Kuuden kuukauden sääntö: milloin ulkomailla ansaittu palkka on Suomessa verovapaata
Kuuden kuukauden sääntö (tuloverolaki 77 §) tarkoittaa, että ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa verovapaata, kun työstä johtuva oleskelu ulkomailla kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, Suomessa vietetään keskimäärin enintään kuusi päivää työskentelykuukautta kohden ja työskentelymaalla on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa palkkaa. Tällä sivulla on edellytykset taulukkona, Suomi-päivien laskettu esimerkki, etätyön ja yrittäjän rajaukset sekä se, mitä työnantajan pitää tehdä.
Lyhyesti
- Kuuden kuukauden sääntö tekee ulkomailla tehdystä työstä saadun palkan Suomessa verovapaaksi, kun työstä johtuva oleskelu ulkomailla kestää yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta.
- Suomessa saa olla keskimäärin enintään 6 päivää jokaista täyttä ulkomaantyökuukautta kohden, eli 7 kuukauden komennuksella yhteensä 42 päivää. Tulo- ja lähtöpäivä lasketaan Suomi-päiviksi.
- Työskentelymaalla pitää olla verosopimuksen mukainen oikeus verottaa palkkaa. Lyhyellä komennuksella suomalaiselle työnantajalle tämä edellyttää yleensä yli 183 päivän oleskelua maassa.
- Sääntö koskee vain palkkaa yksityiseltä työnantajalta. Se ei koske yrittäjän elinkeinotuloa, työkorvausta, sosiaalietuuksia eikä yleensä ulkomailla tehtyä etätyötä.
- Säännöstä erillinen on kolmen vuoden sääntö: ulkomaille muuttava Suomen kansalainen on Suomessa yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, ellei hän osoita, ettei hänellä ole olennaisia siteitä Suomeen.
Kuuden kuukauden sääntö on suomalaisen verotuksen vanha ja paljon käytetty poikkeus: Suomessa asuva saa ulkomaantyön palkan verovapaasti Suomessa, kun ulkomaan työjakso on tarpeeksi pitkä ja yhtenäinen. Vero maksetaan silloin työskentelymaahan sen omien sääntöjen mukaan. Säännöstä kysyvät useimmiten komennukselle lähtevät palkansaajat ja heidän työnantajansa, mutta myös yrittäjät, jotka lähettävät työntekijän ulkomaille tai miettivät omaa työskentelyään toisessa maassa.
Mikä on kuuden kuukauden sääntö?
Kuuden kuukauden sääntö on tuloverolain 77 §:n säännös, jonka mukaan Suomessa asuvan henkilön ulkomailla tehdystä työstä saama palkka on Suomessa verovapaata tuloa, kun neljä edellytystä täyttyy yhtä aikaa. Verohallinnon syventävä ohje säännöstä on annettu 13.1.2025, ja se on voimassa toistaiseksi.
| Edellytys | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|
| Oleskelu ulkomailla johtuu työstä | Ei perhesyistä, opiskelusta tai lomasta. Syy voi muuttua kesken oleskelun, esimerkiksi kun puolison mukana lähtenyt aloittaa työn. |
| Oleskelu kestää yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta | Aika ei ole sidottu kalenterivuoteen, esimerkiksi 15.11.–14.5. riittää. Maa tai työnantaja saa vaihtua kesken jakson. |
| Suomessa enintään keskimäärin 6 päivää kuukautta kohden | Lasketaan koko ulkomaantyöskentelyn ajalta: 6 päivää × täydet työskentelykuukaudet. Etukäteen saa käyttää enintään 60 päivää. |
| Työskentelymaalla on verotusoikeus palkkaan | Ratkaistaan verosopimuksesta. Jos sopimusta ei ole, työskentelymaalla on aina verotusoikeus. Maan ei tarvitse tosiasiassa verottaa. |
Sääntö ei koske palkkaa, jonka maksaa suomalainen julkisyhteisö, kuten valtio, kunta, hyvinvointialue tai Kela, eikä Business Finland Oy:n maksamaa palkkaa tai suomalaisessa laivassa tai lentokoneessa tehdystä työstä saatua palkkaa. Niistä vero maksetaan Suomeen, ja kaksinkertainen verotus poistetaan verosopimuksen mukaan.
Miten Suomi-päivät lasketaan?
Suomi-päiviä saa olla keskimäärin enintään kuusi jokaista täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta kohden, ja jokainen kalenterivuorokausi, jonka osankin olet Suomessa, on Suomi-päivä. Myös Suomeen tulopäivä ja Suomesta lähtöpäivä lasketaan. Viikonloput ja lomat työskentelymaassa tai kolmannessa maassa eivät ole Suomi-päiviä, mutta työmatkat Suomeen ovat.
