Laki saatavien perinnästä: mitä perintälaki vaatii laskuttavalta yrittäjältä, pykälät selkokielellä
Laki saatavien perinnästä eli perintälaki (513/1999) määrää, miten erääntynyttä laskua saa periä vapaaehtoisesti: perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa, kuluttajalle on lähetettävä maksumuistutus ja odotettava 14 päivää ennen perintätoimiston maksuvaatimusta, ja velalliselta perittäville kuluille on enimmäismäärät myös yritysten välillä. Tällä sivulla on lain keskeiset pykälät tiivistettynä omin sanoin laskuttavan yrittäjän näkökulmasta, kuluttaja- ja yrityssaatavan erot ja virheet, joiden vuoksi perintäkulut voivat jäädä saamatta.

Lyhyesti
- Perintälaki (513/1999) koskee kaikkea erääntyneen saatavan vapaaehtoista perintää, myös sitä, jonka yrittäjä tekee itse. Ulosottoa se ei koske.
- Laki on pakottava: siitä ei saa sopia velallisen vahingoksi, ei edes sopimusehdoissa.
- Kuluttajalta: muistutus ensin ja 14 päivää ennen perintätoimiston maksuvaatimusta, maksumuistutuksesta enintään 5 €, ei trattaa. Yritykseltä: 40 € vakiokorvaus ja perintäkulut yhteensä enintään 250–620 €.
- Jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa perustellusti, perintä on keskeytettävä ja asia viedään käräjäoikeuteen.
- Hyvän perintätavan rikkominen voi viedä oikeuden perintäkuluihin kokonaan (10 §).
Moni yrittäjä ajattelee, että perintälaki koskee vain perintätoimistoja. Se koskee kuitenkin myös sinua, kun lähetät oman maksumuistutuksen tai soitat asiakkaalle erääntyneestä laskusta. Alla lain tärkeimmät kohdat järjestyksessä, jossa ne tulevat vastaan, kun lasku jää maksamatta. Lain koko teksti on Finlexissä nimellä laki saatavien perinnästä 513/1999.
Mitä laki saatavien perinnästä säätelee?
Laki saatavien perinnästä säätelee erääntyneen saatavan vapaaehtoista perintää eli kaikkia toimia, joilla velallinen yritetään saada maksamaan ilman tuomioistuinta: maksumuistutuksia, maksuvaatimuksia, maksusuunnitelmia ja trattaa (mitä tratta tarkoittaa). Laki määrää, miten perinnässä saa toimia, mitä maksuvaatimuksessa pitää lukea ja paljonko kuluja velalliselta saa periä. Ulosottoviranomaisen toimintaa laki ei koske.
| Pykälä | Aihe | Mitä se tarkoittaa yrittäjälle |
|---|---|---|
| 1–2 § | Soveltamisala ja pakottavuus | Koskee kaikkea vapaaehtoista perintää. Sopimusehdoilla ei voi heikentää velallisen asemaa. |
| 3 § | Kuluttajasaatava | Yrityksen saatava kuluttajalta. Siihen sovelletaan tiukempia sääntöjä. |
| 4 § | Hyvä perintätapa | Ei harhaanjohtavia tietoja, kohtuuttomia kuluja eikä yksityisyyden vaarantamista. Vanhentunutta saatavaa ei saa periä. |
| 4 a § | Velallisen tieto-oikeus | Velallinen saa pyynnöstä maksutta erittelyn veloistaan kerran vuodessa. |
| 4 b–4 c § | Kiistäminen ja keskeytys | Perusteltu kiistäminen keskeyttää perinnän. Kuluttaja voi pyytää asian siirtoa oikeudelliseen perintään. |
| 5–5 b § | Maksuvaatimus | Perintätoimiston maksuvaatimuksen ajoitus ja pakolliset tiedot. |
| 6 § | Tuomioistuin | Kuluttajasaatavaa ei viedä käräjäoikeuteen ennen maksuvaatimusta ja sen määräaikaa. |
| 7 § | Tratta | Vain selvään ja riidattomaan yrityssaatavaan, ei kuluttajalle. |
| 10–10 j § | Perintäkulut | Velallinen korvaa kohtuulliset kulut enimmäismäärien rajoissa. 40 euron vakiokorvaus yrityslaskusta. |
| 11 a § | Maksun kohdentaminen | Kuluttajan maksu menee ensin pääomalle ja korolle, perintäkuluille vasta lopuksi. |
| 12–15 § | Valvonta ja seuraamukset | Kuluttaja-asiamies valvoo, markkinaoikeus voi kieltää, velkoja vastaa vahingosta. |
Hyvä perintätapa: mitä perinnässä ei saa tehdä
Hyvä perintätapa tarkoittaa lain 4 §:n mukaan, että perinnässä ei saa käyttää velallisen kannalta sopimatonta menettelyä, ja maksujärjestelyihin on suhtauduttava vastuullisesti. Laki kieltää erikseen kolme asiaa: totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot maksun laiminlyönnin seurauksista, kohtuuttomat tai tarpeettomat kulut ja haitan sekä velallisen yksityisyyden vaarantamisen.
