Starttiraha hakemus 2026: näin teet hakemuksen, mitä liität mukaan ja missä järjestyksessä perustat yrityksen

Starttirahaa haetaan Työmarkkinatorin asiointipalvelussa sähköisellä lomakkeella, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Hakemus on jätettävä ennen kuin aloitat päätoimisen yritystoiminnan tai laajennat sivutoimisen yrityksen päätoimiseksi. Hakemukseen liitetään liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat, ja sen käsittelee oman kotikunnan työllisyysalue, jolle TE-toimistojen tehtävät siirtyivät 1.1.2025. Mitä muutos tarkoittaa hakijalle, on kerrottu artikkelissa starttiraha ja TE-toimisto.

Tämä sivu keskittyy itse hakemukseen. Starttirahan määrä, verotus ja kokemukset ovat artikkelissa starttiraha 2026, ja starttiraha yrityksen talouden kannalta artikkelissa yritys ja starttiraha.

TE-toimisto starttiraha hakemus: mihin hakemus menee nyt?

TE-toimistoja ei enää ole: niiden tehtävät, myös starttiraha, siirtyivät 1.1.2025 kuntien ja kuntaryhmien työllisyysalueille. Hakemus tehdään edelleen samalla tavalla Työmarkkinatorin asiointipalvelussa, mutta päätöksen tekee kotikuntasi työllisyysalue. Vanhat ohjeet, joissa puhutaan TE-toimiston starttirahahakemuksesta, tarkoittavat siis nykyään tätä.

Starttirahan määrä, kesto ja ehdot eivät muuttuneet siirrossa. Työllisyysalueet päättävät kuitenkin itse määrärahojensa käytöstä, joten käsittelyajat ja jatkojaksojen myöntäminen vaihtelevat alueittain. Ehdot ovat tarkemmin oppaassa starttirahan ehdot.

Työmarkkinatori starttiraha: näin hakemus tehdään asiointipalvelussa

Työmarkkinatorissa starttirahaa haetaan henkilöasiakkaan Asiointi-palvelussa, johon kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Hakemus täytetään verkkolomakkeella, liitteet ladataan samaan hakemukseen, ja hakemuksen käsittelyn etenemistä voi seurata palvelussa. Osa työllisyysalueista käyttää omaa aluehallinnon asiointipalveluaan, joten tarkista oikea kanava kotikuntasi työllisyysalueen sivulta ennen kuin aloitat. Päätöksen odotusajasta kerrotaan artikkelissa starttiraha käsittelyaika.

Starttirahaa voi hakea myös paperilomakkeella, joka löytyy Suomi.fi-palvelusta, mutta verkossa hakemuksen etenemistä on helpompi seurata. Työllisyysalueilla voi olla käsittelykatkoksia: esimerkiksi Ylivieska–Kalajoki–Nivala-alue ilmoitti Työmarkkinatorissa, ettei se käsittele starttiraha- ja palkkatukihakemuksia 22.–31.12.2025. Jätä hakemus siis hyvissä ajoin ennen joulua tai kesälomia. Päätöksen jälkeinen maksuaikataulu on artikkelissa starttiraha maksatus. Jatkon hakemisesta kerrotaan artikkelissa starttiraha jatkohakemus.

Mitä starttiraha on?

Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, joka turvaa aloittavan yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen aikana. Se maksetaan yrittäjälle henkilökohtaisesti, ei yritykselle. Vuonna 2026 se on 37,21 euroa päivältä viideltä päivältä kalenteriviikossa, keskimäärin noin 800 euroa kuussa ennen veroja. Starttiraha myönnetään de minimis -tukena, eikä siihen ole subjektiivista oikeutta: työvoimaviranomainen harkitsee jokaisen hakemuksen.

Kuka voi hakea starttirahaa?

Starttirahaa voi hakea, jos aloitat päätoimisen yritystoiminnan Suomessa. Työmarkkinatorin mukaan hakija voi olla kolmessa tilanteessa:

• Olet työtön työnhakija ja ryhdyt päätoimiseksi yrittäjäksi.
• Et ole työtön, mutta siirryt kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä.
• Olet sivutoiminen yrittäjä ja laajennat yritystoiminnan päätoimiseksi.

