Diskonttokorko: mitä se tarkoittaa, miten se valitaan ja paljonko se muuttaa laskelman tulosta
Diskonttokorko on korko, jolla tulevat rahamäärät muutetaan nykyarvoon, ja se kuvaa sitä tuottoa, jonka sijoittaja tai yrittäjä vaatii rahalleen: esimerkiksi 8 %:n diskonttokorolla 10 000 euroa viiden vuoden päästä on nyt 6 806 euron arvoinen. Mitä korkeampi korko, sitä pienempi nykyarvo. Tällä sivulla kerrotaan, mistä diskonttokorko muodostuu, miten pienyrittäjä valitsee sen, mitä ovat laskentakorko, tuottovaatimus ja WACC ja paljonko koron valinta muuttaa investointilaskelman tulosta.
Lyhyesti
- Diskonttokorko on korko, jolla tuleva raha muutetaan nykyarvoon. Sitä kutsutaan myös laskentakoroksi ja tuottovaatimukseksi.
- Korko koostuu riskittömästä korosta ja riskilisästä: mitä epävarmempi tuleva tuotto, sitä korkeampi korko.
- Pienyrittäjälle yksinkertaisin lähtökohta on rahoituksen korko, eli mitä lainaraha yritykselle maksaa, lisättynä riskilisällä.
- Valinta ratkaisee paljon: samasta koneesta tulee 5 %:lla +3 812 €, 8 %:lla +1 960 € ja 12 %:lla −174 € nettonykyarvo (laskennallinen esimerkki).
Diskonttokorko on yksi luku, mutta se tekee laskelmassa eniten työtä. Kun verrataan investointeja, ostoa ja leasingia tai arvioidaan yrityksen arvoa, sama kassavirta voi näyttää kannattavalta tai tappiolliselta pelkän koron perusteella. Siksi kannattaa tietää, mistä luku tulee.
Mitä diskonttokorko tarkoittaa?
Diskonttokorko tarkoittaa korkoa, jolla tulevia rahamääriä diskontataan eli muutetaan tämän päivän arvoon. Se on hinta, jonka rahalle annetaan ajan ja riskin vuoksi: jos voisit saada rahalle 8 %:n tuoton muualla, tulevat eurot pitää alentaa 8 %:lla vuodessa, jotta vertailu on reilu.
Laskukaava on nykyarvo = tuleva arvo / (1 + diskonttokorko)^vuodet. Kaavat, diskonttotekijät taulukkona ja Excel-funktiot ovat sivulla diskonttaus kaava.
| Termi | Mitä se tarkoittaa | Missä käytetään |
|---|---|---|
| Diskonttokorko | Korko, jolla tuleva raha muutetaan nykyarvoon | Yleisnimi kaikissa nykyarvolaskelmissa |
| Laskentakorko | Sama asia investointilaskelmissa | Investoinnin kannattavuus, nettonykyarvo |
| Tuottovaatimus | Tuotto, jonka sijoittaja tai omistaja vaatii | Yrityksen arvonmääritys, oman pääoman tuotto |
| WACC | Oman ja vieraan pääoman painotettu keskikustannus | Isompien yritysten arvonmääritys |
| Sisäinen korko | Korko, jolla nettonykyarvo on nolla | Investoinnin tuoton vertailu diskonttokorkoon |
Mistä diskonttokorko muodostuu?
Diskonttokorko muodostuu kahdesta osasta: riskittömästä korosta, jonka saisi lähes varmasta sijoituksesta, ja riskilisästä, joka korvaa sen, että tuleva tuotto voi jäädä saamatta. Lisäksi korkoon vaikuttaa inflaatio, jos kassavirrat on laskettu tulevan vuoden hinnoin.
- Riskitön korko: esimerkiksi valtion lainan tai pankkitalletuksen tuotto samalle ajalle.
- Yrityksen riskilisä: pienellä, nuorella tai yhden asiakkaan varassa olevalla yrityksellä lisä on suurempi kuin vakiintuneella.
- Hankkeen riskilisä: tuttu korvausinvestointi on vähemmän riskinen kuin uusi tuote tai uusi markkina.
