Milloin työnantaja maksaa silmälasit? Kolme ehtoa erityistyölaseille ja miten työnantaja hoitaa kulun
Työnantaja maksaa silmälasit silloin, kun kolme ehtoa täyttyy: työntekijä tekee merkittävän osan työstään näyttöpäätteellä, työpisteen ergonomia ja omat yleislasit on jo korjattu, ja työnäköoptikon tai perehtyneen silmälääkärin lausunto puoltaa erityistyölaseja. Velvollisuus perustuu valtioneuvoston päätökseen näyttöpäätetyöstä (1405/1993). Tämä sivu on kirjoitettu työnantajan näkökulmasta: missä tilanteissa velvollisuus syntyy ja missä ei, mitä pienen yrityksen pitää järjestää, ja miten kulu kirjataan ja verotetaan.
Lyhyesti
- Työnantaja maksaa silmälasit, kun näyttöpäätetyö vaatii erityistyölasit, ergonomia ja omat yleislasit on jo korjattu ja lausunto puoltaa niitä.
- Velvollisuus koskee vain erityistyölaseja. Tavallisia laseja, lukulaseja ja voimakkuudettomia sinivalolaseja työnantajan ei tarvitse maksaa.
- Pienenkin työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto, ja erityistyölasien arvio kulkee sen kautta.
- Erityistyölasit ovat työnantajan kulu ja verovapaita työntekijälle. Tavallisten lasien korvaaminen on palkkaa, josta maksetaan sivukulut.
Työnantaja maksaa silmälasit silloin, kun työntekijä tarvitsee erityistyölasit näyttöpäätetyöhön, eikä työpisteen ergonomian korjaaminen ja ajan tasalla olevat omat lasit ratkaise ongelmaa. Työnäköoptikon tai työnäkemiseen perehtyneen silmälääkärin lausunto ratkaisee tarpeen. Velvollisuus perustuu valtioneuvoston päätökseen näyttöpäätetyöstä (1405/1993).
Milloin työnantajan pitää maksaa silmälasit?
Velvollisuus syntyy, kun kolme ehtoa täyttyy yhtä aikaa. Jos yksikin puuttuu, työnantajan ei tarvitse maksaa laseja, vaikka se voi tehdä niin vapaaehtoisesti.
- 11. Merkittävä näyttöpäätetyöTyöntekijä tekee merkittävän osan työstään näytöllä. Työnantaja ja työterveyshuolto arvioivat merkittävyyden.
- 22. Ergonomia ja omat lasit kunnossaTyöfysioterapeutti on tarkistanut työpisteen, ja työntekijällä on ajan tasalla olevat yleislasit, mutta näkeminen työssä on silti riittämätöntä.
- 33. Puoltava lausuntoTyönäköoptikko tai työnäkemiseen perehtynyt silmälääkäri arvioi lähetteen perusteella, että työ vaatii lasit, jotka eroavat yleislaseista.
Erityistyölasit eivät voi olla työntekijän ensimmäiset tai ainoat lasit. Siksi työntekijä, jolla ei ole lainkaan laseja tai jonka yleislasit ovat vanhentuneet, hankkii ensin omat yleislasit omalla kustannuksellaan.
Missä tilanteissa työnantaja maksaa ja missä ei?
| Tilanne | Maksaako työnantaja? | Mitä tehdään |
|---|---|---|
| Työntekijä valittaa väsyneitä silmiä, työpistettä ei ole tarkistettu | Ei vielä | Ergonomiakäynti työterveyshuollossa |
| Omat yleislasit ovat vanhentuneet | Ei | Työntekijä päivittää yleislasit itse |
| Lausunto puoltaa erityistyölaseja | Kyllä | Työnantaja hyväksyy ja tilaa lasit |
| Lausunto on kielteinen | Ei | Ei velvollisuutta, vapaaehtoinen korvaus on palkkaa |
| Työntekijä haluaa sinivalolasit ilman voimakkuutta | Ei | Ei velvollisuutta |
| Erityistyölasien voimakkuus ei enää riitä | Kyllä, uudet arvioidaan | Tarve arvioidaan uusimiskerralla erikseen |
| Työntekijä valitsee kalliimmat kehykset | Edullisimman vaihtoehdon | Työntekijä maksaa erotuksen |
Mitä pienen yrityksen pitää järjestää?
Jokaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, myös yhden työntekijän yrityksen. Erityistyölasien arvio kulkee työterveyshuollon kautta, joten ilman sopimusta lähetettä ei saa. Sopimus kannattaa tehdä ennen ensimmäisen työntekijän aloitusta.
- Työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma, johon voi kirjata, miten näkemisen ongelmat hoidetaan.
- Toimintaohje työntekijöille: kenelle oireista kerrotaan ja mistä järjestyksessä edetään.
- Sopimusoptikko, jolta erityistyölasit tilataan laskulla. Moni ketju tarjoaa yrityssopimuksen.
- Kehysten hintaraja, jonka yritys korvaa. Edullisin erityistyölasivaihtoehto korvataan aina kokonaan.
- Käytäntö rikkoutumisesta ja uusimisesta, koska lasit ovat yrityksen omaisuutta.
Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kaikki velvoitteet, työterveyshuolto mukaan lukien, on koottu artikkeliin ensimmäinen työntekijä.
Kumpi on parempi, silmälääkäri vai optikko?
Erityistyölasien arviossa ratkaisee pätevyys, ei ammattinimike. Työterveyslaitoksen mukaan arvion voi tehdä työnäköoptikko, jolla on työterveyshuollon asiantuntijakoulutus, tai silmätautien erikoislääkäri. Silmälääkärin lausunto kelpaa kuitenkin vain, kun se on kirjoitettu työterveyshuollon lähetteen lausunto-osaan. Käytännössä arvion tekee useimmiten työnäköoptikko.
Miten työnantaja kirjaa ja verottaa silmälasit?
Erityistyölasit ovat työnantajan kulu, ja ne ovat työntekijälle verovapaita. Verohallinnon ohjeen mukaan verovapaata terveydenhuoltoa ovat lääkärin tai optikon määräämät työhön liittyvät erikoislasit välttämättömine sankakustannuksineen sekä optikon tai silmälääkärin kulut. Kulu kirjataan yleensä työterveyshuollon tai muiden henkilöstökulujen tilille. Lasit ovat yrityksen omaisuutta, mutta niiden hinta on tyypillisesti niin pieni, että ne kirjataan suoraan kuluksi.
Jos työnantaja korvaa tavalliset silmälasit, korvaus on työntekijän veronalaista palkkaa. Se ilmoitetaan tulorekisteriin, siitä tehdään ennakonpidätys, ja työnantaja maksaa siitä palkan sivukulut.
Muiden henkilöstöetujen verokohtelu, esimerkiksi lounasetu 2026 ja liikuntaetu 2026, on käyty läpi omissa artikkeleissaan.
Milloin työntekijä tarvitsee silmälasit?
Merkkejä ovat päänsärky, väsyneet tai kirvelevät silmät, vaikeus tarkentaa näyttöön ja niska-hartiavaivat näyttötyössä. Ne yleistyvät ikänäön myötä, ja erityistyölaseja tarvitsevat tavallisimmin yli 45-vuotiaat. Kun työntekijä kertoo oireista, ohjaa hänet työterveyshuoltoon ja muistuta, että omien yleislasien pitää olla ajan tasalla ennen arviota.
Saako Kelasta maksusitoumuksen silmälaseihin?
Erityistyölasien maksaja on työnantaja, ei Kela. Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista: 60 prosenttia ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja 50 prosenttia sairaanhoidosta enimmäismääriin asti. Työntekijän näkökulma ja hakuprosessi on kuvattu artikkelissa silmälasit, työnantaja maksaa.
