Rahanpesulaki ja tilitoimisto: miksi kirjanpitäjä kysyy henkilöllisyyttä, edunsaajia ja varojen alkuperää
Rahanpesulaki (444/2017) tekee jokaisesta tilitoimistosta ilmoitusvelvollisen. Siksi kirjanpitäjä tunnistaa sinut, selvittää yrityksesi tosiasialliset edunsaajat ja kysyy tarvittaessa, mistä rahat tulevat, ennen kuin hän voi aloittaa työn. Tällä sivulla käydään läpi, mitä kysytään ja millä lain kohdalla, mitä tilitoimiston pitää lain mukaan tehdä, kuka sitä valvoo vuonna 2026 ja mitä tapahtuu, jos tietoja ei anna.
Lyhyesti
- Rahanpesulaki koskee jokaista tilitoimistoa, koska laki nimeää ilmoitusvelvolliseksi kaikki, jotka hoitavat kirjanpitotehtäviä toimeksiannosta liike- tai ammattitoimintana (1 luku 2 §).
- Tilitoimiston on tunnistettava asiakas, tämän edustaja ja yrityksen tosiasialliset edunsaajat eli yli 25 prosenttia omistavat tai määräysvaltaa käyttävät henkilöt, ja säilytettävä tiedot viisi vuotta asiakassuhteen päättymisestä.
- Jos asiakasta ei voi tuntea, tilitoimisto ei saa aloittaa asiakassuhdetta (3 luku 1 §). Epäilyttävästä liiketoimesta se ilmoittaa rahanpesun selvittelykeskukselle eikä saa kertoa ilmoituksesta asiakkaalle.
- Tilitoimistojen rahanpesuvalvonta siirtyi 1.1.2026 Etelä-Suomen aluehallintovirastolta Lupa- ja valvontavirastolle, joka pitää myös rahanpesun valvontarekisteriä.
Kun aloitat yhteistyön tilitoimiston kanssa, ensimmäinen pyyntö ei koske kuitteja vaan henkilöllisyyttäsi, yrityksesi omistajia ja liiketoimintaasi. Se johtuu laista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017), lyhyemmin rahanpesulaista. Laki koskee sekä tilitoimistoa että sen asiakasta: tilitoimiston on kysyttävä, ja ilman vastauksia se ei saa aloittaa työtä. Asiakkaan tuntemisen velvollisuudet tulevat rahanpesulaista.
Mitä rahanpesulaki tarkoittaa tilitoimistolle?
Rahanpesulaki tarkoittaa tilitoimistolle, että se on lain tarkoittama ilmoitusvelvollinen. Lain 1 luvun 2 §:n mukaan laki koskee jokaista, joka hoitaa liike- tai ammattitoimintana kirjanpitotehtäviä toimeksiannosta. Toimiston koolla, auktorisoinnilla tai asiakkaiden määrällä ei ole merkitystä: myös yhden hengen tilitoimisto on ilmoitusvelvollinen.
Ilmoitusvelvollisuus tarkoittaa käytännössä kahta asiaa. Tilitoimiston on tunnettava asiakkaansa ja seurattava asiakassuhdetta, ja sen on ilmoitettava epäilyttävistä liiketoimista viranomaiselle. Samaan joukkoon kuuluvat rahanpesu.fi-sivuston mukaan muun muassa pankit, kiinteistönvälittäjät, perintätoimistot, tilintarkastajat ja oikeudellisten palvelujen tarjoajat.
Miksi tilitoimisto kysyy henkilöllisyyttä, edunsaajia ja varojen alkuperää?
Tilitoimisto kysyy näitä tietoja, koska rahanpesulain 3 luku velvoittaa sen tuntemaan asiakkaansa ennen asiakassuhteen alkua ja koko asiakassuhteen ajan. Kysymykset ovat samat kaikille asiakkaille, ja niiden laajuus riippuu siitä, kuinka suureksi tilitoimisto arvioi asiakkaan riskin.
