Väliyhteisölaki: milloin ulkomaisen yhtiön tulo verotetaan Suomessa omistajan tulona

Väliyhteisölaki on Suomen keino estää, että verotettavaa tuloa pysäköidään matalan verotuksen maahan perustettuun yhtiöön. Pienyrittäjä törmää lakiin yleensä silloin, kun hän harkitsee holdingyhtiötä Viroon, Kyprokselle tai Arabiemiraatteihin tai kun hänellä on osuus ulkomaisessa sijoitusyhtiössä. Laki ei kiellä ulkomaista yhtiötä, mutta se voi viedä siltä verohyödyn.

Mikä on väliyhteisölaki?

Väliyhteisölaki on laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta (1217/1994). Sen mukaan Suomessa verovelvollisen osakkaan veronalaista tuloa on hänen omistustaan vastaava osuus ulkomaisen väliyhteisön tulosta. Väliyhteisö on ulkomainen yhtiö, säätiö, trusti tai muu yksikkö, jossa suomalainen käyttää määräysvaltaa ja jonka verotus on selvästi Suomea kevyempää. Lakia on sovellettu verovuodesta 1995, ja se uudistettiin EU:n veronkiertodirektiivin (ATAD) mukaiseksi 1.1.2019.

Milloin ulkomainen yhtiö on väliyhteisö?

Ulkomainen yhtiö on väliyhteisö, kun kaksi ehtoa täyttyy samaan aikaan eikä taloudellisen toiminnan poikkeus sovellu. Ensimmäinen ehto on määräysvalta: suomalaisella verovelvollisella on yksin tai yhdessä etuyhteystahojensa kanssa vähintään 25 prosenttia yhtiön äänistä, pääomasta tai voitosta. Toinen ehto on matala verotus: yhtiön tosiasiallinen tulovero asuinmaassaan on alle 3/5 siitä, mitä se maksaisi Suomessa.

Määräysvalta arvioidaan yleensä ulkomaisen yhtiön tilikauden päättymishetken mukaan, ja verotuksen taso arvioidaan joka vuosi erikseen. Jos yhtiön tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa, se ei ole väliyhteisö, vaan yhtiö on itse Suomessa yleisesti verovelvollinen ja maksaa täällä yhteisöveron koko tulostaan.

Miten 3/5-raja lasketaan?

3/5-raja lasketaan kahdessa vaiheessa. Ensin lasketaan, mikä ulkomaisen yhtiön verotettava tulo olisi Suomen verolakien mukaan, jos se olisi suomalainen yhtiö. Sitten tämä kerrotaan Suomen yhteisöverokannalla, joka on vuonna 2026 20 prosenttia. Jos yhtiön asuinmaassaan tosiasiallisesti maksama tulovero on alle 3/5 tästä laskennallisesta Suomen verosta, verotason ehto täyttyy.

Pelkkä nimellinen verokanta ei ratkaise. Maassa, jossa yhtiön voittoa verotetaan vasta, kun se jaetaan, tosiasiallinen vero voi olla nolla niinä vuosina, joina voittoa ei jaeta. Siksi esimerkiksi virolaisen holdingyhtiön verotason ehto voi täyttyä, ja ratkaisevaksi tulee, onko yhtiöllä Virossa aito toiminta. Aiheesta tarkemmin artikkelissa holdingyhtiö Viroon.

Milloin väliyhteisölakia ei sovelleta?

Väliyhteisölakia ei sovelleta yhtiöön, joka on todellisuudessa asettautunut asuinmaahansa ja harjoittaa siellä tosiasiallista taloudellista toimintaa. Lain 3 §:n mukaan yhtiöllä pitää olla asuinmaassaan toimintaansa varten tarpeelliset toimitilat, kalusto ja varat, riittävä toimivaltainen henkilökunta, ja henkilökunnan on tehtävä päivittäiset päätökset itsenäisesti. Kaikkien kolmen pitää täyttyä.

Keskusverolautakunnan ratkaisussa KVL 35/2019 poikkeusta ei sovellettu luxemburgilaiseen sijoitusyhtiöön, jolla ei ollut Luxemburgissa toimitiloja, kalustoa eikä itsenäisesti päättävää henkilöstöä. Postilaatikkoyhtiö ei siis täytä ehtoja, vaikka se olisi EU:ssa.