Yritysmuodolla ei ole väliä: starttirahaa voi saada toiminimellä, osakeyhtiössä tai muussa yritysmuodossa, kunhan työskentelet yrityksessä päätoimisesti. Samaan yritykseen voidaan myöntää starttiraha useammalle yrittäjälle, joilla on määräämisvalta. Pelkkä omistaminen ei riitä, vaan yrittäjän pitää tehdä yrityksessä kokoaikaista työtä vastaava työpanos.

Missä järjestyksessä yritys perustetaan, kun haet starttirahaa?

Hae starttirahaa ensin ja aloita päätoiminen yritystoiminta vasta sen jälkeen. Starttirahaa ei myönnetä, jos olet aloittanut päätoimisen yritystoiminnan ennen kuin hakemus on saapunut työvoimaviranomaiselle. Tämä on yleisin syy hylkäykseen, joten aikataulu kannattaa suunnitella ennen kuin teet yhtään ilmoitusta.

Mikä katsotaan yritystoiminnan aloittamiseksi?

KEHA-keskuksen soveltamisohjeen mukaan yritystoiminta katsotaan yleensä aloitetuksi, kun yritys on aloittanut varsinaisen taloudellisen toiminnan tai merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai työnantajarekisteriin. Kaupparekisteriin merkitsemisellä ei ole merkitystä. Ohjeen mukaan markkinoinnin aloittamista pidetään yleensä toiminnan aloittamisena.

Mitä starttirahahakemukseen liitetään?

Hakemukseen liitetään asiakirjat, joista työvoimaviranomainen näkee kaksi asiaa: onko sinulla riittävät valmiudet yritystoimintaan ja onko toiminnalla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. KEHA-keskuksen ohjeen mukaan kannattavuutta arvioidaan muun muassa liiketoimintasuunnitelman, kannattavuuslaskelmien, tulosennusteiden ja riskien perusteella. Täytetty esimerkki on artikkelissa starttiraha liiketoimintasuunnitelma.

Laskelmissa kannattaa olla rehellinen. Liian optimistinen myyntiennuste voi kääntyä hakemusta vastaan: jos yritystoiminta näyttää turvaavan toimeentulon heti, starttirahaa ei tarvita. Liian varovainen ennuste taas ei osoita kannattavuutta. Hyvä laskelma näyttää, että myynti kasvaa ja kattaa toimeentulon noin vuoden kuluessa.

Milloin starttirahaa ei myönnetä?

Laki luettelee neljä estettä, joiden takia starttirahaa ei myönnetä, vaikka muut edellytykset täyttyisivät. KEHA-keskuksen soveltamisohjeen mukaan ne ovat:

1. Toimeentulo on turvattu ilman starttirahaa. Yritys tuottaa heti riittävästi tai saat muuta tuloa niin paljon, ettei starttirahaa jäisi maksettavaksi.
2. Starttiraha vääristäisi kilpailua enemmän kuin vähäisesti. Arvioon vaikuttaa alan kilpailutilanne alueella.
3. Päätoiminen yritystoiminta on aloitettu ennen hakemusta. Jatkojakson voi kuitenkin saada, vaikka toiminta on jo käynnissä.
4. Verot, lakisääteiset maksut tai muut maksut on olennaisesti laiminlyöty, tai hakijalla tai yrityksellä on olennaisia maksuhäiriöitä. Vähäiset laiminlyönnit eivät ole este, ja maksusuunnitelma voi auttaa.

Lisäksi työvoimaviranomainen voi asettaa ehtoja, kuten rahoituksen järjestymisen, lupien saamisen, maksusuunnitelman noudattamisen tai tarvittavan koulutuksen. Jos ehto ei täyty, starttirahaa ei makseta.

Voiko starttirahaa saada, jos on töissä?