| Mitä kysytään | Miksi | Lain kohta (444/2017) |
|---|---|---|
| Henkilöllisyys ja henkilötunnus, todennettuna virallisesta asiakirjasta tai vahvalla sähköisellä tunnistuksella | Tilitoimiston on tunnistettava asiakas ja todennettava henkilöllisyys | 3 luku 2 § |
| Kuka edustaa yritystä (toimitusjohtaja, hallitus, valtuutettu) | Myös asiakkaan puolesta toimiva on tunnistettava | 3 luku 2 § |
| Yrityksen tosiasialliset edunsaajat | Tilitoimiston on tiedettävä, kuka yrityksen takana viime kädessä on | 1 luku 5 § ja 3 luku 6 § |
| Mitä yritys tekee, kuinka laajasti ja miksi se tarvitsee palvelua | Tilitoimiston on tunnettava asiakkaan tavanomainen toiminta, jotta poikkeama erottuu | 3 luku 3 § ja 4 § |
| Varojen alkuperä | Selvitetään tarvittaessa, esimerkiksi kun liiketoimi on tavanomaisesta poikkeava | 3 luku 4 § |
| Oletko poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö tai tämän perheenjäsen | Silloin laki vaatii tehostetun tuntemisen ja varojen alkuperän selvittämisen | 3 luku 13 § |
Varojen alkuperää ei kysytä jokaiselta asiakkaalta joka kuukausi. Lain mukaan siihen on kiinnitettävä huomiota, kun liiketoimi on rakenteeltaan tai suuruudeltaan tavanomaisesta poikkeava, sillä ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta tai se ei sovi siihen, mitä tilitoimisto asiakkaasta tietää. Esimerkiksi iso käteistalletus tai suoritus tuntemattomalta ulkomaiselta yhtiöltä voi johtaa kysymykseen, mistä raha on peräisin.
Mitä asiakkaan kannattaa valmistella?
Asiakkaan kannattaa valmistella henkilöllisyystodistus tai pankkitunnukset tunnistautumiseen, ajantasainen omistustieto ja lyhyt kuvaus liiketoiminnasta. Kun tiedot ovat valmiina, tilitoimiston vaihto tai aloitus ei jää odottamaan tunnistamista.
- Voimassa oleva henkilöllisyystodistus tai mahdollisuus vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen
- Yrityksen Y-tunnus ja ajantasaiset tiedot kaupparekisterissä, myös edunsaajailmoitus
- Osakasluettelo tai muu selvitys omistuksesta, jos omistus kulkee toisen yhtiön kautta
- Lyhyt kuvaus: mitä myyt, kenelle, missä maissa ja paljonko liikevaihtoa odotat
- Tieto siitä, käytetäänkö liiketoiminnassa käteistä tai tuleeko maksuja EU:n ulkopuolelta
- Kuka muu kuin sinä saa antaa tilitoimistolle ohjeita yrityksen puolesta
Samoja kysymyksiä esittää myös pankki, kun avaat yrityksen pankkitilin. Pankki ja tilitoimisto ovat kumpikin itsenäisesti ilmoitusvelvollisia, joten kumpikin kysyy omat tietonsa, vaikka olisit jo vastannut toiselle.
Kuka on yrityksen tosiasiallinen edunsaaja?
Tosiasiallinen edunsaaja on luonnollinen henkilö, joka viime kädessä omistaa suoraan tai välillisesti yli 25 prosenttia yhtiöstä tai käyttää yli 25 prosenttia sen äänivallasta tai muuten tosiasiallista määräysvaltaa. Edunsaaja on aina ihminen, ei toinen yhtiö. Määritelmä on rahanpesulain 1 luvun 5 §:ssä.
Osakeyhtiön on ilmoitettava edunsaajansa kaupparekisteriin. Rahanpesu.fi-sivuston mukaan tilitoimiston on tehtävä Patentti- ja rekisterihallitukselle valvontailmoitus, jos kaupparekisterin edunsaajatiedot poikkeavat sen omista tiedoista eikä yritys korjaa niitä viikon kuluessa. Termi on avattu tarkemmin sanastossa: tosiasiallinen edunsaaja. Omistusrakenteesta kerrotaan lisää artikkelissa holdingyhtiö.
Mitä rahanpesulaki velvoittaa tilitoimiston tekemään?
Rahanpesulaki velvoittaa tilitoimiston laatimaan kirjallisen riskiarvion, tuntemaan asiakkaansa, seuraamaan asiakassuhdetta, selvittämään poikkeavat liiketoimet, ilmoittamaan epäilyistä ja säilyttämään tiedot. Lisäksi sen on rekisteröidyttävä rahanpesun valvontarekisteriin.
- 1RekisteröityminenTilitoimiston on oltava rahanpesun valvontarekisterissä, jota pitää vuodesta 2026 Lupa- ja valvontavirasto (5 luku).
