Starttiraha jatkohakemus: milloin jatkoa haetaan, mitä liitetään ja millä perusteella sitä myönnetään

Starttirahan jatkohakemus tehdään työllisyysalueelle samassa sähköisessä asiointipalvelussa kuin ensimmäinen hakemus, ja se on jätettävä ennen kuin ensimmäinen kuuden kuukauden starttirahajakso päättyy. Jatkoa voidaan myöntää enintään kuudeksi kuukaudeksi, joten starttirahaa saa yhteensä enintään 12 kuukautta. Jatkopäätöksessä arvioidaan, miten yritystoiminta on käynnistynyt, joten hakemuksen tärkein liite on ajantasainen kirjanpito.

Miten starttirahan jatkoa haetaan?

Jatkoa haetaan KEHA-keskuksen sähköisellä starttirahahakemuksella asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Hakemus menee oman alueesi työvoimaviranomaiselle eli työllisyysalueelle. Toisin kuin ensimmäisessä hakemuksessa, jatkojaksoa voi hakea, vaikka päätoiminen yritystoiminta on jo käynnissä.

Ensimmäisen hakemuksen vaiheet ja liitteet ovat oppaassa starttiraha hakemus. Maksatuksen ja jatkohakemuksen ero on selitetty artikkelissa starttiraha maksatushakemus.

Milloin jatkohakemus pitää jättää?

Jatkohakemus jätetään voimassa olevan starttirahakauden aikana. Takaraja on ensimmäisen jakson viimeinen päivä, mutta käytännössä hakemus kannattaa lähettää noin kuukautta aiemmin, jotta päätös ehtii ennen kuin tuki katkeaa. Kesällä osa työllisyysalueista pitää käsittelytaukoa: esimerkiksi Satakunnan työllisyysalueella starttirahan käsittely oli tauolla 7.7.–28.7.2026.

Mitä jatkohakemukseen liitetään?

Virallista yhtä liiteluetteloa jatkohakemukselle ei ole, ja työllisyysalueet voivat pyytää lisäselvityksiä. KEHA-keskuksen soveltamisohjeen mukaan jatkopäätöksessä voidaan käyttää apuna kirjanpitäjältä tai verottajalta saatuja tietoja, kuten tulos- ja taselaskelmaa. Moni alue pyytää myös kirjanpitäjän vahvistaman tuloslaskelman. Valmistele ainakin nämä:

• Tuloslaskelma ja tase ensimmäiseltä jaksolta kirjanpidosta. Tilitoimiston tulostama raportti on selkein.
• Selvitys ensimmäisestä jaksosta: myynti, asiakkaat, markkinointi ja se, mikä on edennyt suunniteltua hitaammin.
• Päivitetty kannattavuus- ja rahoituslaskelma seuraavalle kuudelle kuukaudelle.
• Perustelu jatkon tarpeelle: miksi yritys ei vielä turvaa toimeentuloasi ja milloin sen arvioidaan tekevän niin.
• Verovelkatodistus tai muu alueen pyytämä selvitys, jos sitä vaaditaan. Tarkista alueesi ohje.

Millä perusteella jatkoa myönnetään?

Jatko on harkinnanvarainen. Työllisyysalue arvioi edelleen samat perusedellytykset kuin ensimmäisessä hakemuksessa: yritystoiminta on päätoimista ja sillä on edellytykset kannattavaan toimintaan. Lisäksi arvioidaan, tarvitsetko tukea vielä. Etelä-Hämeen työllisyysalueen mukaan starttirahaa ei myönnetä, jos yritystoiminnan arvioidaan turvaavan uudelle yrittäjälle kohtuullisen toimeentulon, ja jokainen jatkohakemus käsitellään tapauskohtaisesti.

Työllisyysalueiden linjat vaihtelevat, koska starttiraha myönnetään alueen omista määrärahoista. Esimerkiksi Etelä-Satakunnan työllisyysalue edellytti keväällä 2025 Ylen mukaan jatkolta, että yritys työllistää muita tai siinä on käynnissä investointi, ja ehtoja ehdotettiin pian helpotettavaksi. Etelä-Hämeen työllisyysalue myönsi vuonna 2025 vain ensimmäisiä jaksoja ja vuonna 2026 jälleen jatkojaksojakin. Kysy oman alueesi linja ennen kuin rakennat budjetin jatkon varaan.

Paljonko starttirahaa jatkojaksolla saa?

Jatkojakson starttiraha on samansuuruinen kuin ensimmäisellä jaksolla: vuonna 2026 37,21 euroa päivältä viideltä päivältä viikossa, keskimäärin noin 800 euroa kuussa ennen veroja. Starttiraha on veronalaista tuloa, ja siitä pidätetään ennakonpidätys palkkaverokortin mukaan, kuitenkin vähintään 25 prosenttia, tai etuutta varten haetun muutosverokortin mukaan, jolloin pidätys voi olla pienempi.

Määrästä ja verotuksesta tarkemmin: starttirahan määrä ja starttirahan verotus.

Mitä teet, jos jatkoa ei myönnetä?

Kielteinen päätös ei tarkoita, että yritys olisi epäonnistunut, vaan usein sitä, että määrärahat ovat vähissä tai yrityksen katsotaan jo pärjäävän. Lue päätöksen perustelut ja muutoksenhakuohje: päätöksessä kerrotaan, miten ja missä ajassa siihen voi hakea muutosta. Käy sen jälkeen läpi kolme asiaa.

1. Budjetti ilman tukea: paljonko myyntiä tarvitaan, jotta yrittäjän oma toimeentulo, YEL ja verot katetaan. Ks. aloittavan yrittäjän YEL.
2. Ennakkovero: jos tulos kasvaa, ennakkovero kannattaa päivittää OmaVerossa, ettei keväällä tule jäännösveroa. Ks. ennakkovero.
3. Muu rahoitus: pieni laina tai rahoitusjärjestely voi kattaa välivaiheen. Vaihtoehdot ovat artikkelissa aloittavan yrityksen rahoitus.

Voiko starttirahaa hakea uudestaan?

Samaan yritystoimintaan starttirahaa saa enintään 12 kuukautta, eli kuuden kuukauden jakso ja enintään kuuden kuukauden jatko. Jos ensimmäinen hakemus hylättiin eikä päätoiminen toiminta ole vielä alkanut, uuden hakemuksen voi tehdä. Jo aloitettuun päätoimiseen toimintaan ensimmäistä jaksoa ei voi saada jälkikäteen, mutta jatkojakson voi hakea, vaikka toiminta on käynnissä. Muut ehdot, kuten opiskelijan ja palkkatyössä olevan asema, on koottu artikkeliin starttirahan ehdot.