Nettovelkaantumisaste
Englanniksi: net gearing, net debt-to-equity ratio
Nettovelkaantumisaste kertoo, kuinka paljon yrityksellä on korollisia velkoja rahavarojen jälkeen suhteessa omaan pääomaan. Se lasketaan prosentteina: korolliset velat miinus rahat jaettuna omalla pääomalla.
Nettovelkaantumisaste, englanniksi gearing, mittaa yrityksen velkaantuneisuutta. Kaava on: (korollinen vieras pääoma - rahat ja rahoitusarvopaperit) / oma pääoma × 100. Korollisia velkoja ovat esimerkiksi pankkilainat, rahoitusleasingvelat ja korolliset osakaslainat. Korottomat velat, kuten ostovelat ja verovelat, jätetään pois.
Mitä pienempi luku, sitä vähemmän yritys on riippuvainen velasta. Jos luku on negatiivinen, rahaa on enemmän kuin korollista velkaa, eli yritys on nettovelaton. Rahoittajat katsovat tunnuslukua lainapäätöksissä, ja joissain lainasopimuksissa on raja, jonka ylittäminen antaa pankille oikeuden muuttaa ehtoja.
Nettovelkaantumisaste ja omavaraisuusaste kertovat samasta asiasta eri suunnista. Omavaraisuusaste katsoo koko taseen rahoitusta, nettovelkaantumisaste vain korollista velkaa ja huomioi kassan. Yritys, jolla on iso laina mutta myös iso kassa, näyttää nettovelkaantumisasteella paremmalta kuin pelkällä velkamäärällä.
Tunnusluku ei toimi, jos oma pääoma on hyvin pieni tai negatiivinen. Silloin prosentti kasvaa suureksi tai muuttuu merkityksettömäksi, ja tilannetta kannattaa arvioida ensin negatiivisen oman pääoman näkökulmasta. Pienessä yhtiössä luku kannattaa laskea samoista tilinpäätöksen riveistä joka vuosi. Jos korollisen velan rajaa ei tiedä varmasti, lainasopimuksesta ja taseen erittelystä näkee, mistä veloista maksetaan korkoa.
Esimerkki
Laskennallinen esimerkki: osakeyhtiöllä on pankkilainaa 60 000 euroa ja korollinen osakaslaina 10 000 euroa. Tilillä on 20 000 euroa ja oma pääoma on 80 000 euroa. Nettovelkaantumisaste on (70 000 - 20 000) / 80 000 × 100 = 62,5 prosenttia.