- 2RiskiarvioKirjallinen arvio siitä, millaisille rahanpesun riskeille toimisto altistuu asiakkaiden, palvelujen ja maantieteen kautta. Pidettävä ajan tasalla (2 luku 3 §).
- 3Asiakkaan tunteminenAsiakkaan, edustajan ja tosiasiallisten edunsaajien tunnistaminen ja tieto asiakkaan toiminnasta (3 luku).
- 4Jatkuva seurantaAsiakassuhdetta seurataan koko sen ajan, ja tiedot päivitetään riskin mukaan (3 luku 4 §).
- 5SelonottoPoikkeava liiketoimi selvitetään: mikä sen tarkoitus on ja mistä varat ovat peräisin (3 luku 4 §).
- 6IlmoitusJos liiketoimi on selvityksen jälkeenkin epäilyttävä, ilmoitus tehdään viipymättä rahanpesun selvittelykeskukselle (4 luku 1 §).
- 7SäilytysAsiakkaan tuntemistiedot säilytetään viisi vuotta asiakassuhteen päättymisestä (3 luku 3 §).
Näiden lisäksi tilitoimiston on varmistettava, ettei sen asiakkaina ole EU:n pakotelistoilla tai kansallisen jäädyttämispäätöksen kohteena olevia henkilöitä tai yhteisöjä. Rahanpesu.fi:n mukaan tällaisen havainnon jälkeen varat on jäädytettävä tai liiketoimi keskeytettävä ja asiasta on ilmoitettava Ulosottolaitokselle.
Kuka valvoo rahanpesulain noudattamista tilitoimistoissa?
Tilitoimistojen rahanpesulain noudattamista valvoo 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan aluehallintovirastojen rahanpesuvalvonta ja -rekisteröinti siirtyivät uudelle virastolle sellaisenaan, myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston valtakunnallisesti hoitama valvonta ja rahanpesun valvontarekisteri. Valvottavien ei tarvinnut tehdä siirron takia mitään.
| Taho | Tehtävä |
|---|---|
| Lupa- ja valvontavirasto (ennen 2026 Etelä-Suomen aluehallintovirasto) | Valvoo tilitoimistoja, pitää rahanpesun valvontarekisteriä ja määrää seuraamukset |
| Rahanpesun selvittelykeskus (keskusrikospoliisi) | Vastaanottaa ja selvittää ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista |
| Patentti- ja rekisterihallitus | Pitää kaupparekisterin edunsaajatietoja ja ottaa vastaan valvontailmoitukset niiden puutteista |
| Ulosottolaitos | Panee täytäntöön kansalliset varojen jäädyttämispäätökset |
Laiminlyönnistä valvoja voi antaa julkisen varoituksen, määrätä rikemaksun tai vakavissa tapauksissa seuraamusmaksun. Lain 8 luvun mukaan oikeushenkilölle määrättävä rikemaksu on 5 000–100 000 euroa ja luonnolliselle henkilölle 500–10 000 euroa. Valvoja julkaisee määräämänsä seuraamukset internetsivuillaan.
Auktorisoidun tilitoimiston rahanpesuvelvoitteiden hoitamisen tarkistaa lisäksi Taloushallintoliitto osana auktorisointia. Mitä se tarkoittaa, on avattu artikkelissa auktorisoitu tilitoimisto.
Miten rahanpesusta ilmoitetaan?
Rahanpesusta ilmoitetaan keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle. Tilitoimisto tekee ilmoituksen viipymättä, kun se on selvittänyt poikkeavan liiketoimen eikä epäily ole poistunut. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen ovat rahanpesu.fi-sivustolla.
Ilmoitus ei ole syytös. Se on tieto viranomaiselle, joka arvioi asian itse. Lain 4 luvun 4 §:n mukaan ilmoitusvelvollinen ei saa paljastaa ilmoituksen tekemistä sille, johon epäily kohdistuu, eikä kenellekään muulle. Siksi tilitoimisto ei voi kertoa asiakkaalle, onko se tehnyt ilmoituksen.
Jos huomaat, ettei jokin yritys noudata rahanpesulakia, voit ilmoittaa siitä valvojalle. Rahanpesu.fi:n mukaan kullakin valvojalla on oma ilmoituskanavansa, ja ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Yrityksen oman ilmoituskanavan vaatimukset on koottu sivulle whistleblower.
Mistä tunnistaa rahanpesun?
