Ennakkoperintäasetus 1124/1996: mitä asetus määrää, pidätysprosentit taulukkona ja esimerkit 2026
Ennakkoperintäasetus (1124/1996) on valtioneuvoston asetus, joka täydentää ennakkoperintälakia ja määrää, miten ennakonpidätys käytännössä tehdään: esimerkiksi ilman verokorttia pidätetään 60 %, ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle yhtiölle maksetusta työkorvauksesta 13 % ja koroista 30 %. Tällä sivulla ovat asetuksen voimassa olevat pykälät tiivistettynä, prosentit taulukkona ja laskettu esimerkki siitä, mitä ne tarkoittavat yrittäjälle ja työnantajalle.
Lyhyesti
- Ennakkoperintäasetus 1124/1996 täydentää ennakkoperintälakia (1118/1996). Laki kertoo, kenen pitää pidättää veroa, ja asetus kertoo, miten ja kuinka paljon.
- Jos palkansaaja ei anna verokorttia eikä tietoja saada Verohallinnolta, pidätys on 60 %, ellei asetus tai Verohallinnon päätös määrää kaavamaista prosenttia.
- Ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle yhtiölle maksetusta työkorvauksesta pidätetään 13 %, ja arvonlisävero vähennetään ennen pidätystä.
- Kotitalouden ei tarvitse tehdä pidätystä, jos se maksaa samalle tekijälle enintään 1 500 euroa vuodessa.
- Asetusta on viimeksi muutettu asetuksella 673/2024, joka tuli voimaan 1.1.2025.
Ennakkoperintäasetus on lyhyt säädös, mutta sen prosentteja sovelletaan joka kuukausi jokaisessa palkanmaksussa ja jokaisessa laskussa, jonka lähettäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Alla on asetuksen sisältö omin sanoin ja yrittäjän näkökulmasta. Tarkka sanamuoto löytyy Finlexistä nimellä ennakkoperintäasetus, numero 1124/1996.
Mikä on ennakkoperintäasetus?
Ennakkoperintäasetus on ennakkoperintälain nojalla annettu asetus, jossa säädetään ennakonpidätyksen tekemisen tavasta ja eräiden tulojen kiinteistä pidätysprosenteista. Se tuli voimaan 1.1.1997 ja korvasi vuoden 1978 asetuksen.
Laki ja asetus menevät hakutuloksissa usein sekaisin. Ennakkoperintälaki 1118/1996 säätää periaatteet: kuka on pidätysvelvollinen, mitä palkka tarkoittaa ja milloin yritys merkitään ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintäasetus 1124/1996 antaa käytännön säännöt ja prosentit. Lain keskeiset pykälät on koottu sivulle ennakkoperintälaki.
Ennakkoperintäasetuksen pidätysprosentit 2026
Ennakkoperintäasetuksen kiinteät pidätysprosentit ovat 60 % ilman verokorttia, 30 % korosta ja muusta pääomatulosta, 13 % rekisteröimättömän yhtiön työkorvauksesta ja hankintakaupasta, 19 % puun myynnistä sekä osingoista 25,5 % tai 7,5 % ja 28 %. Ne ovat samat vuonna 2026 kuin 2025, koska asetusta on viimeksi muutettu vuoden 2025 alusta.