Miten väliyhteisötulo verotetaan ja ilmoitetaan?

Väliyhteisötulo verotetaan osakkaan tulona sinä verovuonna, jona ulkomaisen yhtiön tilikausi päättyy. Tulo lasketaan Suomen verolakien mukaan, ja luonnollisella henkilöllä se säilyttää alkuperäisen tulolajinsa: esimerkiksi yhtiön saama luovutusvoitto on omistajalle pääomatuloa. Väliyhteisötulo ilmoitetaan veroilmoituksen liitelomakkeella 74, Laskelma ulkomaisen väliyhteisön tulo-osuudesta.

• Osingot: väliyhteisöstä myöhemmin saatu osinko on verovapaata siltä osin kuin vastaava määrä on samana tai viitenä edellisenä vuonna jo verotettu väliyhteisötulona.
• Osakkeiden myynti: luovutusvoitto on veronalaista vain siltä osin kuin se ylittää aiemmin verotetun väliyhteisötulon.
• Ulkomainen vero: väliyhteisön samasta tulosta ulkomaille maksama vero hyvitetään Suomen verosta menetelmälain mukaan.
• Tappio: osuus väliyhteisön tappiosta vähennetään saman väliyhteisön myöhemmistä tulo-osuuksista tappiovuotta seuraavien kymmenen verovuoden aikana, ei muiden yhtiöiden tuloista.

Väliyhteisölain lisäksi Verohallinto voi soveltaa yleistä veronkiertosäännöstä ja siirtohinnoitteluoikaisua. Ulkomaisen holdingrakenteen muut riskit on koottu artikkeliin holding-yhtiö ulkomaille.

Mikä on yhteisövero 2026?

Yhteisövero on vuonna 2026 Suomessa 20 prosenttia. Hallitus on esittänyt sen alentamista 18 prosenttiin (HE 151/2026), mutta esitys ei ole voimassa olevaa lakia. Väliyhteisölain vertailussa käytetään verovuoden voimassa olevaa kantaa, joten vuonna 2026 laskennallinen raja on noin 12 prosenttia. Jos kanta laskisi 18 prosenttiin, raja olisi laskennallisesti noin 10,8 prosenttia. Muutoksen vaikutus suomalaiseen osakeyhtiöön on artikkelissa yhteisövero laskee.

Onko minulla verovelvollisuus Suomeen, jos asun ulkomailla?

Suomessa asuva on Suomessa yleisesti verovelvollinen ja maksaa veroa koko maailmanlaajuisesta tulostaan. Suomen kansalaista pidetään pääsäännön mukaan Suomessa asuvana vielä kolmen vuoden ajan muuttovuoden päättymisestä, ellei hän osoita, ettei hänellä ole ollut Suomeen olennaisia siteitä. Väliyhteisölaki koskee yleisesti verovelvollista ja rajoitetusti verovelvollista vain silloin, kun osuus liittyy hänen Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaansa. Verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta, jos henkilö asuu sopimuksen mukaan toisessa valtiossa.

Mitä eroa on välittömillä ja välillisillä veroilla?

Välitön vero kohdistuu suoraan tuloon tai varallisuuteen, ja sen maksaa se, jota verotetaan: esimerkiksi tulovero, yhteisövero ja väliyhteisölain mukainen vero. Välillinen vero sisältyy tuotteen tai palvelun hintaan, ja sen tilittää myyjä mutta maksaa käytännössä ostaja: esimerkiksi arvonlisävero ja valmisteverot. Väliyhteisölaki koskee vain välittömiä veroja.

Mikä on veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö?

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on Verohallinnon yksikkö, joka valvoo valtion, kuntien ja muiden veronsaajien etua verotuksessa. Se voi hakea muutosta verotukseen veronsaajien puolesta, esimerkiksi keskusverolautakunnan ennakkoratkaisuun.

Ulkomaisen yhtiön perustaminen ei yleensä alenna suomalaisen pienyrittäjän veroja, jos johto ja päätöksenteko pysyvät Suomessa. Usein parempi tulos syntyy suomalaisen osakeyhtiön palkan ja osingon oikeasta suhteesta, jonka voi laskea osinkolaskurilla. Jos haluat kirjanpitäjän, joka käy rakenteen läpi kanssasi, kilpailuta tilitoimisto.