- Lähettää asiallisen maksumuistutuksen eräpäivän jälkeen
- Soittaa velalliselle virka-aikaan ja tarjota maksusuunnitelmaa
- Kertoa totuudenmukaisesti, mitä seuraa, jos laskua ei makseta
- Siirtää saatavan perintätoimistolle
- Uhata ulosotolla tai luottotietomerkinnällä, jos sille ei ole edellytyksiä
- Kertoa velasta velallisen työnantajalle, naapureille tai somessa
- Lisätä laskuun omia kuluja yli lain enimmäismäärien
- Periä vanhentunutta saatavaa
Milloin laskun voi siirtää perintään?
Laskun voi siirtää perintään heti eräpäivän jälkeen, mutta kuluttajalle perintätoimisto saa lähettää maksuvaatimuksen vasta, kun velallista on muistutettu saatavasta ja muistutuksesta on kulunut vähintään 14 päivää (5 §). Yritysasiakkaan laskussa laki ei vaadi muistutusta ennen perintätoimiston maksuvaatimusta, ja yrityssaatavaa voi periä myös tratalla, kun maksumuistutuksen vähintään 10 päivän määräaika on päättynyt (7 §).
| Sääntö | Kuluttajasaatava | Yrityssaatava |
|---|---|---|
| Maksumuistutus ennen maksuvaatimusta | Pakollinen, 14 päivää ennen maksuvaatimusta | Ei pakollinen |
| Maksumuistutuksen kulu enintään | 5 € | 12 € |
| Perintäkulut yhteensä enintään | 60–210 € saatavan koon mukaan | 250–620 € saatavan koon mukaan |
| Vakiokorvaus | Ei | 40 € (10 i §) |
| Tratta | Kielletty | Sallittu selvään ja riidattomaan saatavaan |
| Viivästyskorko 2026 | 9,5 % | 10,5 % |
| Valvoja | Kuluttaja-asiamies | Markkinaoikeus kiellolla |
Perintäkulujen tarkat enimmäismäärät eri toimenpiteille ja saatavan koon mukaan on koottu sivulle perintä. Viivästyskoron voit laskea viivästyskorkolaskurilla.
Viivästyskorkolaskuri
Viivästyskorkolaskuri omalla sivullaanMitä laki sanoo maksumuistutuksesta?
Laki sanoo maksumuistutuksesta, että kuluttajalta siitä saa periä kuluja vasta, kun eräpäivästä on kulunut vähintään 14 päivää, ja enintään 5 euroa. Uuden muistutuksen kuluja saa vaatia aikaisintaan 14 päivän kuluttua edellisestä. Yritysasiakkaalta muistutuksen kulu on enintään 12 euroa, ja seuraavan toimenpiteen kuluja saa vaatia vasta 10 päivän kuluttua edellisestä.
Muistutuksessa kannattaa aina kertoa laskun numero, alkuperäinen eräpäivä, avoin summa, viivästyskorko ja uusi eräpäivä. Valmis teksti ja muistutuksen kirjaus ovat sivulla maksumuistutus.
Mitä maksuvaatimuksessa pitää lukea?
Perintätoimiston maksuvaatimuksessa pitää lain 5 a §:n mukaan lukea vähintään velkojan nimi ja osoite, saatavan peruste, eriteltynä pääoma, korko, viivästyskorko ja perintäkulut, vaadittu kokonaissumma, kenelle ja milloin maksetaan sekä miten ja mihin mennessä velallinen voi tehdä huomautuksia. Yrityssaatavan maksuvaatimuksessa riittävät velkojan tiedot ja eritellyt summat (5 b §).
Maksuvaatimus on kirjallinen. Sähköisesti, esimerkiksi sähköpostilla, sen saa lähettää, jos velallinen on antanut siihen suostumuksen tai tapaa on käytetty velkasuhteessa vakiintuneesti, ja lähettäjän on varmistettava, että viesti on tavoittanut velallisen.
