Kevytyrittäjä työttömyysturva: voiko työtön laskuttaa keikan ja paljonko se pienentää päivärahaa
Kevytyrittäjä on työttömyysturvassa yleensä yrittäjä, mutta työtönkin voi tehdä kevytyrittäjänä keikkoja menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen: enintään kahden viikon toimeksiannot ja sivutoiminen kevytyrittäjyys sovitellaan etuuden kanssa, jolloin jokainen ansaittu euro pienentää etuutta 50 sentillä. Päätoiminen kevytyrittäjä ei saa etuutta, eikä kevytyrittäjänä tehty työ kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Tässä säännöt keikkatyötä tekevälle työttömälle, laskettu esimerkki ja ohje siitä, mitä ilmoitat ja kenelle.
Lyhyesti
- Kevytyrittäjä on työttömyysturvassa yrittäjä, vaikka laskutuspalvelu maksaa tulon palkkana. Ratkaisevaa on, onko toiminta pää- vai sivutoimista.
- Enintään kahden viikon toimeksiannot eivät vie oikeutta etuuteen, ja uutta toimintaa saa kokeilla 4 kuukautta ennen kuin pää- tai sivutoimisuus arvioidaan.
- Tulot sovitellaan: jokainen ansaittu euro vähentää etuutta 50 senttiä. 300 euron suojaosa poistui 1.4.2024.
- Kevytyrittäjänä tehty työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Aiemmin täytetyllä ehdolla saat soviteltua ansiopäivärahaa.
- Ilmoita kevytyrittäjyyden alkamisesta työvoimaviranomaiselle ja tulot etuuden maksajalle joka hakujaksolla.
Kevytyrittäjä laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalvelun kautta ilman omaa Y-tunnusta. Laki ei tunne kevytyrittäjää: työttömyysturvassa olet joko palkansaaja tai yrittäjä. Työttömyyskassojen ja Työmarkkinatorin ohjeiden mukaan kevytyrittäjä on tavallisesti yrittäjä, koska laskutuspalvelu ei hanki töitä eikä johda työtä, eli se ei ole työnantaja.
Tämä sivu on kirjoitettu työttömälle, joka harkitsee keikkoja kevytyrittäjänä tai tekee niitä jo. Jos haluat rakentaa itsellesi yrittäjän ansiosidonnaisen turvan, lue yrittäjän työttömyysturva. Mitä kevytyrittäjyys ylipäätään on, kerrotaan artikkelissa mikä on kevytyrittäjä.
Miten kevytyrittäjyys vaikuttaa työttömyysturvaan?
Kevytyrittäjyys vaikuttaa työttömyysturvaan sen mukaan, kuinka paljon se työllistää sinua. Sivutoiminen kevytyrittäjyys ei estä etuutta, mutta tulot pienentävät sitä. Päätoiminen kevytyrittäjyys estää etuuden kokonaan. Työvoimaviranomainen arvioi asian työmäärän perusteella, ei sen perusteella, paljonko laskutat.
| Tilanne | Vaikutus etuuteen | Arvioidaanko pää- tai sivutoimisuus? |
|---|---|---|
| Yksittäinen toimeksianto, enintään 2 viikkoa | Etuus maksetaan soviteltuna | Ei |
| Aloitat kevytyrittäjyyden työttömänä, yli 2 viikkoa | Soviteltu etuus 4 kuukauden ajan, jos muut ehdot täyttyvät | Kyllä, 4 kuukauden kuluttua |
| Sivutoiminen kevytyrittäjyys | Soviteltu etuus | Arvio tehty: sivutoiminen |
| Päätoiminen kevytyrittäjyys | Ei etuutta | Arvio tehty: päätoiminen |
| Keikat seuraavat toisiaan ilman katkosta | Toimintaa voidaan pitää jatkuvana | Voidaan arvioida kokonaisuutena |
Kahden viikon sääntö
Jos kevytyrittäjänä tehty työ kestää yhtäjaksoisesti enintään kaksi viikkoa, työvoimaviranomainen ei selvitä, onko se pää- vai sivutoimista. Kestoa arvioidaan toimeksiantojen pituudella. Ilmoitat työn ja tulot etuuden maksajalle, joka sovittelee etuuden. Jos toimeksiannot seuraavat toisiaan ilman päivänkään katkosta, Työmarkkinatorin mukaan yritystoiminnan ei katsota päättyneen, ja silloin kokonaisuutta voidaan arvioida.
