Lähdeverolaki: mitä laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta vaatii suomalaiselta maksajalta
Lähdeverolaki on arkikielinen nimi lalle rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (627/1978), joka säätää, miten Suomessa asumattoman henkilön tai ulkomaisen yhteisön Suomesta saamaa tuloa verotetaan: pääosin lähdeverona, jonka suomalainen maksaja pidättää maksusta lopullisena verona. Laki koskee käytännössä jokaista suomalaista yritystä, joka maksaa palkkaa, palkkiota tai osinkoa ulkomaille. Tällä sivulla ovat lain keskeiset pykälät tiivistettynä, maksajan velvoitteet ja laskettu esimerkki.
Lyhyesti
- Lähdeverolaki = laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 627/1978. Se koskee Suomessa asumattomien henkilöiden ja ulkomaisten yhteisöjen Suomesta saamaa tuloa.
- Lain mukaan suomalainen maksaja perii lähdeveron maksun yhteydessä ja tilittää sen Verohallinnolle. Vero on saajalle lopullinen.
- Verokanta on 35 % palkasta ja henkilölle maksetusta työkorvauksesta ja 20 % ulkomaiselle yhteisölle maksetusta osingosta, korosta ja rojaltista. Luonnolliselle henkilölle maksetusta osingosta peritään 30 % ja ulkomaiselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta 13 %.
- Lähdeverokortilla palkasta vähennetään ennen veroa 510 € kuukaudessa tai 17 € päivässä. Verosopimus voi alentaa veroa, jos saaja antaa selvityksen ennen maksua.
- Jos maksaja jättää lähdeveron perimättä, se vastaa verosta itse. Liikaa perittyä veroa voi hakea takaisin 3 vuoden kuluessa.
Pieni suomalainen yritys törmää lähdeverolakiin yleensä yllättäen: virolainen asentaja tulee kolmeksi kuukaudeksi töihin, ruotsalainen konsultti laskuttaa projektista tai osakeyhtiön osakas muuttaa Espanjaan ja odottaa osinkoa. Kaikissa näissä laki määrää, että veron perii suomalainen maksaja, ei ulkomailla asuva saaja. Jos perintä unohtuu, vero jää maksajan maksettavaksi.
Mikä on lähdeverolaki?
Lähdeverolaki on laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (627/1978), ja se määrää, miten Suomessa asumattoman henkilön tai ulkomaisen yhteisön Suomesta saamasta tulosta peritään vero. Pääsääntö on lähdevero: tulon maksaja pidättää veron maksusta, ja se on saajalle lopullinen. Osa tuloista, kuten eläkkeet, verotetaan kuitenkin tavallisessa verotusmenettelyssä.
Laki on voimassa vuodesta 1979, ja sitä on muutettu useasti. Ajantasainen teksti on Finlexissä. Jos Suomella on saajan asuinmaan kanssa verosopimus, sopimuksen määräykset menevät lain edelle (1 §).
| Laki | Mitä koskee | Kenelle |
|---|---|---|
| Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 627/1978 (lähdeverolaki) | Suomessa asumattomien Suomesta saamat palkat, palkkiot, osingot, korot ja rojaltit | Ulkomailla asuvat henkilöt ja ulkomaiset yhteisöt |
| Laki korkotulon lähdeverosta 1341/1990 | Talletusten ja tiettyjen joukkolainojen korot | Suomessa asuvat |
| Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta 1551/1995 (avainhenkilölaki) | Ulkomaisen avainhenkilön palkka | Ehdot täyttävät erityisasiantuntijat hakemuksesta |
Mitä tarkoittaa olla rajoitetusti verovelvollinen?
Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö tai yhteisö, joka ei asu Suomessa ja joka maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Henkilö asuu Suomessa, jos hänellä on täällä vakinainen asunto ja koti tai hän oleskelee Suomessa yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta. Muuten hän on rajoitetusti verovelvollinen, ja hänen Suomesta saamaansa tuloa verotetaan lähdeverolain mukaan.
Suomessa asuva on yleisesti verovelvollinen ja maksaa Suomeen veroa kaikista tuloistaan maailmanlaajuisesti. Verovelvollisuuden rajat säädetään tuloverolaissa, ja lähdeverolaki kertoo, miten rajoitetusti verovelvollisen tulo verotetaan.
Olenko verovelvollinen Suomessa, vaikka asun ulkomailla?
Olet verovelvollinen Suomessa Suomesta saamastasi tulosta, vaikka asuisit ulkomailla. Jos olet Suomen kansalainen ja muutat ulkomaille, sinua pidetään tuloverolain mukaan lähtökohtaisesti Suomessa asuvana vielä kolme vuotta muuttovuoden jälkeen, ellet osoita, ettei sinulla ole olennaisia siteitä Suomeen. Sen jälkeen Suomesta saatu palkka, osinko tai palkkio verotetaan lähdeverolain mukaan.
Verosopimus ratkaisee usein, kummalla maalla on oikeus verottaa tuloa ja kuinka paljon. Esimerkiksi ulkomaille muuttaneen osakkaan osingosta peritään usein verosopimuksen mukainen alempi lähdevero. Holdingyhtiön tilanteesta ulkomaille muutettaessa kerrotaan artikkelissa holdingyhtiö ulkomaille.