- Inflaatio: nimelliskorkoa käytetään, kun kassavirtoihin on laskettu hintojen nousu, reaalikorkoa, kun kassavirrat ovat nykyhinnoin.
Miten pienyrittäjä valitsee diskonttokoron?
Pienyrittäjälle käytännöllisin tapa on aloittaa siitä, mitä raha yritykselle maksaa: jos investointi rahoitetaan lainalla, lainan todellinen vuosikorko on alaraja. Siihen lisätään riskilisä sen mukaan, kuinka varmoja tuotot ovat. Jos investointi rahoitetaan omalla rahalla, lähtökohta on tuotto, jonka saisit rahalle muualla.
| Tilanne | Lähtökohta | Esimerkki koron valinnasta |
|---|---|---|
| Kone tai auto lainarahalla | Lainan todellinen vuosikorko | Lainan korko 6 % + riskilisä 2 % = 8 % |
| Hankinta omalla kassalla | Vaihtoehtoinen tuotto, esimerkiksi lainan lyhennys tai talletus | Lyhennettävän lainan korko |
| Uusi tuote tai laajennus | Rahoituksen korko + suurempi riskilisä | 6 % + 6 % = 12 % |
| Yrityksen arvonmääritys | Omistajan tuottovaatimus | Pienyrityksessä usein selvästi lainakorkoa korkeampi |
Hyvä käytäntö on laskea sama laskelma kolmella korolla. Jos investointi kannattaa myös korkeimmalla korolla, päätös on selvä. Jos se kannattaa vain matalimmalla, tuotot ja riskit kannattaa käydä läpi tarkemmin.
Paljonko diskonttokoron valinta muuttaa tulosta?
Diskonttokoron valinta voi kääntää laskelman tuloksen: korkeampi korko pienentää tulevien tuottojen nykyarvoa, ja mitä pidemmälle tuotot ulottuvat, sitä suurempi vaikutus on. Esimerkissä sama 20 000 euron kone on kannattava 5 ja 8 %:lla mutta ei 12 %:lla.
| Diskonttokorko | Säästöjen nykyarvo (5 × 5 500 €) | Nettonykyarvo |
|---|---|---|
| 5 % | 23 812 € | +3 812 € |
| 8 % | 21 960 € | +1 960 € |
| 12 % | 19 826 € | −174 € |
Sama ilmiö näkyy yrityskaupassa: jos ostaja käyttää korkeampaa tuottovaatimusta kuin myyjä, hän päätyy pienempään hintaan samoista tulevista tuotoista. Voit kokeilla vaikutusta yrityksen arvonmääritys -laskurilla.
Mikä on WACC ja tarvitseeko pienyritys sitä?
WACC (weighted average cost of capital) on oman ja vieraan pääoman kustannusten painotettu keskiarvo, ja sitä käytetään diskonttokorkona etenkin isompien yritysten arvonmäärityksessä. Vieraan pääoman korosta vähennetään verovaikutus, koska korot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.
Mitä tarkoittaa diskontata?
Diskontata tarkoittaa tulevan rahamäärän muuttamista nykyarvoon diskonttokorolla. Sana tulee samasta juuresta kuin diskontto eli alennus: tulevaa summaa alennetaan, koska raha on arvokkaampaa nyt kuin myöhemmin. Arkikielessä diskontto tarkoittaa myös halpamyymälää, mutta talouslaskelmissa kyse on aina rahan aika-arvosta.
Kirjanpidossa pienyritys tarvitsee diskonttausta harvoin, mutta päätöksissä usein. Jos mietit, miten hankinnan kannattavuus, poistot ja verot kannattaa laskea, kysy kirjanpitäjältäsi tai kilpailuta tilitoimisto, jos nykyiseltä ei saa neuvontaa.
Usein kysytyt
Mitä tarkoittaa diskonttokorko?+
Korkoa, jolla tulevat rahamäärät muutetaan nykyarvoon. Se kuvaa rahalle vaadittavaa tuottoa ajan ja riskin vuoksi. Esimerkiksi 8 %:n diskonttokorolla 10 000 euroa viiden vuoden päästä on nyt noin 6 806 euroa.