Usein kysytyt
Milloin työnantaja maksaa silmälasit?+
Kun työntekijä tekee merkittävän osan työstään näytöllä, ergonomia ja omat yleislasit on korjattu ja työnäköoptikon tai perehtyneen silmälääkärin lausunto puoltaa erityistyölaseja.
Kumpi on parempi, silmälääkäri vai optikko?+
Erityistyölasien arvion voi tehdä työnäköoptikko tai silmätautien erikoislääkäri. Silmälääkärin lausunto kelpaa vain työterveyshuollon lähetteen lausunto-osaan kirjoitettuna.
Saako Kelasta maksusitoumuksen silmälaseihin?+
Erityistyölasit maksaa työnantaja. Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista, mutta ei maksa työntekijän erityistyölaseja suoraan.
Miten silmälasit maksetaan?+
Puoltavan lausunnon jälkeen työnantaja hyväksyy hankinnan, ja optikkoliike laskuttaa työnantajaa. Jos työntekijä valitsee kalliimmat kehykset, hän maksaa erotuksen itse.
Onko työnantajan maksama silmälasi verotonta?+
Erityistyölasit ovat verovapaita. Tavallisten silmälasien korvaaminen on työntekijälle veronalaista palkkaa.
Paljonko silmälasit maksavat keskimäärin?+
Hinta riippuu linsseistä ja kehyksistä. Erityistyölaseissa työnantaja korvaa vähintään edullisimman vaihtoehdon kokonaan ja voi päättää kehysten hintarajan etukäteen.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Silmälasit: työnantaja maksaa erityistyölasit, mutta ei tavallisia laseja. Näin saat ne ja näin ne verotetaan
Työnantaja maksaa silmälasit, kun tarvitset näyttöpäätetyöhön erityistyölasit eivätkä ajan tasalla olevat omat lasisi riitä, koska valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä (1405/1993) velvoittaa työnantajan hankkimaan ne. Tavallisia käyttölaseja työnantajan ei tarvitse maksaa, ja jos se maksaa ne silti, niistä tulee työntekijälle veronalainen etu. Tässä mitä erityistyölasit ovat, miten ne haetaan työterveyshuollon kautta, kuka ne omistaa ja miten verotus menee.
Kuinka monta työpäivää kuukaudessa? Työpäivien määrä ja työtunnit 2025, 2026 ja 2027 kuukausittain
Kuukaudessa on Suomessa 19–23 työpäivää, keskimäärin 21, kun työpäiviksi lasketaan maanantaista perjantaihin ilman arkipyhiä. Vuonna 2026 työpäiviä on yhteensä 252 eli 2 016 tuntia kahdeksan tunnin päivällä, ja vähiten niitä on toukokuussa (19) ja eniten heinäkuussa (23). Tältä sivulta näet työpäivien määrän ja työtunnit jokaiselle kuukaudelle 2025, 2026 ja 2027, arkipäivät vuosilomaa varten, osa-aikaisen tunnit ja miten työpäivien määrä vaikuttaa tuntipalkkaan ja laskutukseen.
Kokonaispalkka: mitä se tarkoittaa, mitä siihen sisältyy ja paljonko se maksaa työnantajalle
Kokonaispalkka tarkoittaa työntekijän koko palkkaa kaikkine osineen: peruspalkka, lisät, palkkiot ja luontoisetujen verotusarvo yhteensä ennen veroja. Esimerkiksi 3 000 euron peruspalkka, 200 euron vuorolisät ja 20 euron puhelinetu tekevät kokonaispalkaksi 3 220 euroa kuukaudessa. Työehtosopimuksissa kokonaispalkalla tai kokonaispalkkauksella tarkoitetaan lisäksi sovittua palkkaa, johon tietyt lisät on jo sisällytetty. Tällä sivulla on molemmat merkitykset, laskettu esimerkki ja se, paljonko kokonaispalkka maksaa työnantajalle sivukuluineen vuonna 2026.