| Tulo tai tilanne | Pidätys | Pykälä |
|---|---|---|
| Palkka tai työkorvaus henkilölle, verokortti tai tiedot Verohallinnolta | Verokortin perus- ja lisäprosentti | 4 § |
| Ei verokorttia eikä tietoja, kaavamaista prosenttia ei sovelleta | 60 % | 3 § |
| Satunnainen erillissuoritus | Verokortin lisäprosentti | 7 § |
| Korko, voitto-osuus ja muu pääomatulo | 30 % | 15 § 1 kohta |
| Perittyyn tai ostettuun oikeuteen perustuva käyttökorvaus | 30 % | 15 § 2 kohta |
| Pörssiyhtiön osinko | 25,5 % | 15 § 3 kohta |
| Listaamattoman yhtiön osinko | 7,5 % 150 000 euroon asti, ylittävästä osasta 28 % | 15 § 4 kohta |
| Puun myynti yli 100 € | 19 % | 15 § 2 mom. |
| Hankintakauppa yli 100 € | 13 % | 15 § 3 mom. |
| Työ- tai käyttökorvaus ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle yhtiölle tai yhtymälle | 13 % | 15 § 4 mom. |
| Pääomatulo enintään 20 € | Ei pidätystä | 14 § |
| Muu satunnainen suoritus enintään 20 € kuukaudessa | Ei pidätystä | 14 § |
| Kotitalous maksaa samalle saajalle enintään 1 500 € vuodessa | Ei pidätystä | 13 § |
Kun pidätys tehdään verokortin mukaan, prosentti tulee verokortista eikä asetuksesta. Työnantajan verokorttikäytännöt ovat sivulla verokortti työnantajalle.
Ennakkoperintäasetuksen pykälät tiivistettynä
Ennakkoperintäasetuksessa on voimassa noin 30 pykälää kahdeksassa luvussa. Osa luvuista on kumottu kokonaan, esimerkiksi entinen 5 luku, ja osa pykälistä on siirtynyt muihin lakeihin. Yrittäjää koskevat lähinnä luvut 1–4.
| Luku ja pykälät | Aihe | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|---|
| 1 luku, 1–2 § | Verokortti | Verokortin antaa Verohallinto. Sitä ei tarvitse esittää työnantajalle, jos tiedot on saatu Verohallinnolta sähköisesti. |
| 1 luku, 3 § | Pidätys ilman verokorttia | Jos tietoja ei ole, käytetään kaavamaista prosenttia tai 60 %. |
| 1 luku, 4 § | Perus- ja lisäprosentti | Tulorajaan asti perusprosentti, sen ylittävästä osasta lisäprosentti. Tulorajaan lasketaan kaikki verokortin voimassaoloaikana maksetut palkat. |
| 1 luku, 7–8 § | Erillissuoritukset ja lomaraha | Satunnainen erillinen maksu lisäprosentilla, lomaraha samalla tavalla kuin palkka. |
| 1 luku, 9 § | Luontoisedut | Luontoisetu lisätään rahapalkkaan maksukausittain. Satunnaisen, enintään 400 euron vuotuisen edun pidätyksen voi tehdä kerran vuodessa. |
| 1 luku, 10 § | Työkorvaus henkilölle | Rekisteröimättömälle henkilölle maksettavasta työkorvauksesta pidätetään verokortin mukaan. ALV vähennetään ensin. |
| 1 luku, 13–14 § | Kotitaloudet ja pienet maksut | Kotitalous ei pidätä, jos maksut jäävät 1 500 euroon vuodessa. Alle 20 euron satunnaisista maksuista ei pidätetä. |
| 2 luku, 15–16 § | Pidätysprosentit ja alentaminen | Kiinteät prosentit (taulukko yllä). Verohallinto voi hakemuksesta alentaa liian suurta pidätystä. |
| 3 luku, 17–18 § | Työstä johtuvat kustannukset | Matkakorvaukset ilman pidätystä Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaan. Matkalaskusta pitää näkyä matkan tarkoitus, kohde, kulkutapa ja ajat. |
| 4 luku, 19–21 § | Ennakonkanto | Ennakkoveron eräpäivä on kantokuukauden 23. päivä. Muutosta haettaessa on esitettävä selvitys. |
| 6 luku, 30 § | Satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja | Työnantaja, jolla on vain yksi palkansaaja tai enintään viisi, joiden työsuhde ei kestä koko vuotta. |
| 7 luku, 37–39 § | Erinäiset säännökset | Allekirjoitus voi puuttua automaattisista päätöksistä, ennakon erät pyöristetään alaspäin sentteihin. |
Mitä asetuksen 13 prosenttia tarkoittaa laskulla?