Mitä tarkoittaa diskontata?+
Muuttaa tuleva rahamäärä tämän päivän arvoon jakamalla se luvulla (1 + korko)^vuodet. Diskontattu arvo on aina pienempi kuin tuleva summa, kun korko on positiivinen.
Mikä on diskonttotekijä?+
Luku 1 / (1 + r)^n, jolla tuleva summa kerrotaan nykyarvon saamiseksi. 8 %:n korolla viiden vuoden diskonttotekijä on 0,6806.
Miten lasketaan diskonttaus?+
Nykyarvo = tuleva arvo / (1 + diskonttokorko)^vuodet. Useamman vuoden kassavirrassa jokainen vuosi diskontataan erikseen ja nykyarvot lasketaan yhteen.
Mikä on hyvä diskonttokorko?+
Yhtä oikeaa lukua ei ole. Pienyrityksessä lähtökohta on rahoituksen todellinen korko, johon lisätään riskilisä hankkeen epävarmuuden mukaan. Laske sama laskelma usealla korolla ja katso, kääntyykö tulos.
Onko laskentakorko sama kuin diskonttokorko?+
Käytännössä kyllä. Laskentakorko on investointilaskelmissa käytetty nimi samalle korolle, jolla tulevat kassavirrat diskontataan.
Mikä ero on diskonttokorolla ja sisäisellä korolla?+
Diskonttokorko on itse valittu tuottovaatimus. Sisäinen korko lasketaan kassavirroista: se on korko, jolla investoinnin nettonykyarvo on nolla. Investointi kannattaa, jos sisäinen korko on diskonttokorkoa suurempi.
Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi
Diskonttaus kaava: nykyarvo = tuleva arvo / (1 + r)^n, diskonttotekijä taulukkona ja esimerkit
Diskonttauksen kaava on nykyarvo = tuleva arvo / (1 + r)^n, jossa r on diskonttokorko ja n vuosien määrä: esimerkiksi 10 000 euroa viiden vuoden päästä on 8 %:n korolla tänään 10 000 / 1,08^5 = 6 806 euroa. Diskonttaus on koronkoron laskemista takaperin, ja sillä verrataan eri aikaan saatavia rahamääriä. Tällä sivulla ovat kaikki diskonttauksen kaavat, diskonttotekijät taulukkona, tasaisen rahasarjan nykyarvo, Excel-kaavat ja yrittäjän investointiesimerkki laskettuna.
Kevytyrittäjä vastuuvakuutus: sisältyykö se laskutuspalveluun, mitä se korvaa ja milloin tarvitset oman
Kevytyrittäjän vastuuvakuutus on useimmiten laskutuspalvelun ryhmävakuutus, joka sisältyy palvelumaksuun tai erilliseen 2,5–3 prosentin turvamaksuun, eikä kevytyrittäjä yleensä tarvitse omaa. Ryhmävakuutus korvaa vain laskutuspalvelun kautta laskutetun työn, siinä on omavastuu (esimerkiksi Laskuttamossa 1 200 euroa) ja osa toimialoista on rajattu kokonaan pois. Tällä sivulla tarkistat, kattaako palvelusi vakuutus oman työsi, mitä se maksaa euroina ja milloin oma vastuuvakuutus on parempi.
Kevytyrittäjä työttömyysturva: voiko työtön laskuttaa keikan ja paljonko se pienentää päivärahaa
Kevytyrittäjä on työttömyysturvassa yleensä yrittäjä, mutta työtönkin voi tehdä kevytyrittäjänä keikkoja menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen: enintään kahden viikon toimeksiannot ja sivutoiminen kevytyrittäjyys sovitellaan etuuden kanssa, jolloin jokainen ansaittu euro pienentää etuutta 50 sentillä. Päätoiminen kevytyrittäjä ei saa etuutta, eikä kevytyrittäjänä tehty työ kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Tässä säännöt keikkatyötä tekevälle työttömälle, laskettu esimerkki ja ohje siitä, mitä ilmoitat ja kenelle.