Neljän kuukauden aloitusjakso
Kun työtön aloittaa yli kaksi viikkoa kestävän kevytyrittäjyyden, siitä ilmoitetaan työvoimaviranomaiselle. Neljän ensimmäisen kuukauden ajan etuutta voi saada soviteltuna, jos olet edelleen kokoaikatyön hakija. Sen jälkeen KEHA-keskuksen työttömyysturvan vastuualue arvioi työmäärän perusteella, onko kevytyrittäjyys pää- vai sivutoimista. Ratkaisu koskee neljän kuukauden jälkeistä aikaa, ei takautuvasti.
Voiko kevytyrittäjä saada ansiosidonnaista päivärahaa?
Voi, jos olet jo aiemmin täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon palkkatyöllä ja kuulut palkansaajakassaan. Kevytyrittäjänä tehty työ ei kuitenkaan kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, koska se on yrittäjätyötä. Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna kevytyrittäjätulojen kanssa, ja kun enimmäismaksuaika täyttyy, et voi täyttää ehtoa uudelleen kevytyrittäjänä vaan siirryt Kelan yleistukeen.
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun olet ollut 12 kuukautta työssä tarkastelujakson aikana ja palkka on vähintään työehtosopimuksen mukainen. Kelan yleistuki korvasi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan 1.5.2026, ja sitä voi saada ilman työssäoloehtoa.
YTK ja kevytyrittäjä: mitä Yleinen työttömyyskassa sanoo?
YTK:n ansioturvaoppaan mukaan kevytyrittäjä on työttömyysturvalaissa tyypillisesti yrittäjä, koska laskutuspalvelu ei yleensä ole hänen työnantajansa. Yrittäjäksi katsomiseen ei tarvita Y-tunnusta. Siksi YTK:n jäsenen kevytyrittäjätyö ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, mutta jos ehto on jo täyttynyt aiemmalla palkkatyöllä, YTK voi maksaa soviteltua ansiopäivärahaa sivutoimisen kevytyrittäjyyden ajalta.
| YTK:n mukaan merkki siitä, että olet | Esimerkki |
|---|---|
| Yrittäjä | Laskutuspalvelu toimii eri alalla kuin sinä, hankit toimeksiannot itse, sopimus koskee vain laskutusta ja muita tukipalveluita, käytät omia työvälineitä |
| Mahdollisesti palkansaaja | Laskutuspalvelu toimii samalla alalla ja hankkii toimeksiannot sinulle, esimerkiksi tietyn alan osuuskunta |
| Mahdollisesti palkansaaja | Työsopimus velvoittaa sinut tekemään työtä ja toinen osapuoli on todellisessa työnantaja-asemassa. Pelkkä sopimuksen nimi ei ratkaise |
| Palkansaaja | Teet vuokratyötä |
YTK:n jäsenyys kannattaa yleensä pitää, jos olet palkkatyössä tai jäit sieltä työttömäksi ja teet kevytyrittäjänä vain keikkoja: aiemmin täytetty työssäoloehto säilyy, ja sivutoiminen kevytyrittäjyys sovitellaan. Jos kevytyrittäjyys muuttuu päätoimiseksi, palkansaajakassa ei voi maksaa ansiopäivärahaa, ja ainoa tapa rakentaa ansiosidonnainen turva on yrittäjäkassa, joka edellyttää YEL-vakuutusta ja vähintään 15 481 euron YEL-työtuloa (2026). YTK:n mukaan vähäisessä kevytyrittäjyydessä yrittäjäkassan jäsenyys ei välttämättä kannata, koska yrittäjän työssäoloehto ei ehkä täyty.
Paljonko kevytyrittäjän keikka pienentää päivärahaa?
Kevytyrittäjän tulot pienentävät työttömyysetuutta 50 senttiä jokaista euroa kohden. Vuoden 2024 huhtikuusta lähtien suojaosaa ei ole, joten pienikin keikka sovitellaan ensimmäisestä eurosta. Kokonaisuutena käteen jää silti enemmän kuin pelkällä etuudella.
Laskutuspalvelun kautta saatu tulo maksetaan yleensä palkkana, joten se näkyy tulorekisterissä ja etuuden maksaja näkee sen. Kysy omalta kassaltasi tai Kelalta, mille jaksolle tulo kohdistetaan, jos keikka ja palkan maksu osuvat eri kuukausille. Laskutuspalvelun palkkiot pienentävät sinulle maksettavaa palkkaa, joten laske soviteltava tulo vasta niiden jälkeen.
