Rahanpesulaki: ketä se koskee, mitä se vaatii yritykseltä ja mitä muuttuu 2027
Rahanpesulaki eli laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017) velvoittaa niin sanotut ilmoitusvelvolliset, kuten pankit, tilitoimistot, kiinteistönvälittäjät ja vähintään 10 000 euroa käteistä vastaanottavat kauppiaat, tuntemaan asiakkaansa ja ilmoittamaan epäilyttävistä liiketoimista. Tavallista yritystä laki koskee kahdella tavalla: osakeyhtiön on ilmoitettava tosiasialliset edunsaajansa kaupparekisteriin, ja pankki, tilitoimisto ja muut kumppanit kysyvät lain takia tietoja omistajista ja rahojen alkuperästä. Tältä sivulta näet yleiskuvan laista, kuuluuko yrityksesi ilmoitusvelvollisiin, mitä se joutuu tekemään, seuraamukset ja vuonna 2027 voimaan tulevan uudistuksen.
Lyhyesti
- Rahanpesulaki (444/2017) koskee ilmoitusvelvollisia: muun muassa pankkeja, tilitoimistoja, tilintarkastajia, kiinteistönvälittäjiä, perintätoimistoja, oikeudellisten palvelujen tarjoajia ja kauppiaita, jotka ottavat vastaan vähintään 10 000 euroa käteistä.
- Ilmoitusvelvollisen on tehtävä kirjallinen riskiarvio, tunnettava asiakkaansa ja tämän tosiasialliset edunsaajat, seurattava asiakassuhdetta ja ilmoitettava epäilyistä rahanpesun selvittelykeskukselle.
- Kaikkia osakeyhtiöitä koskee velvollisuus ilmoittaa tosiasialliset edunsaajat kaupparekisteriin. Ilmoitus on maksuton, ja se tehdään myös, jos edunsaajia ei ole. Toiminimet eivät tee ilmoitusta.
- Laiminlyönnistä voi seurata julkinen varoitus, rikemaksu tai seuraamusmaksu, ja rahanpesu itsessään on rikos.
- Uusi rahanpesulaki on eduskunnassa, ja sen on esitetty tulevan voimaan pääosin 10.7.2027, kun EU:n rahanpesuasetusta aletaan soveltaa.
Rahanpesulaki on yksi niistä laeista, joista yrittäjä kuulee yleensä vasta, kun pankki tai tilitoimisto pyytää henkilöpapereita, omistajatietoja tai selvitystä suuresta maksusta. Laki ei kuitenkaan koske vain pankkeja. Osa pienistäkin yrityksistä on itse ilmoitusvelvollisia, ja jokaisen osakeyhtiön on hoidettava vähintään edunsaajailmoitus.
Mikä on rahanpesulaki?
Rahanpesulaki on laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017). Sen tarkoitus on estää rikoksella hankitun rahan siirtäminen lailliseen talouteen ja terrorismin rahoittaminen. Laki panee täytäntöön EU:n rahanpesudirektiivin, ja sen keskeinen keino on velvoittaa tietyt yritykset tuntemaan asiakkaansa ja kertomaan viranomaisille epäilyttävistä liiketoimista.
AML (anti-money laundering) on rahanpesun torjunnan kansainvälinen lyhenne. Kun pankki tai ohjelmistopalvelu puhuu AML-tarkistuksista, se tarkoittaa rahanpesulain mukaisia asiakkaan tuntemisen toimia.
Ketä rahanpesulaki koskee?
Rahanpesulaki koskee ilmoitusvelvollisia eli yrityksiä ja ammatinharjoittajia, joiden palveluja voidaan käyttää rahanpesuun tai jotka näkevät asiakkaidensa rahaliikenteen. Lista on lain 1 luvun 2 §:ssä. Ilmoitusvelvollisuus ei riipu yrityksen koosta: myös yhden hengen yritys voi olla ilmoitusvelvollinen.
| Ala | Esimerkkejä | Valvoja |
|---|---|---|
| Rahoitusala | Pankit, maksulaitokset, sijoituspalvelut, vakuutusyhtiöt, virtuaalivaluuttojen tarjoajat | Finanssivalvonta |
| Kirjanpito ja tilintarkastus | Tilitoimistot, toiminimellä kirjanpitoa tekevät, tilintarkastajat | Lupa- ja valvontavirasto; tilintarkastajat Patentti- ja rekisterihallitus |
| Kiinteistöala | Kiinteistönvälittäjät ja vuokrahuoneiston välittäjät | Lupa- ja valvontavirasto |
| Perintä ja oikeudelliset palvelut | Perintätoimistot, juristit tietyissä toimeksiannoissa, yrityspalvelujen tarjoajat | Lupa- ja valvontavirasto, asianajajilla Asianajajaliitto |
| Tavarakauppa | Kauppias, joka ottaa vastaan käteistä yhteensä vähintään 10 000 € yhdessä tai useammassa toisiinsa liittyvässä maksussa | Lupa- ja valvontavirasto |
| Rahapelit | Rahapelien tarjoajat | Poliisihallitus |
Jos myyt esimerkiksi autoja, koruja, veneitä tai taidetta ja asiakas haluaa maksaa vähintään 10 000 euroa käteisellä, sinusta tulee ilmoitusvelvollinen. Moni kauppias välttää tämän ottamalla suuret maksut vastaan vain tilisiirtona. Käteiskaupan muusta kirjanpidosta kerrotaan sivulla käteismyynti.
