Whistleblower: ilmoittajansuojelulaki, ilmoituskanava ja mitä se vaatii yritykseltä

Mitä whistleblower tarkoittaa?

Whistleblower on englanninkielinen nimitys henkilölle, joka paljastaa organisaation sisällä havaitsemansa väärinkäytöksen tai lainrikkomuksen. Suomeksi puhutaan väärinkäytösten ilmoittajasta tai lain mukaan ilmoittajasta, ja ilmiötä kutsutaan sanoilla whistleblowing tai väärinkäytöksistä ilmoittaminen. Sana tulee pillin puhaltamisesta, jolla erotuomari keskeyttää pelin.

Whistleblower on yleensä työntekijä, mutta laki suojaa myös esimerkiksi harjoittelijoita, vapaaehtoisia, itsenäisiä ammatinharjoittajia, osakkeenomistajia, hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa. Suoja koskee myös työnhakijaa, joka on saanut tiedon rekrytoinnin aikana, ja entistä työntekijää.

Mitä ilmoittajansuojelulaki koskee?

Ilmoittajansuojelulaki koskee vain tiettyjen lainsäädäntöalojen rikkomuksia. Lisäksi rikkomuksen on oltava rangaistava, siitä on voitava seurata rangaistusluonteinen hallinnollinen seuraamus tai sen on voitava vakavasti vaarantaa yleisen edun mukaisia tavoitteita. Tavallinen työpaikan erimielisyys tai oma työsuhderiita ei kuulu lain piiriin.

Koskeeko ilmoituskanavan velvollisuus minun yritystäni?

Sisäinen ilmoituskanava on pakollinen yritykselle, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää. Velvollisuus koskee esimerkiksi osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä säätiöitä ja julkisia organisaatioita. Määräajat ovat jo umpeutuneet: 50–249 hengen yritysten kanava piti ottaa käyttöön viimeistään 17.12.2023.

Alle 50 hengen yritys voi perustaa ilmoituskanavan vapaaehtoisesti. Jos se tekee niin ja ottaa kanavassa vastaan lain tarkoittamia ilmoituksia, kanavan on täytettävä samat vaatimukset kuin pakollisen kanavan. Kokoluokista ja niiden velvollisuuksista kerrotaan artikkelissa keskikokoinen yritys.

Mitä ilmoituskanavalta vaaditaan?

Ilmoituskanavan pitää ottaa vastaan ilmoituksia kirjallisesti tai suullisesti, ja ilmoituksia saavat käsitellä vain nimetyt, puolueettomat henkilöt. Ilmoittajalle on lähetettävä vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ja kerrottava kolmen kuukauden kuluessa, mitä ilmoituksen perusteella tehdään.

• Kanava ottaa vastaan kirjalliset tai suulliset ilmoitukset. Suullinen ilmoitus onnistuu puhelimitse tai tapaamisessa pyynnöstä.
• Käsittelijä on nimetty, ja hän voi toimia puolueettomasti ja riippumattomasti.
• Vastaanottoilmoitus ilmoittajalle 7 päivän kuluessa.
• Tieto toimenpiteistä ilmoittajalle 3 kuukauden kuluessa vastaanottoilmoituksesta.
• Ilmoittajan henkilöllisyys pidetään salassa, ja ilmoitukset kirjataan rekisteriin.
• Henkilöstölle on kerrottu selkeästi, miten sisäinen kanava ja oikeuskanslerinviraston keskitetty kanava toimivat.
• Ilmoitusten tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua, ellei säilyttäminen ole välttämätöntä.
• Päätetty, otetaanko vastaan nimettömiä ilmoituksia. Se on vapaaehtoista.

Kanavan voi ulkoistaa palveluntarjoajalle, mutta yritys vastaa silti lain velvoitteiden täyttymisestä. Pienelle yritykselle ulkoistettu kanava on usein yksinkertaisin tapa varmistaa käsittelijän riippumattomuus.

Miten whistleblowing toimii?

Laki rakentaa ilmoittamiselle järjestyksen: ensin oman organisaation sisäinen kanava, sitten viranomainen ja vasta viimeisenä julkisuus. Ilmoittajan suoja edellyttää, että hänellä on ilmoitushetkellä perusteltu syy uskoa tiedon pitävän paikkansa ja kuuluvan lain piiriin.

Koska suoja koskee myös viranomaiselle ilmoittamista silloin, kun organisaatiossa ei ole sisäistä kanavaa, laki vaikuttaa myös pieniin yrityksiin. Alle 50 hengen yrityksen työntekijä voi ilmoittaa suoraan oikeuskanslerinvirastolle, ja häntä suojaa sama vastatoimien kielto.

Voiko whistlebloweria rangaista?

Ei, jos ilmoitus on tehty lain mukaisesti. Työnantaja ei saa ilmoituksen vuoksi irtisanoa, lomauttaa, heikentää työehtoja tai muuten kohdella ilmoittajaa epäedullisesti. Myös ilmoittamisen estäminen on kiellettyä. Kielto suojaa myös ilmoittajaa avustavia ja muita hänen kanssaan yhteydessä olevia henkilöitä, jotka voisivat joutua vastatoimien kohteeksi.

• Käännetty todistustaakka: jos esitetyn selvityksen perusteella voidaan olettaa vastatoimien kieltoa rikotun, työnantajan on osoitettava, ettei näin ole.
• Hyvitys ja vahingonkorvaus: vastatoimien kohteeksi joutunut voi vaatia hyvitystä käräjäoikeudessa kolmen vuoden kuluessa sekä korvausta taloudellisesta vahingosta.
• Vapaus vastuusta: lain mukaisesti ilmoittava ei ole vastuussa salassapitosopimuksen tai -määräyksen rikkomisesta, ellei tiedon hankkiminen itsessään ole rangaistavaa.
• Sopimuksella ei voi heikentää: ehto, joka kaventaa ilmoittajan oikeuksia, on mitätön.

Suoja ei koske tahallaan vääriä tietoja ilmoittavaa. Hänet voidaan tuomita sakkoon ilmoittajan suojelusta annetun lain rikkomisesta, ja hän on velvollinen korvaamaan ilmoituksen kohteelle aiheuttamansa taloudellisen vahingon.

Mikä on whistleblower-ilmoitus käytännössä?

Whistleblower-ilmoitus on ilmoituskanavan kautta tehty kuvaus havaitusta rikkomuksesta: mitä on tapahtunut, milloin, keitä se koskee ja mihin havainto perustuu. Hyvä ilmoitus on tosiasioihin perustuva ja mahdollisimman yksilöity, jotta käsittelijä voi selvittää asian. Ilmoittajan ei tarvitse todistaa rikkomusta, vaan riittää perusteltu syy uskoa tiedon pitävän paikkansa.

Työnantajan kannalta ilmoitus on tilaisuus korjata ongelma ennen kuin siitä tulee viranomaisasia. Siksi kanavasta kannattaa kertoa henkilöstölle avoimesti osana perehdytystä. Työntekijöiden valvonnan rajoista kerrotaan artikkelissa saako työnantaja seurata työntekijää ja henkilöstön kuulemisesta artikkelissa yhteistoimintalaki.

Jos yrityksesi kasvaa kohti 50 työntekijää, kirjanpidon, palkanlaskennan ja ilmoitusvelvollisuuksien määrä kasvaa samalla. Kilpailuta tilitoimisto ja varmista, että kumppanisi pysyy kasvussa mukana.

Kirjoittaja

Matti Keränen

Kirjanpitäjä, Tauko kirjanpito

Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.