Rahanpesun tunnistaa yleensä siitä, että rahaliikenne ei sovi yhteen yrityksen tavanomaisen toiminnan kanssa. Laki käyttää samaa mittaria: liiketoimi poikkeaa rakenteeltaan tai suuruudeltaan, sillä ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta tai se ei sovi siihen, mitä asiakkaasta tiedetään.
- Käteinen: suuria tai toistuvia käteistalletuksia, jotka eivät vastaa myyntiä. Lain mukaan käteisellä yhteensä vähintään 10 000 euroa vastaanottava tavarakauppias on itsekin ilmoitusvelvollinen.
- Kolmannet osapuolet: asiakkaan laskun maksaa joku muu kuin asiakas, tai maksuja tulee maista, joihin yrityksellä ei ole liiketoimintaa.
- Kierrätys: raha siirtyy saman omistajan yhtiöiden välillä ilman selvää syytä tai palaa lähettäjälle mutkan kautta.
- Epätavallinen hinnoittelu: tuotteita tai palveluja myydään selvästi markkinahinnasta poikkeavaan hintaan.
- Haluttomuus selvittää: asiakas ei halua kertoa, mistä raha tulee, tai tositteet puuttuvat juuri suurimmista eristä.
Rahanpesu kuvataan usein kolmena vaiheena: rikoksella hankittu raha sijoitetaan talousjärjestelmään, sen jäljet häivytetään siirroilla ja kaupoilla, ja lopuksi raha palaa käyttöön laillisen näköisenä. Kirjanpitäjä näkee tyypillisesti keskimmäisen vaiheen, koska siirrot näkyvät tiliotteilla ja kirjanpidossa.
Mitä tapahtuu, jos asiakas ei anna tietoja?
Jos asiakas ei anna tunnistamiseen tarvittavia tietoja, tilitoimisto ei saa aloittaa asiakassuhdetta eikä jatkaa sitä. Rahanpesulain 3 luvun 1 §:n mukaan ilmoitusvelvollinen ei saa perustaa asiakassuhdetta, suorittaa liiketointa tai ylläpitää liikesuhdetta, jos se ei pysty toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi säädettyjä toimia.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että vanhalta tilitoimistolta uuteen siirryttäessä tunnistaminen on tehtävä ennen kuin uusi kirjanpitäjä voi aloittaa. Tilitoimiston vaihdon muut vaiheet on koottu sivulle vaihda tilitoimistoa.
Onko rahanpesulaki muuttumassa?
Rahanpesulaki on muuttumassa. Valtioneuvosto antoi 4.6.2026 hallituksen esityksen uudeksi laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Se panee täytäntöön EU:n rahanpesusääntelyn ja kumoaisi nykyisen lain. Lakien ehdotetaan tulevan voimaan pääasiassa 10.7.2027, jolloin EU:n rahanpesuasetusta aletaan soveltaa.
Esitys on vielä eduskunnan käsittelyssä, joten sen yksityiskohdat voivat muuttua. Tilitoimiston asiakkaalle perusasia pysyy samana: kirjanpitäjän on tunnettava asiakkaansa ja tämän edunsaajat.
Mitä tilitoimiston palveluita yrityksesi tarvitsee?
Pienyritys tarvitsee tilitoimistolta yleensä juoksevan kirjanpidon, ALV-ilmoitukset, tilinpäätöksen ja veroilmoituksen sekä tarvittaessa palkanlaskennan. Rahanpesulain vaatimat tunnistamiset kuuluvat jokaisen tilitoimiston omaan työhön, eikä niitä tarvitse ostaa erikseen.
Mitä kaikkea tilitoimisto tekee, on käyty läpi artikkelissa mitä tilitoimisto tekee. Hintoja voit verrata sivulla kirjanpidon hinta tai pyytää tarjouksia tilitoimistojen kilpailutuksella.
Usein kysytyt
Koskeeko rahanpesulaki tilitoimistoa?+
Koskee. Rahanpesulain 1 luvun 2 §:n mukaan laki koskee jokaista, joka hoitaa kirjanpitotehtäviä toimeksiannosta liike- tai ammattitoimintana. Tilitoimisto on siis ilmoitusvelvollinen koostaan riippumatta.