Mitä rahanpesulaki vaatii ilmoitusvelvolliselta?
Rahanpesulaki vaatii ilmoitusvelvolliselta viittä asiaa: kirjallista riskiarviota, asiakkaan tuntemista, asiakassuhteen seurantaa, epäilyttävistä liiketoimista ilmoittamista ja sitä, että henkilöstö tuntee velvoitteet. Lisäksi useimpien ilmoitusvelvollisten on rekisteröidyttävä rahanpesun valvontarekisteriin ennen toiminnan aloittamista.
- 1RekisteröidyValvontarekisteriin, jos toimialasi sitä edellyttää, esimerkiksi kirjanpito- ja välitysala. Rekisteriä pitää vuodesta 2026 Lupa- ja valvontavirasto.
- 2Laadi riskiarvioKirjallinen arvio siitä, millaisille rahanpesun riskeille toimintasi altistuu asiakkaiden, tuotteiden, maksutapojen ja maiden kautta. Mitoita muut toimet sen mukaan.
- 3Tunne asiakkaasiTunnista asiakas ja tämän edustaja, selvitä tosiasialliset edunsaajat ja hanki tieto asiakkaan toiminnasta ja palvelun käytön perusteista.
- 4Seuraa asiakassuhdettaSelvitä tavanomaisesta poikkeavat liiketoimet, kuten niiden tarkoitus ja varojen alkuperä, ja varmista, ettei asiakas ole pakotelistalla.
- 5Ilmoita epäilyistäJos liiketoimi on selvityksen jälkeenkin epäilyttävä, ilmoita siitä viipymättä keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle. Asiakkaalle ei saa kertoa ilmoituksesta.
- 6Säilytä tiedotAsiakkaan tuntemistiedot säilytetään viisi vuotta asiakassuhteen päättymisestä.
Lupa- ja valvontavirastolla on ilmoitusvelvollisille yleisohje ja riskiarviolomakepohja, joihin rahanpesu.fi-sivusto linkittää. Pienelle yritykselle riskiarvio voi olla muutaman sivun asiakirja, kunhan se kuvaa juuri sen omat asiakkaat ja palvelut.
Mitä rahanpesulaki tarkoittaa tavalliselle yritykselle?
Tavalliselle yritykselle, joka ei ole ilmoitusvelvollinen, rahanpesulaki tarkoittaa kahta asiaa: osakeyhtiön on ilmoitettava tosiasialliset edunsaajansa kaupparekisteriin, ja yrityksen on annettava pankille, tilitoimistolle ja muille ilmoitusvelvollisille kumppaneilleen niiden pyytämät tiedot.
Edunsaajailmoitus kaupparekisteriin
Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka omistaa suoraan tai välillisesti yli 25 prosenttia yrityksestä tai käyttää siinä muuten määräysvaltaa. Osakeyhtiöiden ja osuuskuntien on ilmoitettava edunsaajat Patentti- ja rekisterihallitukselle, pörssiyhtiöitä lukuun ottamatta. Toiminimiyrittäjät eivät tee ilmoitusta.
- Ilmoitus on maksuton.
- Se tehdään myös silloin, kun yrityksellä ei ole lain tarkoittamia edunsaajia.
- Tiedot pitää päivittää viipymättä, kun omistus muuttuu, esimerkiksi osakekaupan tai holdingyhtiön perustamisen jälkeen.
- Jos yritys perustettiin YTJ:n sähköisessä palvelussa, edunsaajat ilmoitettiin yleensä perustamisen yhteydessä.
Rahanpesu.fi:n mukaan PRH voi määrätä laiminlyöntimaksun ja asettaa yhtiön selvitystilaan tai poistaa sen kaupparekisteristä, jos edunsaajatietoja ei kehotuksista huolimatta ilmoiteta. Ilmoitus tehdään samassa palvelussa kuin muutkin kaupparekisterin muutosilmoitukset.