Kun ostat työtä yhtiöltä, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, sinun on asetuksen 15 §:n mukaan pidätettävä 13 % verottomasta työn osuudesta ja tilitettävä se Verohallinnolle. Tavaraosuudesta ei pidätetä, ja arvonlisävero vähennetään aina ennen laskemista.
Rekisteröinnin tarkistamisesta ja siitä, miten myyjä voi osoittaa olevansa rekisterissä, kerrotaan sivulla ennakkoperintärekisteri todistus. Jos myyjä on yksityinen henkilö ilman rekisteröintiä, pidätys tehdään hänen verokorttinsa mukaan tai 60 prosentin suuruisena.
Kotitalouden 1 500 euron raja
Ennakkoperintäasetuksen 13 §:n mukaan yksityinen henkilö tai kuolinpesä ei ole velvollinen tekemään ennakonpidätystä eikä maksamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua, jos se maksaa samalle saajalle enintään 1 500 euroa vuodessa. Raja koskee yksityistaloutta, ei maksajan omaa elinkeinotoimintaa.
Rajalla on merkitystä esimerkiksi silloin, kun kotitalous maksaa siivoojalle tai lastenhoitajalle palkkaa suoraan. Jos taas kotitalous ostaa työn yritykseltä, kotitalousvähennyksen saa vain, kun yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Vuonna 2026 kotitalousvähennys on 40 % yritykseltä ostetusta työstä, enintään 2 100 euroa ja omavastuu 150 euroa.
Matkakorvaukset ja ennakkoperintäasetus
Asetuksen 17 §:n mukaan työnantaja voi maksaa työmatkan kustannusten korvaukset ilman ennakonpidätystä Verohallinnon vuosittaisen päätöksen mukaisesti. Ehtona on matkalasku, josta näkyvät matkan tarkoitus, kohde, kulkutapa, alkamis- ja päättymisaika ja omalla autolla ajettaessa kilometrit ja yksikköhinnat.
Vuonna 2026 kilometrikorvaus on 0,55 euroa kilometriltä ja kotimaan kokopäiväraha 54 euroa. Matkalaskun tekemisestä on oma ohjeensa sivulla matkalasku.
Milloin ennakko on maksettava?
Ennakkoveron eräpäivä on asetuksen 20 §:n mukaan kantokuukauden 23. päivä, ja jos se ei ole pankkipäivä, seuraava pankkipäivä. Verovuoden jälkeen maksettavan lisäennakon eräpäivä on kolmen viikon kuluttua sen määräämisestä.
Palkoista pidätetyt verot ovat eri asia: ne maksetaan oma-aloitteisina veroina palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä. Ennakkoveron muuttamisesta kerrotaan sivulla ennakkovero. Jos ennakoiden seuraaminen vie aikaa, kilpailuta tilitoimisto ja vertaa, mitä palkkojen ja ennakoiden hoitaminen maksaisi.
Mitä asetukseen on muutettu viime vuosina?
- 673/2024, voimaan 1.1.2025: 3 § ja 4 § muuttuivat. Jos uutta verokorttia ei ole, työnantaja voi tietyissä tilanteissa käyttää edellisen vuoden lopussa voimassa ollutta prosenttia, ja se otetaan huomioon tulorajassa.
- 914/2018, voimaan 1.1.2019: 1 §:ää muutettiin verokortin antamisen osalta.
- 821/2018, voimaan 1.11.2018: kumottiin kumulatiivista pidätystä ja sivutuloja koskevat 5, 5 a ja 6 §.
- 1358/2016, voimaan 1.1.2017: kumottiin 5 luku ja työnantajan sosiaaliturvamaksun viittaukset muutettiin sairausvakuutusmaksuksi.
Uusimmat muutokset näet aina Finlexin ajantasaisen asetuksen muutoshistoriasta.
Usein kysytyt
Mikä on ennakkoperintäasetuksen numero?+
Ennakkoperintäasetus on 1124/1996. Se on annettu 20.12.1996 ja tullut voimaan 1.1.1997. Ennakkoperintälaki on 1118/1996.
