Toiminimi ei tarvitse sitä lainkaan mikrorajoissa. Tässä miten tilinpäätöksen tekeminen etenee, mitä tilinpäätös sisältää, mitä sinulta tarvitaan, mitä se maksaa ja miksi se on paras hetki tehdä ensi vuoden päätökset.