Silmälasit: työnantaja maksaa erityistyölasit, mutta ei tavallisia laseja. Näin saat ne ja näin ne verotetaan

Työnantaja maksaa silmälasit vain, kun kyse on erityistyölaseista: lasit, joita näyttöpäätetyö vaatii ja jotka eroavat omista yleislaseistasi. Valtioneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä (1405/1993) velvoittaa työnantajan hankkimaan ne, kun kriteerit täyttyvät, ja työntekijälle ei saa jäädä niistä kustannuksia. Tavalliset käyttölasit maksat itse.

Maksaako työnantaja työntekijän silmälasit?

Maksaa, mutta vain erityistyölasit. Työterveyslaitoksen mukaan ne ovat valtioneuvoston päätöksen 1405/1993 mukaiset lasit, jotka työnantaja hankkii näyttöpäätetyötä tekevälle, kun päätöksen kriteerit täyttyvät. Kaikki muut lasit ovat työntekijän omalla vastuulla, vaikka niitä käyttäisi töissä.

Mitä erityistyölasit ovat?

Erityistyölasit ovat näyttöpäätetyöhön tehdyt lasit, jotka poikkeavat tavallisista yleislaseista voimakkuuden, linssityypin tai linssien asennuksen osalta. Ne on suunniteltu näytön ja paperin etäisyydelle, eikä niillä ole tarkoitus nähdä kauas. Työterveyslaitoksen mukaan erityistyölasit eivät voi olla työntekijän ensimmäiset eivätkä ainoat lasit.

Käytännössä erityistyölaseja tarvitsevat useimmiten ikänäköiset, tyypillisesti yli 45-vuotiaat, jotka tarvitsevat näönkorjausta useammalle etäisyydelle. Moniteholaseilla näyttöä joutuu katsomaan pää taaksepäin kallistettuna, mikä rasittaa niskaa. Erityistyölaseissa lähietäisyyden alue on suurempi.

Päätelasit: maksaako työnantaja näyttöpäätelasit?

Päätelasit, näyttöpäätelasit, tietokonelasit ja erityistyölasit tarkoittavat käytännössä samaa: näytön etäisyydelle tehtyjä laseja, joita käytetään vain työssä. Työnantaja maksaa päätelasit, kun työterveyshuollon arvio ja työnäköoptikon tai silmälääkärin lausunto osoittavat, että näyttöpäätetyö vaatii ne eivätkä omat ajan tasalla olevat lasit riitä. Kauppojen myymät valmiit tietokonelasit tai sinivalolasit eivät ole päätelaseja tässä merkityksessä, eikä työnantajan tarvitse maksaa niitä.

Katseluetäisyydet mitataan yleensä työpisteellä, mutta etätyössä mittaus voidaan tehdä myös etäyhteydellä: työfysioterapeutti tai optikko ohjaa mittauksen kameran kautta. Jos teet töitä sekä toimistolla että kotona, kerro molemmista työpisteistä, koska näytön etäisyys ja koko vaikuttavat lasien voimakkuuteen. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä työn vaarat ja haitat, ja näyttöpäätetyössä on otettava huomioon erityisesti näölle aiheutuvat haitat.

Mitä työnantaja saa tietää näöstäsi?

Työnantaja saa tietää, että tarvitset erityistyölasit ja mitä ne maksavat, mutta ei näöntarkastuksen tuloksia tai silmäsairauksia. Työterveyslaitoksen mukaan työnantajalle annettava lausuntokopio ei sisällä terveystietoja. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) rajaa työnantajan oikeuden käsitellä terveydentilaa koskevia tietoja tilanteisiin, joissa niitä tarvitaan esimerkiksi sairausajan palkan maksamiseen tai poissaolon perusteen selvittämiseen, ja tiedot on saatava työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan.

Sama koskee sairauspoissaoloja: työnantaja voi vaatia luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestä, kuten lääkärintodistuksen, ja ohjata työterveyshuoltoon, mutta sillä ei ole oikeutta tietää muuta kuin mitä palkanmaksu ja työjärjestelyt edellyttävät. Esihenkilö ei saa kysellä terveydestä uteliaisuuttaan.

Miten saat erityistyölasit?

Erityistyölasit haetaan työterveyshuollon kautta, ei suoraan optikolta. Järjestys on tärkeä: ensin korjataan työpisteen ergonomia ja omat yleislasit, ja vasta sitten arvioidaan erityistyölasien tarve.

Työterveyslaitoksen mukaan silmälääkärin lausunto kelpaa vain, kun se on kirjoitettu työterveyshuollon erityistyölasilähetteen lausunto-osaan. Työnantajalle annettava lausuntokopio ei sisällä terveystietoja.

Kuka omistaa erityistyölasit ja kuka maksaa uudet?

Erityistyölasit ovat työnantajan omaisuutta. Ne uusitaan, kun näkö tai työn näkövaatimukset muuttuvat, ja tarve arvioidaan jokaisella uusimiskerralla erikseen. Rikkoutuneiden lasien käytännöt vaihtelevat työpaikoittain, joten kysy ohje esihenkilöltä.

Työnantajan on korvattava vähintään edullisin erityistyölasivaihtoehto kokonaan. Jos haluat kalliimmat kehykset tai lisäominaisuuksia, joita työnantaja ei korvaa, maksat erotuksen itse. Moni työnantaja päättää etukäteen kehysten hintarajan.

Voiko työnantaja maksaa työntekijän tavalliset silmälasit?

Voi, mutta silloin lasit ovat työntekijälle veronalainen etu. Verohallinnon ohjeen Henkilökuntaedut verotuksessa mukaan silmälasikustannukset ovat verovapaata terveydenhuoltoa vain, kun kyse on lääkärin tai optikon määräämistä työhön liittyvistä erikoislaseista, esimerkiksi näyttöpäätelaseista, välttämättömine sankakustannuksineen. Tavallisten lasien korvaaminen on veronalaista.

Korvaako Kela silmälasit tai työterveyshuollon?

Erityistyölasit maksaa työnantaja, ei Kela. Kela korvaa työnantajalle osan työterveyshuollon kustannuksista: 60 prosenttia ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja 50 prosenttia sairaanhoidosta, vuosittaisiin enimmäismääriin asti. Työpaikkaselvitykset, ergonomiakäynnit ja lähetteet kuuluvat työterveyshuoltoon. Kysy työterveyshuollon palveluntuottajalta, mitkä erityistyölasiprosessin kulut se laskuttaa Kela-korvattavana työterveyshuoltona.

Työnantajan näkökulma, eli missä tilanteissa velvollisuus syntyy ja miten kulut kirjataan, on käyty läpi artikkelissa milloin työnantaja maksaa silmälasit. Työterveyshuollon hinnat ovat artikkelissa yrittäjän työterveyshuolto hinta.

Mistä tiedät, tarvitsetko lasit näyttöpäätetyöhön?

Tavallisia oireita ovat päänsärky, väsyneet ja kirvelevät silmät, vaikeus tarkentaa näyttöön sekä niska- ja hartiavaivat. Jos oireita on, käy ensin näöntarkastuksessa ja varmista, että omat lasit ovat ajan tasalla. Jos ongelma jatkuu, ota yhteys esihenkilöön tai työterveyshuoltoon.