Poistot kirjanpidossa: poistosuunnitelma, kirjaukset tileille ja suunnitelman mukaiset poistot vs. EVL-poistot

Kirjanpidon poistot eli poistot kirjanpidossa tarkoittavat käytännössä samaa: poisto kirjanpidossa tarkoittaa pitkäikäisen hankinnan, kuten koneen, auton tai ohjelmistolisenssin, hankintamenon kirjaamista kuluksi useamman vuoden aikana. Kirjaus tehdään etukäteen laaditun poistosuunnitelman mukaan. Pienyritykselle helpoin ja yleisin tapa on käyttää suunnitelmana suoraan verotuksen enimmäispoistoja, jolloin kirjanpito ja veroilmoitus menevät samoilla luvuilla.

Tämä artikkeli keskittyy poistojen kirjanpitoon: poistosuunnitelmaan, kirjauksiin ja käyttöomaisuuden seurantaan. Menojäännöspoiston ja tasapoiston laskentaesimerkit, poistoeron ja pienhankinnat löydät artikkelista poistot. Alla ovat poistosuunnitelman malli, kirjaukset debet ja kredit -tasolla, käyttöomaisuuskirjanpito ja se, milloin suunnitelman mukaiset poistot ja EVL-poistot eroavat.

Mitkä ovat poistojen keskeiset säännöt?

Verohallinnon poisto-ohjeen ja elinkeinoverolain (EVL 30–34 §) mukaan poistoissa on kuusi perussääntöä, jotka pienyritys tarvitsee kirjanpidossa:

1. Menojäännöspoisto koneista ja kalustosta: enintään 25 % vuodessa jäljellä olevasta poistamattomasta hankintamenosta, ei alkuperäisestä hinnasta.
2. Rakennukset rakennuskohtaisesti: tehdas-, varasto- ja myymälärakennukset enintään 7 %, asuin- ja toimistorakennukset 4 % ja kevyet rakennukset 20 % menojäännöksestä.
3. Tasapoisto: aineettomat oikeudet ja pitkävaikutteiset menot jaetaan tasan vaikutusajalle, esimerkiksi 40 000 € neljälle vuodelle on 10 000 € vuodessa.
4. Kuluksi kerralla: hyödyke, jonka taloudellinen käyttöaika on enintään 3 vuotta, sekä pienhankinnat enintään 1 200 € kappaleelta ja yhteensä 3 600 € vuodessa.
5. Ei poistoja kulumattomasta omaisuudesta: maa-alueista ja osakkeista ei tehdä poistoja.
6. Poistoero: jos kirjanpidon suunnitelman mukainen poisto ja verotuksen poisto eroavat, ero kirjataan osakeyhtiössä tilinpäätössiirtona poistoeroksi.

Mitä suunnitelman mukaiset poistot (SUMU) tarkoittavat?

Suunnitelman mukaiset poistot, lyhyesti SUMU-poistot, ovat kirjanpitolain mukaisia poistoja, joilla pysyvien vastaavien hankintameno kirjataan kuluksi ennalta laaditun suunnitelman mukaan hyödykkeen taloudellisena pitoaikana. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan poistot kirjataan suunnitelman mukaisesti tilikauden tuloksesta riippumatta. Huonona vuonna poistoja ei siis voi jättää väliin tuloksen parantamiseksi.

Mitä EVL-poistot eli poistot elinkeinoverotuksessa ovat?

EVL-poistot ovat elinkeinoverolain mukaisia poistoja, jotka vähennetään verotettavasta tulosta. Laki määrää kullekin omaisuusryhmälle menetelmän ja enimmäispoiston: koneista ja kalustosta enintään 25 % menojäännöksestä vuodessa, rakennuksista rakennuskohtaisesti prosenttipoistona ja aineettomista oikeuksista ja pitkävaikutteisista menoista tasapoistoina vaikutusaikana. Poistoa ei ole pakko tehdä täysimääräisenä, mutta sitä ei voi tehdä verotuksessa enempää kuin kirjanpidossa.