Paljonko pidätetään, jos verokorttia ei ole?+
Ennakkoperintäasetuksen 3 §:n mukaan 60 %, jos maksaja ei saa tietoja Verohallinnolta eikä tilanteeseen sovelleta kaavamaista prosenttia.
Paljonko pidätetään yhtiölle, joka ei ole ennakkoperintärekisterissä?+
13 % työn tai käyttöoikeuden verottomasta osuudesta. Arvonlisävero vähennetään ensin, eikä tavaraosuudesta pidätetä.
Pitääkö kotitalouden tehdä ennakonpidätys?+
Ei, jos se maksaa samalle saajalle enintään 1 500 euroa vuodessa eikä maksu liity sen elinkeinotoimintaan.
Mikä on listaamattoman yhtiön osingon ennakonpidätys?+
7,5 % 150 000 euroon asti ja 28 % sen ylittävästä osasta. Pörssiyhtiön osingosta pidätys on 25,5 %.
Milloin ennakkovero erääntyy?+
Ennakkoperintäasetuksen 20 §:n mukaan kantokuukauden 23. päivänä tai seuraavana pankkipäivänä.
Mistä ennakkoperintäasetuksen löytää?+
Finlexistä hakemalla ennakkoperintäasetus tai numerolla 1124/1996. Valitse ajantasainen versio, jossa muutokset on päivitetty tekstiin.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Ennakkoperintälaki: mitä se vaatii yrittäjältä, keskeiset pykälät ja pidätysprosentit 2026
Ennakkoperintälaki (1118/1996) on laki, jonka mukaan tuloverot kerätään jo tulon maksuhetkellä tai verovuoden aikana: palkasta ja työkorvauksesta tehtävällä ennakonpidätyksellä tai yrittäjän itse maksamalla ennakkoverolla. Laki määrää, kuka pidätyksen tekee ja vastaa siitä, mitä palkalla tarkoitetaan ja milloin yritys merkitään ennakkoperintärekisteriin tai poistetaan siitä. Tällä sivulla ovat lain keskeiset pykälät tiivistettynä, asetuksen pidätysprosentit, laskettu esimerkki ja vastaukset yrittäjien tavallisimpiin kysymyksiin.
Osakeyhtiö ja osinko: paljonko osinkoa saa jakaa, miten se verotetaan ja paljonko yhtiön voitosta jää omistajalle 2026
Osakeyhtiö saa jakaa osinkoa vapaasta omasta pääomastaan, kun yhtiökokous on vahvistanut tilinpäätöksen ja yhtiö pysyy jaon jälkeen maksukykyisenä. Omistajalle listaamattoman osakeyhtiön osinko on kevyesti verotettua, 7,5 tai 8,5 prosenttia, siihen asti kun se on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ja yhtiön 20 %:n yhteisövero mukaan lukien voitosta menee silloin veroa yhteensä noin 26 %. Tässä koko ketju yhtiön tuloksesta omistajan tilille: kuka päättää, paljonko saa jakaa, onko osinkoa pakko maksaa, miten osinko verotetaan ja paljonko verojen jälkeen jää.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyaika: kauanko verotuksen oikaisu kestää 2026
Oikaisuvaatimuksen käsittelyaika on Verohallinnon käsittelyaikaennusteen mukaan tuloverotuksessa alle 10 kuukautta 80 prosentilla henkilöasiakkaista ja 90 prosentilla yhteisöistä, arvonlisäverossa alle 12 kuukautta 75 prosentilla ja työnantajasuorituksissa alle 12 kuukautta 90 prosentilla. Käsittely on nopeampi, jos vaatimus hyväksytään kokonaan ja siinä on heti kaikki tarvittavat liitteet. Tältä sivulta löydät käsittelyajat verolajeittain, syyt pitkittymiseen, mitä odottaessa pitää tehdä ja miten toimit, jos päätös on kielteinen.