Miten ilmoitan kevytyrittäjyydestä työttömänä?
Ilmoita kevytyrittäjyydestä kahteen paikkaan: työvoimaviranomaiselle, jos työskentely kestää yli kaksi viikkoa, ja etuuden maksajalle eli kassalle tai Kelalle jokaisella hakujaksolla. Jos olet epävarma, kysy ennen kuin rekisteröidyt palveluun.
- 1Kysy etukäteenTyöttömyysturvaneuvonta ja oma kassa kertovat, miten tilanteesi arvioidaan.
- 2Ilmoita aloitusJos työ kestää yli kaksi viikkoa, ilmoita kevytyrittäjyyden alkamisesta työvoimaviranomaiselle.
- 3Pidä työnhaku voimassaEtuus edellyttää, että haet ja otat vastaan kokoaikatyötä. Kevytyrittäjyys ei ole pätevä syy kieltäytyä työstä.
- 4Ilmoita tulotKerro jokaisella hakujaksolla, mitä teit ja paljonko laskutuspalvelu maksoi.
- 5Vastaa selvityspyyntöönNeljän kuukauden kohdalla arvio tehdään työmäärästä. Kuvaa toimeksiantojen määrä ja kesto tarkasti.
Mitä huonoja puolia kevytyrittäjyydessä on työttömyysturvan kannalta?
Kevytyrittäjyyden suurin heikkous on, ettei se rakenna sinulle uutta turvaa. Palkansaajan ehto ei kerry, ja yrittäjän ansioturva vaatii YEL-vakuutuksen ja vähintään 15 481 euron YEL-työtulon. Moni pienellä laskutuksella toimiva kevytyrittäjä ei ole lainkaan YEL-velvollinen, jolloin ainoa turva on Kelan yleistuki.
- Keikan voi tehdä ilman Y-tunnusta ja menettämättä etuutta
- Kahden viikon toimeksiantoja ei arvioida pää- tai sivutoimisuuden kannalta
- Laskutuspalvelu hoitaa ALV:n ja ennakonpidätyksen
- Kokonaistulo kasvaa, vaikka etuus pienenee
- Ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa
- Jokainen euro pienentää etuutta 50 senttiä, suojaosaa ei ole
- Päätoimiseksi arvioitu toiminta katkaisee etuuden
- Laskutuspalvelun palkkio pienentää tuloa
Kevytyrittäjä voi saada myös Kelan sairauspäivärahaa ja muita etuuksia, ja niiden määrä riippuu verotuksessa vahvistetuista tuloista tai YEL-työtulosta. Ks. kevytyrittäjä ja Kela. Kevytyrittäjän verotus ja vähennettävät kulut ovat artikkelissa kevytyrittäjän verotus.
Kevytyrittäjä vai toiminimi, jos olet työtön?
Työttömyysturvassa molemmat ovat yrittäjiä, ja pää- tai sivutoimisuus arvioidaan samalla tavalla. Ero on tulon laskemisessa: toiminimen tulo sovitellaan yleensä vahvistetun verotuksen yritystulosta, kun taas laskutuspalvelun maksama palkka näkyy tulorekisterissä heti. Muutaman keikan työttömälle kevytyrittäjyys on yleensä helpompi, koska yritystä ei tarvitse perustaa eikä lopettaa. Vertailu euroina on artikkelissa kevytyrittäjä vai toiminimi.
Usein kysytyt
Miten kevytyrittäjyys vaikuttaa työttömyysturvaan?+
Sivutoiminen kevytyrittäjyys ei estä työttömyysetuutta, mutta tulot sovitellaan niin, että jokainen euro vähentää etuutta 50 senttiä. Päätoiminen kevytyrittäjä ei saa etuutta. Pää- tai sivutoimisuus arvioidaan työmäärän perusteella.
Voiko kevytyrittäjä saada työttömyystukea?+
Voi. Sivutoiminen kevytyrittäjä voi saada soviteltua ansiopäivärahaa, jos palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt aiemmin, tai Kelan yleistukea. Enintään kahden viikon toimeksiannot eivät vie oikeutta etuuteen.
Kerryttääkö kevytyrittäjyys työssäoloehtoa?+
Ei palkansaajan työssäoloehtoa, koska kevytyrittäjä on työttömyysturvassa yrittäjä. Yrittäjän ehtoa se kerryttää vain, jos sinulla on YEL-vakuutus vähintään 15 481 euron työtulolla (2026) ja olet Yrittäjäkassan jäsen.