Kirjanpito on verotuksen poistojen yläraja. Elinkeinoverolain 54 §:n mukaan verotuksessa hyväksytään vain verovuonna tai aiemmin kirjanpidossa vähennetyt poistot. Jos kirjaat kirjanpitoon koneista vain 10 %, et voi vähentää verotuksessa 25 %:a. Poistojen vaikutus verotukseen ja korotetut poistot ovat artikkelissa poistot.

Saako pienyritys käyttää EVL-poistoja kirjanpidossa?

Saa. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan pien- ja mikroyritys voi käyttää suunnitelman mukaisina poistoina elinkeinoverolain enimmäispoistoja, ja pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksen olettama on, että suunnitelmapoistot vastaavat verotuksessa hyväksyttäviä enimmäispoistoja. Silloin kirjanpidon ja verotuksen poistot ovat samat, eikä poistoeroa synny.

• Poikkeus: jos EVL-poistot johtaisivat siihen, ettei tilinpäätös anna oikeaa ja riittävää kuvaa, poistot on tehtävä niin suurina, että hankintameno tulee poistetuksi pitoaikana.
• Jos poikkeat olettamasta, poistosuunnitelman pitää olla ennalta laadittu, ja sen perusteet hyväksytään tilikausittain esimerkiksi osakeyhtiön hallituksessa.
• Liitetieto: jos suunnitelmapoistot eroavat verotuksen enimmäispoistoista, siitä kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa.
• Iso romutus: jos menojäännöksessä on olennainen määrä jo käytöstä poistettuja koneita, tehdään arvonalentumiskirjaus, jotta hankintameno tulee kirjattua kuluksi.

Poistosuunnitelma: malli pienyritykselle

Poistosuunnitelma on lyhyt asiakirja, jossa kerrotaan jokaiselle omaisuusryhmälle poistomenetelmä ja poistoprosentti tai poistoaika. Se laaditaan ennen kuin poistoja aletaan tehdä ja tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä. Pienyrityksen suunnitelma mahtuu yhdelle sivulle.

Poistosuunnitelmaa voi muuttaa perustellusta syystä, esimerkiksi jos koneen käyttöaika lyhenee olennaisesti. Kirjanpitolautakunnan ohjeen mukaan aiempien tilikausien poistoja ei silloin oikaista, vaan muutos koskee muutosvuotta ja sitä seuraavia vuosia. Jos aiemmassa suunnitelmassa oli olennainen laskentavirhe, korjaus tehdään oman pääoman kautta.

Mitä hyödykkeen hankintamenoon kuuluu?

Poistojen pohja on hankintameno: ostohinta ja hankinnasta ja valmistuksesta johtuvat välittömät menot, kuten rahti, maahantuonti ja asennus. Saadut alennukset vähentävät hankintamenoa. Arvonlisäveroa ei lueta hankintamenoon, jos yritys saa vähentää sen arvonlisäverotuksessa. Kirjanpitolain ja elinkeinoverolain hankintamenon määritelmät ovat pääosin samat.

Milloin poistot alkavat?

Poistot alkavat, kun hyödyke otetaan käyttöön, ei kun se ostetaan tai maksetaan. Jos kone hankitaan joulukuussa mutta otetaan käyttöön vasta tammikuussa, sen hankintameno lisätään menojäännökseen vasta seuraavana vuonna. Pien- ja mikroyritys saa Kirjanpitolautakunnan ohjeen mukaan tehdä käyttöönottovuonna koko tilikauden poiston, ellei se vääristä olennaisesti tilikauden poistoja.

Myös tilikauden pituus vaikuttaa. Menojäännöspoistoa käyttävä pien- ja mikroyritys voi tehdä lyhyemmältä tai pidemmältä tilikaudelta 12 kuukauden poiston. Jos verovuoteen kuuluu kaksi tilikautta, menojäännöspoiston saa tehdä verotuksessa vain kerran. Tasapoistoissa tilikauden pituus vaikuttaa poiston määrään.

Miten poistot kirjataan kirjanpitoon?