Voiko yksityishenkilö laittaa laskun perintään?
Voi. Perintälaki koskee kaikkea vapaaehtoista perintää, ei vain yrityksiä, joten myös yksityishenkilö voi periä saatavaansa muistutuksin ja antaa sen perintätoimistolle. Yksityishenkilön toiselle yksityishenkilölle antama laina ei kuitenkaan ole lain tarkoittama kuluttajasaatava, joten kuluttajasaatavan erityissäännöt eivät suoraan koske sitä. Kulujen kohtuullisuus ja hyvä perintätapa koskevat silti aina.
Yksityishenkilön velan perinnästä on oma sivunsa perintä yksityishenkilöltä.
Miten velan oikeudellinen perintä etenee?
Oikeudellinen perintä alkaa, kun vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta tai velallinen kiistää saatavan. Velkoja hakee käräjäoikeudesta tuomion, riidattomassa asiassa yleensä kirjallisena summaarisena haastehakemuksena, ja tuomion jälkeen saatava voidaan hakea ulosottoon. Kuluttajasaatavaa ei saa viedä tuomioistuimeen ennen kuin maksuvaatimus on lähetetty ja sen määräajat ovat kuluneet, ellei viivytys aiheuta oikeudenmenetystä (6 §).
- 1Eräpäivä ohittuuViivästyskorko alkaa juosta. Yritysasiakkaalta voit vaatia 40 euron vakiokorvauksen.
- 2MaksumuistutusKuluttajalle aikaisintaan 14 päivää eräpäivästä, kulu enintään 5 €. Yritykselle heti, enintään 12 €.
- 3MaksuvaatimusPerintätoimisto lähettää, kuluttajalle aikaisintaan 14 päivää muistutuksen jälkeen.
- 4KäräjäoikeusJos maksua ei tule tai saatava kiistetään, velkoja hakee tuomion.
- 5UlosottoTuomion jälkeen saatava haetaan ulosottoon. Perintälaki ei koske tätä vaihetta.
Oikeudellisen perinnän kulut ovat omalla sivullaan oikeudellinen perintä ja kulut.
Mitä seuraa, jos perintälakia rikotaan?
Jos velkoja tai perintätoimisto rikkoo hyvää perintätapaa, kiistämistä tai trattaa koskevia sääntöjä tai jättää maksuvaatimuksen pakolliset tiedot pois, velallisen ei tarvitse maksaa perintäkuluja lainkaan, ellei virhe ole vähäinen (10 §). Lisäksi velkoja vastaa vahingosta, jonka lainvastainen perintä aiheuttaa (15 §). Kuluttajasaatavissa kuluttaja-asiamies voi määrätä kiellon, ja yritysten välisissä asioissa kiellon antaa markkinaoikeus.
Tahallinen tai törkeän huolimaton harhaanjohtavien tietojen antaminen perinnässä on rangaistava perintärikkomus, josta tuomitaan sakkoon (17 §). Perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittavan pitää lisäksi olla rekisteröity perintätoiminnan harjoittajien rekisteriin.
- Lasku on oikein ja erääntynyt, eikä saatava ole vanhentunut.
- Kuluttajalle on lähetetty muistutus, ja 14 päivää on kulunut ennen kuluja tai maksuvaatimusta.
- Perimäsi kulut ovat enimmäismäärien rajoissa, ja yrityslaskun 40 euron vakiokorvaus on huomioitu muissa kuluissa.
- Jos asiakas kiistää laskun perustellusti, keskeytät perinnän ja ratkaiset riidan.
- Et kerro velasta kenellekään ulkopuoliselle.
Maksamaton lasku kirjanpidossa
Kirjanpidossa perintä ei muuta myyntiä, mutta siitä saatavat korot ja kulut ovat tuloa, ja lopullisesti saamatta jäänyt lasku kirjataan luottotappioksi. Kun saatava todetaan lopullisesti menetetyksi, myynnin arvonlisävero oikaistaan ja luottotappio vähennetään verotuksessa. Perintätoimiston palkkio on yrityksen kulu.
Jos avoimien laskujen seuranta vie aikaa, katso oma hintasi kirjanpidolle tai kilpailuta nykyinen tilitoimisto. Perintäpalvelun valinnasta kerrotaan sivulla perintätoimisto.
Usein kysytyt
Mitä laki saatavien perinnästä sanoo?+
Se määrää, miten erääntynyttä saatavaa saa periä vapaaehtoisesti: hyvä perintätapa, maksumuistutuksen ja maksuvaatimuksen säännöt, kiistetyn saatavan käsittely ja velalliselta perittävien kulujen enimmäismäärät.