Voiko kevytyrittäjä olla YTK:n jäsen?+
Voi. YTK:n jäsenyys on hyödyllinen, jos palkansaajan työssäoloehto on täyttynyt aiemmalla palkkatyöllä: silloin sivutoimisen kevytyrittäjyyden ajalta voi saada soviteltua ansiopäivärahaa. Kevytyrittäjänä tehty työ ei kuitenkaan kerrytä YTK:n työssäoloehtoa, koska se on työttömyysturvassa yrittäjätyötä.
Pitääkö kevytyrittäjällä olla Y-tunnus?+
Ei tarvitse, sillä laskutuspalvelu laskuttaa omalla Y-tunnuksellaan. Työttömyysturvassa kevytyrittäjä on silti yleensä yrittäjä, vaikka Y-tunnusta ei ole.
Voiko kevytyrittäjä saada päivärahaa?+
Kyllä. Työttömyysetuuden lisäksi kevytyrittäjä voi saada Kelan sairauspäivärahaa ja vanhempainrahaa, joiden määrä riippuu vahvistetuista tuloista tai YEL-työtulosta.
Mitä huonoja puolia kevytyrittäjyydessä on?+
Se ei kerrytä palkansaajan työttömyysturvaa, laskutuspalvelun palkkio pienentää tuloa, ja ilman YEL-vakuutusta eläke- ja sosiaaliturva jää pieneksi.
Kannattaako olla kevytyrittäjä työttömänä?+
Yksittäisiin keikkoihin usein kannattaa, koska kokonaistulo kasvaa, vaikka etuus pienenee 50 senttiä euroa kohden. Ilmoita työstä aina etuuden maksajalle ja tarvittaessa työvoimaviranomaiselle.
Mitä kuluja kevytyrittäjä voi vähentää?+
Työn tekemiseen liittyviä kuluja, kuten työvälineitä, matkakuluja ja laskutuspalvelun palkkion. Osa vähennetään laskutuspalvelussa, osa omassa verotuksessa tulonhankkimiskuluina.
Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi
Yrittäjän työttömyysturva 2026: ansiosidonnainen, Yrittäjäkassa, Kelan yleistuki ja 15 kuukauden ehto
Yrittäjän työttömyysturva on kaksiportainen: ansiosidonnainen päiväraha tulee Yrittäjäkassasta, ja muuten työttömäksi jäävä yrittäjä saa Kelan yleistukea 37,21 euroa päivältä. Ansiosidonnainen turva pitää rakentaa etukäteen: YEL-työtulon on oltava vähintään 15 481 euroa ja jäsenyyttä yrittäjänä 15 kuukautta. Ilman kassaa jäljelle jää Kelan yleistuki. Alla on, miten päiväraha lasketaan, mitä jäsenyys maksaa ja mitä tapahtuu, kun toiminta loppuu tai muuttuu sivutoimiseksi.
Alaskirjaus: mitä se tarkoittaa kirjanpidossa, milloin se tehdään ja miten se kirjataan (esimerkit)
Alaskirjaus tarkoittaa, että yritys alentaa omaisuuserän arvoa taseessa, koska siitä saatava raha jää pienemmäksi kuin kirjanpitoarvo, ja kirjaa erotuksen kuluksi. Tavallisimmat alaskirjaukset ovat maksamatta jäänyt myyntisaaminen (luottotappio), vanhentunut tai vioittunut varasto ja rikkoutunut tai tarpeettomaksi jäänyt kone. Esimerkiksi 5 000 euron varasto, josta saa enää 2 000 euroa, alaskirjataan 3 000 eurolla. Tällä sivulla ovat alaskirjauksen kolme tyyppiä, kirjaukset esimerkein, vaikutus ALV:hen ja verotukseen sekä ero poistoihin.
Akordi: mitä akordi tarkoittaa, miten sitä ehdotetaan velkojalle ja miten se kirjataan
Akordi tarkoittaa sopimusta, jossa velkoja antaa velalliselle anteeksi osan velasta tai koko velan, esimerkiksi niin, että velallinen maksaa 50 % velasta kertasuorituksena ja loput jätetään perimättä. Akordi on velkojalle aina vapaaehtoinen, ja yrittäjälle se on kevyempi vaihtoehto kuin yrityssaneeraus tai velkajärjestely. Tältä sivulta näet, milloin akordia kannattaa ehdottaa, miten ehdotus tehdään, miten se eroaa tuomioistuimen menettelyistä, miten anteeksi saatu velka kirjataan ja mitä se tarkoittaa verotuksessa.