Lähdeverolain keskeiset pykälät tiivistettynä
Lähdeverolaissa on kymmeniä pykäliä, mutta pienen yrityksen kannalta olennaiset mahtuvat yhteen taulukkoon. Alla ne ovat omin sanoin. Tarkka sanamuoto on Finlexissä.
| Pykälä | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|
| 1 § | Rajoitetusti verovelvollinen maksaa tuloveroa tämän lain mukaan. Verosopimus menee lain edelle. |
| 2 § | Vero peritään lopullisena lähdeverona tai verotusmenettelyssä. Lähdeveroa perittäessä tulosta tehdään vain 6 §:n vähennys. |
| 3 § | Lähdeveroa peritään osingosta, korosta, rojaltista, palkasta ja muusta ennakonpidätyksen alaisesta suorituksesta sekä taiteilijan ja urheilijan esiintymispalkkiosta. |
| 6 § | Lähdeverokortilla palkasta vähennetään 510 € kuukaudessa tai 17 € päivässä ennen veron laskemista. |
| 7 § | Verokannat: 35 % palkasta, luonnollisen henkilön työkorvauksesta ja muusta ansiotulosta; 20 % ulkomaiselle yhteisölle maksetusta osingosta, korosta ja rojaltista; 30 % muulle kuin yhteisölle maksetusta osingosta, korosta ja rojaltista; 15 % taiteilijan ja urheilijan esiintymiskorvauksesta; 13 % yhteisölle maksetusta työkorvauksesta. |
| 9 § | Vero peritään, kun tulo maksetaan tai merkitään saajan tilille. Jos kuukauden vero samalta maksajalta on enintään 10 €, sitä ei peritä. |
| 10 § | Verosopimuksen alempaa verokantaa saa käyttää, jos saaja antaa selvityksen asuinmaastaan ennen maksua, esimerkiksi lähdeverokortin. |
| 10 f § | Työkorvauksesta ei peritä lähdeveroa, jos ulkomainen saaja on ennakkoperintärekisterissä, esittää lähdeverokortin, jonka mukaan veroa ei peritä, tai antaa selvityksen verosopimuksesta, joka estää perinnän. Rakennus-, asennus-, laivanrakennus-, kuljetus-, siivous- ja hoivatyössä pelkkä verosopimusselvitys ei riitä. |
| 11 § | Liikaa peritty lähdevero palautetaan hakemuksesta, kun hakemus tehdään 3 vuoden kuluessa perintävuoden lopusta. |
| 13 § | Verotusmenettelyssä verotetaan mm. eläkkeet sekä ETA-maassa asuvan vaatimuksesta tämän ansiotulot progressiivisesti. |
| 17 § | Maksaja vastaa perimättä jääneestä verosta samaan tapaan kuin laiminlyödystä ennakonpidätyksestä. |
Kuka maksaa lähdeveron?
Lähdeveron maksaa taloudellisesti tulon saaja, mutta sen perii ja tilittää suomalainen tulon maksaja: työnantaja palkasta, osakeyhtiö osingosta ja yritys palkkiosta. Maksaja pidättää veron maksun yhteydessä, ilmoittaa maksun tulorekisteriin tai vuosi-ilmoituksella ja tilittää veron Verohallinnolle samaan tapaan kuin ennakonpidätyksen. Jos maksaja laiminlyö perinnän, se vastaa verosta itse.
- 1Selvitä asuinmaaAsuuko saaja Suomessa vai ulkomailla, ja kauanko työ Suomessa kestää.
- 2Pyydä lähdeverokortti tai selvitysEnnen ensimmäistä maksua: kortilla saa 510 euron vähennyksen tai verosopimuksen alemman kannan.
- 3Pidätä veroMaksupäivänä oikealla verokannalla: 35 % palkasta, verosopimuksen mukainen kanta osingosta.
- 4Ilmoita ja tilitäPalkat tulorekisteriin, osingot vuosi-ilmoituksella, vero Verohallinnolle seuraavan kuun 12. päivään mennessä.
- 5Säilytä selvityksetLähdeverokortit ja asuinmaaselvitykset kirjanpidon tositteiden mukana.
Laskettu esimerkki: ulkomainen alihankkija ja ulkomailla asuva osakas
Ennakkoperintärekisterin merkitys on avattu artikkelissa ennakkoperintärekisteri, ja Suomessa asuvan osakkaan osingon verotus osinkovero laskurissa.
Voiko lähdeveron sijaan maksaa tavallista veroa?
ETA-maassa asuva rajoitetusti verovelvollinen voi vaatia, että hänen Suomesta saamansa ansiotulot verotetaan progressiivisesti tavallisessa verotusmenettelyssä samalla tavalla kuin Suomessa asuvan. Se kannattaa, kun progressiivinen vero olisi lähdeveroa pienempi, esimerkiksi pienillä tuloilla. Silloin pidätetty lähdevero hyvitetään lopullisessa verotuksessa.