Voi, jos siirryt palkkatyöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi. Starttiraha on päätoimisen yritystoiminnan tuki, joten sitä ei saa sivutoimiseen yrittäjyyteen palkkatyön rinnalla. Jos sinulla on starttirahakauden aikana yritystoimintaan liittymätöntä tuloa, kuten palkkaa osa-aikatyöstä, se vähennetään starttirahan määrästä, ja maksettavaksi jää erotus. Lapsilisä, asumistuki ja eräät muut etuoikeutetut tulot eivät vähennä starttirahaa.

Mistä haetaan starttirahan maksatusta?

Starttirahan maksatusta haetaan samasta paikasta kuin starttirahaa: Työmarkkinatorin asiointipalvelusta, kun olet saanut myönteisen päätöksen. Starttiraha maksetaan jälkikäteen kuukausittain, ja maksatushakemus on toimitettava kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä (valtioneuvoston asetus 385/2024, 20 §). Jos haet starttirahaa paperilomakkeella, hae myös maksatusta paperilomakkeella.

Miten starttirahan jatkohakemus tehdään?

Jatkohakemus tehdään asiointipalvelussa voimassa olevan starttirahakauden aikana, ennen kuin edellinen jakso päättyy. Jatkoa voidaan myöntää enintään kuusi kuukautta, joten starttirahan enimmäiskesto on 12 kuukautta. KEHA-keskuksen ohjeen mukaan jatkopäätöksessä voidaan käyttää apuna kirjanpitäjältä tai verottajalta saatuja tietoja, kuten tulos- ja taselaskelmaa. Ajantasainen kirjanpito on siis osa jatkohakemusta.

Starttirahaa myönnetään työllisyysalueen määrärahoista, ja osa alueista on joutunut rajoittamaan jatkojaksoja. Tee laskelma niin, että yritys kestää myös sen, että tuki loppuu kuuden kuukauden jälkeen.

Voiko starttirahaa hakea uudestaan?

Voi, mutta harkinta on tiukempaa. KEHA-keskuksen ohjeen mukaan starttirahaa voidaan myöntää myös aiemmin yrittäjänä toimineelle. Jos uusi yritystoiminta on samankaltaista kuin aiempi, työvoimaviranomainen harkitsee erityisesti, onko tuen myöntäminen toiminnan uudelleen aloittamiseen tarkoituksenmukaista. Uudelle toimialalle siirtyminen on helpompi perustella, varsinkin jos aiempi yrittäjyys oli sivutoimista.

Starttiraha Jyväskylässä

Jyväskylässä starttirahan neuvonta, päätökset ja maksaminen kuuluvat Jyväskylä-Muurame työllisyysalueelle. Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluiden mukaan hakijan kannattaa olla yhteydessä alueen starttirahan asiantuntijaan ennen hakemuksen jättämistä, ja tarvittaessa hakija ohjataan Keski-Suomen Yritysideaan viimeistelemään liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat. Itse hakemus tehdään samassa Työmarkkinatorin asiointipalvelussa kuin muualla Suomessa.

Sama malli toimii muissa kaupungeissa: hae Työmarkkinatorista oman kotikuntasi työllisyysalueen starttirahapalvelu ja sen yhteystiedot, ja varaa aika ennen kuin jätät hakemuksen.

Viisi virhettä starttirahahakemuksessa

• Rekisteröinti ennen hakemusta. ALV- tai ennakkoperintärekisteröinti voi tehdä toiminnasta aloitetun.
• Markkinointi ennen hakemusta. Verkkosivut, mainokset ja tarjoukset asiakkaille katsotaan yleensä toiminnan aloittamiseksi.
• Laskelma ilman omaa toimeentuloa. Kannattavuuslaskelmaan kuuluu yrittäjän oma palkka, YEL ja verot, ei vain yrityksen kulut.
• Maksatus unohtuu. Kahden kuukauden määräajan jälkeen jaksosta ei välttämättä saa rahaa.
• Jatkohakemus myöhässä. Jätä se ennen kuin ensimmäinen jakso päättyy, ja liitä mukaan tuore tuloslaskelma.

Jos olet työtön ja mietit, kannattaako hakea starttirahaa vai aloittaa yritys työttömyysetuuden turvin, vaihtoehdot ovat artikkelissa työtön perustaa yrityksen. Yrityksen perustamisen vaiheet ovat artikkelissa yrityksen perustaminen.