Kuka on rahanpesulain ilmoitusvelvollinen?+
Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa pankit ja muut rahoituslaitokset, kirjanpitäjät ja tilitoimistot, tilintarkastajat, kiinteistönvälittäjät, perintätoimistot, oikeudellisten palvelujen tarjoajat sekä tavarakauppiaat, jotka ottavat vastaan käteistä vähintään 10 000 euroa.
Kuka valvoo rahanpesulain noudattamista?+
Tilitoimistoja valvoo 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto, joka jatkaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston tehtäviä. Pankkeja ja muita finanssialan toimijoita valvoo Finanssivalvonta.
Miten ilmoitan rahanpesusta?+
Epäilyttävästä liiketoimesta ilmoitetaan keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle, ja ohjeet ovat rahanpesu.fi-sivustolla. Jos epäilet, että yritys laiminlyö rahanpesulain velvoitteita, voit ilmoittaa siitä sen valvojalle, myös nimettömänä.
Miksi tilitoimisto kysyy varojen alkuperää?+
Rahanpesulain 3 luvun 4 §:n mukaan ilmoitusvelvollisen on selvitettävä varojen alkuperä tarvittaessa, esimerkiksi kun liiketoimi on tavanomaisesta poikkeava tai sillä ei ole ilmeistä taloudellista tarkoitusta. Kysymys ei tarkoita, että sinua epäiltäisiin.
Kertooko tilitoimisto, jos se tekee ilmoituksen?+
Ei. Lain 4 luvun 4 §:n mukaan ilmoitusvelvollinen ei saa paljastaa ilmoituksen tekemistä sille, johon epäily kohdistuu, eikä muille.
Kuinka kauan tilitoimisto säilyttää tunnistustietoni?+
Asiakkaan tuntemistiedot säilytetään viisi vuotta asiakassuhteen päättymisestä (3 luku 3 §). Ilmoituksiin liittyvät tiedot pidetään erillään asiakasrekisteristä ja poistetaan pääsääntöisesti viiden vuoden kuluttua.
Mistä tunnistaa rahanpesun?+
Rahaliikenteestä, joka ei sovi yrityksen tavanomaiseen toimintaan: suuret käteiserät, kolmansien osapuolten maksut, rahan kierrättäminen yhtiöiden välillä ilman syytä tai haluttomuus kertoa varojen alkuperästä.
Kirjoittaa Taukon blogiin yrityksen perustamisesta, yritysmuodon ja tilitoimiston valinnasta sekä yrittäjän arjesta.
Lue seuraavaksi
Auktorisoitu tilitoimisto: mitä auktorisointi tarkoittaa, mitä se takaa ja miten sen tarkistaa
Auktorisoitu tilitoimisto on Taloushallintoliiton jäsen, jonka toimintatavat, vakuutus, tietoturva ja rahanpesuvelvoitteet liitto on tarkastanut. Se kertoo toimiston rakenteista, ei siitä, kuka sinun kirjanpitosi tekee tai miten nopeasti hän vastaa. Tässä mitä auktorisointi vaatii, mitä se ei lupaa, miten tarkistat sen kahdessa minuutissa, miten löydät auktorisoidun toimiston omalta paikkakunnaltasi ja mitä se maksaa.
Mitä tilitoimisto tekee? Tilitoimiston palvelut, kuukausi ja mitä jää yrittäjälle
Tilitoimisto hoitaa yrityksen kirjanpidon, ALV-ilmoitukset, palkanlaskennan, tilinpäätöksen ja veroilmoituksen sekä neuvoo veroissa ja yrityksen talouden päätöksissä. Yrittäjälle jää tositteiden toimittaminen, laskutus ja vastuu siitä, että tiedot ovat oikein. Tässä mitä tilitoimiston palveluihin tavallisesti kuuluu, miltä kirjanpitäjän kuukausi näyttää, mitä tilitoimisto ei tee puolestasi, onko tilitoimisto pakollinen ja miten valitset sopivan.
Yritystili vertailu: 12 yritystiliä hinnan, ominaisuuksien ja sopivuuden mukaan (2026)
Yritystili on yrityksen nimissä oleva pankki- tai maksutili, jolle tulevat myyntitulot ja jolta maksetaan yrityksen kulut. Osakeyhtiö tarvitsee oman tilin, ja toiminimellekin erillinen tili on käytännössä välttämätön, koska kirjanpitolaki edellyttää liiketapahtumien erottamista yksityistaloudesta. Pankkien hinnastojen mukaan (12.10.2026) kuukausimaksu on 0–26 € ja avausmaksu 0–300 €.