Lähdeveron perusasiat, kuten lähdeverokortti ja verokantojen taulukko, ovat artikkelissa mikä on lähdevero. Jos yritykselläsi on ulkomaisia työntekijöitä tai osakkaita ja nykyinen tilitoimisto ei ole puhunut lähdeverosta, kilpailuta tilitoimisto.
Usein kysytyt
Mikä on lähdeverolaki?+
Arkikielinen nimi lalle rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta (627/1978). Se säätää, miten Suomessa asumattoman henkilön tai ulkomaisen yhteisön Suomesta saamaa tuloa verotetaan.
Mikä on lähdevero?+
Tulon maksajan pidättämä lopullinen vero. Palkasta se on 35 % ja ulkomaiselle yhteisölle maksetusta osingosta 20 %. Luonnolliselle henkilölle maksetusta osingosta peritään 30 %, ellei verosopimus alenna sitä.
Mitä tarkoittaa olla rajoitetusti verovelvollinen?+
Että ei asu Suomessa ja maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Suomessa asuminen tarkoittaa vakinaista asuntoa ja kotia tai yli kuuden kuukauden yhtäjaksoista oleskelua.
Olenko verovelvollinen Suomessa, vaikka asun ulkomailla?+
Suomesta saamastasi tulosta kyllä. Suomen kansalaista pidetään lisäksi pääsääntöisesti Suomessa asuvana kolme vuotta muuttovuoden jälkeen, ellei hän osoita, ettei hänellä ole olennaisia siteitä Suomeen.
Kuka maksaa lähdeveron?+
Taloudellisesti tulon saaja, mutta veron perii ja tilittää suomalainen maksaja, kuten työnantaja tai osinkoa maksava osakeyhtiö. Jos maksaja ei peri veroa, se vastaa siitä itse.
Peritäänkö lähdevero ulkomaisen yrittäjän laskusta?+
Peritään, ellei saaja ole Suomen ennakkoperintärekisterissä tai esitä lähdeverokorttia tai verosopimusselvitystä. Yksityiseltä elinkeinonharjoittajalta peritään 35 % ja ulkomaiselta yhtiöltä 13 %. Rakennus-, asennus-, kuljetus- ja siivoustyössä pelkkä verosopimusselvitys ei vapauta lähdeverosta.
Miten liikaa peritty lähdevero saadaan takaisin?+
Hakemalla palautusta Verohallinnolta kolmen vuoden kuluessa sen vuoden lopusta, jona vero perittiin.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Mikä on lähdevero? Kenen tulosta se peritään, verokannat 2026 ja laskettu esimerkki
Lähdevero on lopullinen vero, jonka tulon maksaja pidättää suoraan maksusta ja tilittää Verohallinnolle, eikä saajan tarvitse tehdä Suomessa veroilmoitusta. Lähdeveroa peritään ennen kaikkea rajoitetusti verovelvollisen eli Suomessa asumattoman henkilön Suomesta saamasta tulosta: palkasta 35 prosenttia ja osingosta, korosta ja rojaltista 30 prosenttia. Lisäksi Suomessa asuvien pankkitalletusten koroista peritään korkotulon lähdeveroa 30 prosenttia. Tällä sivulla ovat lähdeveron lajit, verokannat, lähdeverokortti ja laskettu esimerkki työnantajalle.
Kilometrikorvaus ja omavastuu 2026: 800 euron omavastuu koskee vain kodin ja työpaikan matkoja
Työnantajan maksamassa kilometrikorvauksessa ei ole omavastuuta: 0,55 euroa kilometriltä maksetaan vuonna 2026 verovapaasti ensimmäisestä kilometristä alkaen. Omavastuu, vuonna 2026 800 euroa, koskee vain verotuksen matkakuluvähennystä kodin ja työpaikan välisistä matkoista, ja vähennystä saa enintään 7 000 euroa. Tällä sivulla näet, montako kilometriä omavastuun ylittäminen vaatii eri kulkuneuvoilla, miten työttömyys ja vanhempainvapaa pienentävät omavastuuta, mitä vähennät, kun työnantaja korvaa vain osan kilometreistä, ja miten yrittäjän matkat eroavat palkansaajan matkoista.
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä: 0,55 €/km työnantajalta, 0,27 €/km verotuksessa ja kaikki muut korvaukset 2026
Kilometrikorvaus oman auton käytöstä on vuonna 2026 enintään 0,55 euroa kilometriltä, kun työnantaja korvaa työmatkan verovapaasti, ja korotuksineen enemmän, esimerkiksi 0,68 euroa, kun kyydissä on työkaveri ja perässä peräkärry. Saman auton käytöstä saat kuitenkin eri summan sen mukaan, kuka korvaa ja mistä matkasta: kodin ja työpaikan välinen matka vähennetään verotuksessa 0,27 eurolla kilometriltä, Kela korvaa sairaanhoitomatkan 0,33 eurolla ja yhdistys voi maksaa vapaaehtoiselle verovapaasti enintään 3 000 euroa vuodessa. Tällä sivulla ovat kaikki oman auton korvaukset rinnakkain, maksimimäärät ja laskuesimerkit.