Yhteisöhankinta
Englanniksi: intra-Community acquisition
Yhteisöhankinta on tavaran osto toisesta EU-maasta yritykseltä, kun ostajalla on ALV-tunniste. Myyjä laskuttaa ilman arvonlisäveroa, ja ostaja ilmoittaa Suomen veron itse ALV-ilmoituksella.
Kun ostat tavaraa saksalaiselta tai virolaiselta yritykseltä ja annat sille ALV-numerosi, lasku tulee ilman ALV:tä. Laskussa pitää olla maininta verottomasta yhteisömyynnistä ja molempien osapuolten ALV-tunnisteet. Vero ei silti katoa: ostaja laskee Suomen arvonlisäveron itse samalla verokannalla, jolla tavaraa myytäisiin Suomessa, yleensä 25,5 %.
ALV-ilmoituksella vero ilmoitetaan kahteen kohtaan. Kohtaan Vero tavaraostoista muista EU-maista tulee laskettu vero, ja ostojen veroton arvo kohtaan Tavaraostot muista EU-maista. Jos tavara tulee verollista liiketoimintaa varten, sama vero vähennetään saman kauden vähennettävissä veroissa. Lopputulos on yleensä nolla euroa, mutta ilmoitus on silti pakollinen. Lisäksi myyjä ilmoittaa myynnin omassa maassaan yhteenvetoilmoituksella, joten Verohallinto voi verrata tietoja.
Palveluostot, kuten ohjelmistotilaukset ja mainonta, eivät ole yhteisöhankintoja. Niissä sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, joka ilmoitetaan omiin kohtiinsa. Ero on tärkeä, koska kohdat ovat ALV-ilmoituksella eri. EU:n ulkopuolelta tuleva tavara ei myöskään ole yhteisöhankinta, vaan maahantuonti, josta ALV ilmoitetaan erikseen.
Yleisin virhe on, että pienyritys ostaa EU-verkkokaupasta ilman ALV-tunnistetta ja maksaa myyjämaan veron, joka ei ole Suomessa vähennyskelpoinen. Jos yrityksesi on ALV-rekisterissä, anna tunniste ennen ostoa. Jos yritys ei ole ALV-rekisterissä, tarkista tavaraostot EU:sta kirjanpitäjän kanssa, koska niistäkin voi syntyä velvollisuus ilmoittaa veroa.
Esimerkki
Laskennallinen esimerkki: ostat Saksasta koneen 2 000 eurolla ilman ALV:tä. ALV-ilmoitukseen merkitään yhteisöhankinnan vero 25,5 % × 2 000 € = 510 euroa ja sama 510 euroa vähennettävänä verona. Maksettavaa ei jää, ja kone kirjataan 2 000 euron hankintana.