Pankin ja tilitoimiston kysymykset
Kun avaat yrityksen pankkitilin tai aloitat yhteistyön tilitoimiston kanssa, sinulta kysytään henkilöllisyyttä, omistajia, toiminnan luonnetta ja joskus varojen alkuperää. Kysymykset ovat lakisääteisiä, eikä palvelua saa aloittaa ilman niitä. Mitä tilitoimisto kysyy ja miksi, on käyty läpi sivulla rahanpesulaki ja tilitoimisto.
Mitkä ovat rahanpesulain rikkomisen seuraamukset?
Rahanpesulain velvoitteiden laiminlyönnistä valvoja voi antaa julkisen varoituksen, määrätä rikemaksun tai vakavissa tapauksissa seuraamusmaksun. Lain 8 luvun mukaan rikemaksu on oikeushenkilölle 5 000–100 000 euroa ja luonnolliselle henkilölle 500–10 000 euroa. Valvoja julkaisee määräämänsä seuraamukset.
| Rikkomus | Seuraamus | Kuka päättää |
|---|---|---|
| Ilmoitusvelvollinen laiminlyö riskiarvion, tuntemisen tai ilmoittamisen | Julkinen varoitus, rikemaksu, seuraamusmaksu, toiminnan kieltäminen | Valvoja, kuten Lupa- ja valvontavirasto tai Finanssivalvonta |
| Osakeyhtiö ei ilmoita edunsaajiaan | Laiminlyöntimaksu, selvitystila tai poisto kaupparekisteristä | Patentti- ja rekisterihallitus |
| Rahanpesu | Sakko tai vankeutta enintään 2 vuotta | Tuomioistuin (rikoslaki 32:6) |
| Törkeä rahanpesu | Vankeutta 4 kuukaudesta 6 vuoteen | Tuomioistuin (rikoslaki 32:7) |
Rahanpesu on rikos myös silloin, kun pesty raha on peräisin omasta rikoksesta, esimerkiksi verorikoksesta. Yrittäjälle tämä tarkoittaa käytännössä, että kirjanpidon ulkopuolinen myynti ja sen rahojen siirtäminen takaisin yritykseen voi täyttää rahanpesun tunnusmerkistön.
Miten rahanpesusta tai lain rikkomisesta ilmoitetaan?
Ilmoitusvelvollinen ilmoittaa epäilyttävistä liiketoimista keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle, ja ohjeet ovat rahanpesu.fi-sivustolla. Ilmoitus tehdään myös aina, kun liiketoimi keskeytetään epäilyttävyyden takia.
Jos huomaat, että jokin yritys ei noudata rahanpesulakia, voit ilmoittaa siitä sen valvojalle. Finanssivalvonnalla ja Lupa- ja valvontavirastolla on omat ilmoituslomakkeensa, ja ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä.
Mitä rahanpesulaissa muuttuu vuonna 2027?
Rahanpesulaki on uudistumassa kokonaan. Valtioneuvosto antoi 4.6.2026 eduskunnalle esityksen uudeksi laiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Uusi laki panisi täytäntöön EU:n rahanpesusääntelyn ja korvaisi nykyisen lain, ja sen on esitetty tulevan voimaan pääosin 10.7.2027, jolloin EU:n rahanpesuasetusta aletaan soveltaa kaikissa jäsenmaissa.
Koska asetus on suoraan sovellettavaa EU-oikeutta, monet nykyisen lain velvoitteet siirtyvät asetukseen ja yhtenäistyvät EU:ssa. Esitys on vielä eduskunnan käsittelyssä, joten yksityiskohdat voivat muuttua. Asiakkaan tuntemisen ja edunsaajien selvittämisen perusperiaatteet pysyvät.
Rahanpesulaki ja asetus 929/2021
Rahanpesulakia täydentää valtioneuvoston asetus menettelyistä asiakkaan tuntemiseksi ja riskitekijöistä (929/2021). Siinä luetellaan tekijöitä, jotka viittaavat tavallista pienempään tai suurempaan rahanpesun riskiin, kuten asiakkaan toimiala, maantieteellinen sijainti, maksutapa ja se, tavataanko asiakas. Ilmoitusvelvollinen käyttää näitä tekijöitä päättäessään, riittääkö yksinkertaistettu tunteminen vai tarvitaanko tehostettu selvitys.
Tavallinen yrittäjä huomaa asetuksen siitä, että eri asiakkailta kysytään eri määrä tietoja: paljon käteistä käsittelevältä tai ulkomaisia omistajia omaavalta yritykseltä kysytään enemmän kuin kotimaiselta palveluyritykseltä.