Mitä laki sanoo maksumuistutuksesta?+
Kuluttajalta muistutuksesta saa periä enintään 5 euroa, ja kuluja saa vaatia vasta 14 päivää eräpäivän jälkeen. Yritysasiakkaalta muistutuksen kulu on enintään 12 euroa.
Milloin laskun voi siirtää perintään?+
Heti eräpäivän jälkeen. Kuluttajalle perintätoimiston maksuvaatimus saa kuitenkin lähteä vasta, kun muistutuksesta on kulunut 14 päivää. Yrityssaatavassa muistutusta ei vaadita.
Voiko yksityishenkilö laittaa perintään?+
Voi. Perintälaki koskee kaikkea vapaaehtoista perintää, ja yksityishenkilö voi lähettää muistutuksen ja antaa saatavan perintätoimistolle. Kulujen pitää olla kohtuullisia.
Miten velan oikeudellinen perintä etenee?+
Velkoja hakee käräjäoikeudesta tuomion, riidattomassa asiassa yleensä summaarisella haastehakemuksella, ja tuomion jälkeen saatava haetaan ulosottoon.
Mitä tapahtuu, jos perintätoimisto rikkoo perintälakia?+
Velallisen ei tarvitse maksaa perintäkuluja, ellei virhe ole vähäinen. Velkoja vastaa aiheutuneesta vahingosta, ja kuluttaja-asiamies tai markkinaoikeus voi kieltää menettelyn.
Saako vanhentunutta velkaa periä?+
Ei. Perintälain 4 §:n mukaan vanhentunutta tai muusta syystä lakannutta saatavaa ei saa periä.

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi

Perintä: mitä perintä tarkoittaa, miten laskun perintä etenee, perintäkulut ja viivästyskorko 2026 ja milloin lasku menee ulosottoon
Perintä tarkoittaa toimenpiteitä, joilla erääntynyt lasku saadaan maksetuksi: ensin maksumuistutus (kuluttajalta enintään 5 €), sitten perintätoimiston maksuvaatimus ja tarvittaessa käräjäoikeus ja ulosotto. Perintälaki rajaa velalliselta perittävät kulut yhteensä 60–210 euroon kuluttajalta ja 250–620 euroon yritykseltä, ja niiden päälle tulee viivästyskorko, joka on loppuvuonna 2026 kuluttajalle 9,5 % ja yritysten välillä 10,5 %. Tässä aikajana muistutuksesta ulosottoon, lain enimmäiskulut taulukoina, laskettu esimerkki, perinnän keskeyttäminen, hyvä perintätapa ja ohje siihen, milloin saatava kirjataan luottotappioksi.

Kirjanpitolaki ajantasainen: mistä löydät voimassa olevan version ja mitä laissa on muutettu 2016–2026
Ajantasainen kirjanpitolaki on Finlexin ajantasaisen lainsäädännön versio kirjanpitolaista 1336/1997, johon kaikki muutokset on päivitetty: lokakuussa 2026 viimeisin muutos on laki 555/2026, joka tuli voimaan 30.6.2026. Lakia on muutettu yhteensä 31 kertaa, ja pienyrittäjälle tärkeimmät muutokset ovat vuoden 2016 uudistus ja tilikausista 2025 alkaen voimassa olevat uudet kokorajat. Tältä sivulta näet, mistä voimassa olevan version löytää, miten tunnistat vanhentuneen tekstin ja mitä jokainen viimeisen kymmenen vuoden muutos tarkoittaa.

Kirjanpitoasetus (1339/1997) selkokielellä: mitä asetuksessa on, tuloslaskelma- ja tasekaavat ja koskeeko se pienyritystä
Kirjanpitoasetus (1339/1997) on valtioneuvoston asetus, joka tarkentaa kirjanpitolakia: se antaa tuloslaskelman ja taseen kaavat, rahoituslaskelman ja liitetietojen sisällön, konsernitilinpäätöksen säännöt ja tase-erittelyt. Asetus on ollut voimassa 31.12.1997 alkaen, ja sitä on viimeksi muutettu asetuksella 1752/2015. Pien- ja mikroyritys saa esittää tilinpäätöksensä suppeamman PMA-asetuksen (1753/2015) mukaan, mutta sekin nojaa samoihin kaavoihin. Tässä asetus luku luvulta, kaavat taulukkoina ja vastaukset siihen, mitä asetus käytännössä tarkoittaa pienen yrityksen kirjanpidolle.