Poistot kirjataan tilinpäätöksessä, yleensä kerran vuodessa, ja kuukausiseurannassa monesti kuukausittain arviona. Kirjaus vähentää taseen käyttöomaisuustiliä ja kasvattaa tuloslaskelman poistotiliä. Alla koko vuoden kirjausketju tilinumeroineen. Tilinumerot ovat yleisen suomalaisen tilikartan mukaisia esimerkkejä, ja ohjelmasi numerot voivat poiketa.

Jos koneen myyntihinta ylittäisi koko menojäännöksen, ylittävä osa kirjataan Kirjanpitolautakunnan ohjeen mukaan tuotoksi tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut tuotot. Tilinumeroiden logiikka on selitetty artikkelissa tilikartta.

Miten poisto vaikuttaa tuloslaskelmaan ja taseeseen?

Poisto näkyy tuloslaskelmassa rivillä Poistot ja arvonalentumiset ja pienentää liikevoittoa. Kertaluonteinen arvonalentuminen kirjataan alaskirjauksena. Taseessa se pienentää pysyvien vastaavien arvoa. Kassaan poisto ei vaikuta, koska raha lähti jo hankintahetkellä. Esimerkin 15 500 euron poisto pienentää osakeyhtiön tulosta 15 500 eurolla ja 20 prosentin yhteisöverolla veroa 3 100 eurolla.

Tuloslaskelman rivit ja niiden laskeminen ovat artikkelissa tuloslaskelma pohja, ja poiston merkitys tunnuslukuihin artikkelissa tuloslaskelman lukeminen.

Miten käyttöomaisuutta seurataan kirjanpidossa?

Pysyvien vastaavien kirjanpito pidetään yleensä erillisenä osakirjanpitona, joka täsmäytetään pääkirjanpitoon vähintään kerran tilikaudessa. Pien- ja mikroyritys, joka käyttää menojäännöspoistoa, saa Kirjanpitolautakunnan ohjeen mukaan pitää sen tase-erittelyjen yhteydessä niin, että siinä näkyvät kunkin tilikauden aikana hankitut, myydyt ja romutetut hyödykkeet. Tase-erittelyt säilytetään 10 vuotta tilikauden päättymisestä.

• Merkitse jokaisesta lisäyksestä hyödyke, käyttöönottopäivä, hankintameno ja tosite.
• Merkitse myydyistä ja romutetuista hyödykkeistä päivämäärä, myyntihinta ja tosite.
• Täsmäytä menojäännös tilinpäätöksessä taseen tilin 1100 saldoon.
• Pidä erillään hyödykkeet, joilla on oma poistosuunnitelma, kuten rakennukset ja aineettomat oikeudet.

Tase-erittelyn sisältö on kuvattu sanastossa: tase-erittely.

Kirjanpidon poistot ja verotus: menojäännös kerralla ja poistoeron purku

Kaksi verotuksen sääntöä vaikuttaa siihen, mitä kirjanpitoon kirjataan tilinpäätöksessä. Koneiden ja kaluston menojäännöksen saa vähentää kokonaan kerralla, kun se on verovuoden lopussa enintään 1 200 euroa (EVL 30 §). Koska verotuksessa hyväksytään vain kirjanpitoon kirjattu poisto, myös tämä loppupoisto kirjataan kirjanpitoon.

Poistoeroa taas voi purkaa enintään sen verran kuin sitä on taseessa kertynyt, ja purku kirjataan tilinpäätössiirtona tuotoksi, joten se kasvattaa verotettavaa tulosta. Laskuesimerkit ovat artikkelissa poistot, ja oman poiston voit laskea poistolaskurilla.

Voiko poistot jättää tekemättä?

Kirjanpidossa ei voi, jos poistosuunnitelma on laadittu, koska suunnitelman mukaiset poistot kirjataan tuloksesta riippumatta. Verotuksessa EVL-poiston saa tehdä pienempänä tai jättää kokonaan tekemättä. Jos verotuksessa halutaan tehdä suurempi poisto kuin suunnitelman mukainen, erotus kirjataan kirjanpitoon poistoerona tilinpäätössiirroissa. Pienyrityksessä, joka käyttää EVL-poistoja suunnitelmana, poistojen pienentäminen tarkoittaa käytännössä poikkeamista olettamasta, mikä edellyttää ennalta laadittua suunnitelmaa ja liitetietoa.