Jos yrityksesi on ilmoitusvelvollinen ja kirjanpito, riskiarvio ja asiakastiedot ovat samassa paketissa yhden ihmisen vastuulla, ulkopuolinen kirjanpitäjä keventää kuormaa. Vertaa hintoja tilitoimistojen kilpailutuksella.
Usein kysytyt
Mikä on rahanpesua?+
Rahanpesu on rikoksella hankitun omaisuuden alkuperän peittämistä tai häivyttämistä niin, että se näyttää laillisesti ansaitulta. Rahanpesusta säädetään rangaistus rikoslain 32 luvussa.
Mitä AML tarkoittaa?+
AML on lyhenne englannin sanoista anti-money laundering eli rahanpesun torjunta. AML-tarkistuksilla tarkoitetaan rahanpesulain mukaisia asiakkaan tuntemisen toimia.
Mikä on rahanpesun rangaistusasteikko?+
Rikoslain 32 luvun mukaan rahanpesusta voi saada sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta ja törkeästä rahanpesusta vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen.
Ketä rahanpesulaki koskee?+
Ilmoitusvelvollisia, kuten pankkeja, tilitoimistoja, tilintarkastajia, kiinteistönvälittäjiä, perintätoimistoja, oikeudellisten palvelujen tarjoajia ja vähintään 10 000 euroa käteistä vastaanottavia tavarakauppiaita. Osakeyhtiöiden edunsaajailmoitus koskee lähes kaikkia osakeyhtiöitä.
Pitääkö toiminimen tehdä edunsaajailmoitus?+
Ei. Edunsaajailmoituksen tekevät esimerkiksi osakeyhtiöt ja osuuskunnat, mutta eivät toiminimet.
Kuka valvoo rahanpesulakia?+
Rahoitusalaa valvoo Finanssivalvonta. Tilitoimistoja, kiinteistönvälittäjiä, perintätoimistoja ja käteiskauppiaita valvoo 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto, joka jatkaa aluehallintovirastojen tehtäviä.
Mitä tapahtuu, jos en anna pankille tai tilitoimistolle pyydettyjä tietoja?+
Ilmoitusvelvollinen ei saa aloittaa tai jatkaa asiakassuhdetta, jos se ei pysty tuntemaan asiakasta. Käytännössä palvelu jää saamatta tai päättyy.
Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi
Rahanpesulaki ja tilitoimisto: miksi kirjanpitäjä kysyy henkilöllisyyttä, edunsaajia ja varojen alkuperää
Rahanpesulaki (444/2017) tekee jokaisesta tilitoimistosta ilmoitusvelvollisen. Siksi kirjanpitäjä tunnistaa sinut, selvittää yrityksesi tosiasialliset edunsaajat ja kysyy tarvittaessa, mistä rahat tulevat, ennen kuin hän voi aloittaa työn. Tällä sivulla käydään läpi, mitä kysytään ja millä lain kohdalla, mitä tilitoimiston pitää lain mukaan tehdä, kuka sitä valvoo vuonna 2026 ja mitä tapahtuu, jos tietoja ei anna.
Yritysluotto: kertalaina, joustoluotto vai limiitti, mitä ne maksavat ja miten valitset oikean
Yritysluotto on yritykselle myönnetty rahoitus, joka on joko kertaluotto eli kerralla nostettava laina tai joustoluotto, josta yritys nostaa rahaa tarpeen mukaan sovittuun luottorajaan asti ja maksaa korkoa vain käytetystä summasta. Yritysluottoja myöntävät pankit ja verkkorahoittajat, ja hinnat vaihtelevat rahoittajan mukaan moninkertaisesti. Tällä sivulla verrataan luottomuotoja, lasketaan 20 000 euron luoton hinta kahdella korolla ja käydään läpi, mitä rahoittaja kysyy.
Yrityslaina sijoittaminen: näin sijoitat yrityslainoihin, paljonko niistä jää verojen ja luottotappioiden jälkeen ja milloin lainaat omalle yritykselle
Yrityslainoihin voi sijoittaa kolmella tavalla: lainaamalla suoraan yrityksille joukkorahoitusalustan kautta, ostamalla yrityslainarahastoa tai joukkovelkakirjoja, tai lainaamalla omalle yritykselle. Korko on yksityishenkilölle pääomatuloa, josta menee veroa 30 prosenttia, ja Verohallinnon ohjeen mukaan menetettyä lainapääomaa ei pääsääntöisesti saa vähentää verotuksessa, joten 9 prosentin nimelliskorosta voi jäädä käteen vain noin 3 prosenttia. Tässä oppaassa vertaillaan tavat rinnakkain, lasketaan tuotto verojen ja luottotappioiden jälkeen ja kerrotaan, miten yrityksen ylimääräiset varat tai yrittäjän oma raha kannattaa lainata yritykselle.