Jos Suomi-päivät ylittyvät pitkän komennuksen aikana, kaikki ei välttämättä mene hukkaan. Verohallinnon ohjeen mukaan verovapaata on sen jakson palkka, jonka ajalta kaikki edellytykset täyttyvät, ja muun ajan palkka verotetaan Suomessa. Odottamaton ja pakottava syy, kuten oma tai läheisen vakava sairastuminen, hautajaiset tai sotatila työskentelymaassa, ei kerrytä Suomi-päiviä.
Milloin työskentelymaalla on oikeus verottaa palkkaa?
Työskentelymaalla on verosopimusten pääsäännön mukaan oikeus verottaa siellä tehdystä työstä saatu palkka. Poikkeus on niin sanottu mekaanikkosääntö: verotusoikeutta ei synny, jos työnantaja ei ole työskentelymaasta, palkka ei rasita työnantajan kiinteää toimipaikkaa siellä ja työntekijä oleskelee maassa enintään 183 päivää sopimuksessa määrätyn jakson aikana. Jakso on sopimuksesta riippuen kalenterivuosi, työskentelymaan verovuosi tai 12 peräkkäistä kuukautta.
Tästä syntyy säännön yleisin ansa. Verohallinnon esimerkissä työntekijä on Ranskassa 1.9.–31.3. eli yli kuusi kuukautta, mutta kumpanakaan kalenterivuonna ei kerry yli 183 päivää. Ranskalla ei ole verotusoikeutta, joten kuuden kuukauden sääntö ei sovellu ja palkka verotetaan Suomessa. Työvoiman vuokrauksessa ja taloudellisen työnantajan tilanteissa työskentelymaalla voi olla verotusoikeus lyhyemmälläkin oleskelulla.
Koskeeko kuuden kuukauden sääntö etätyötä ulkomailla?
Ei yleensä koske. Säännön ensimmäinen edellytys on, että oleskelu ulkomailla johtuu työstä. Jos muutat Espanjaan talveksi omasta tahdostasi ja jatkat suomalaisen työnantajasi töitä etänä, oleskelu johtuu muusta kuin työstä, ja palkka on yleensä veronalaista Suomessa. Samoin palkka Suomessa tehdystä etätyöstä on Suomessa veronalaista, vaikka varsinainen työ olisi ulkomailla.
Etätyö ulkomailla voi lisäksi synnyttää työnantajalle velvoitteita työskentelymaassa, kuten ennakonpidätyksen, sosiaaliturvamaksuja tai jopa kiinteän toimipaikan. Ne ratkaistaan tapauskohtaisesti kyseisen maan säännöillä ja verosopimuksella.
Mitä työnantajan pitää tehdä?
Työnantajan pitää arvioida jo ennen ensimmäistä ulkomaan palkanmaksua, soveltuuko kuuden kuukauden sääntö, koska siitä riippuu, toimitetaanko palkasta ennakonpidätys Suomeen. Jos sääntö on epävarma, pidätys toimitetaan, kunnes verovapauden edellytykset ovat varmoja, ja sen jälkeen pidätystä voi oikaista.
- 1Arvioi edellytyksetKomennuksen kesto, työskentelymaa, verosopimus ja 183 päivän raja. Verohallinnolla on soveltumistesti taulukkona.
- 2Päätä ennakonpidätyksestäKun verovapaus on varma, varsinaista ennakonpidätystä ei toimiteta Suomeen. Epävarmassa tilanteessa pidätys toimitetaan.
- 3Ilmoita NT2-tiedotTulorekisteriin viimeistään 5. kalenteripäivänä sen palkanmaksupäivän jälkeen, jolloin pidätys jätetään ensimmäisen kerran toimittamatta.
- 4Toimita minipidätysSuomessa vakuutetun vakuutuspalkasta toimitetaan pidätys sairausvakuutusmaksua varten, ja työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun.
- 5Seuraa Suomi-päiviäJos tilanne muuttuu ja sääntö lakkaa soveltumasta, ennakonpidätys on toimitettava heti, kun palkka todetaan veronalaiseksi.
Ulkomaantyöskentelyn palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin samoin kuin muutkin palkat, mutta lisätietoineen. Ilmoittamisen perusteet ovat oppaassa tulorekisteri-ilmoittaminen.
Koskeeko sääntö yrittäjää?
Kuuden kuukauden sääntö koskee vain palkkaa, joten toiminimiyrittäjän elinkeinotulo ja kevytyrittäjän tai freelancerin työkorvaus jäävät sen ulkopuolelle. Niistä vero maksetaan Suomeen, ja jos myös työskentelymaa verottaa, kaksinkertainen verotus poistetaan verosopimuksen mukaan. Ulkomaisille asiakkaille laskuttamisen ALV-puoli on oppaassa laskutus ulkomaille.
Osakeyhtiön osakas voi sen sijaan saada palkkaa omalta yhtiöltään, ja palkkaan voi soveltua kuuden kuukauden sääntö, kun kaikki edellytykset täyttyvät. Pelkkä oman yhtiön töiden tekeminen etänä ulkomailla ei kuitenkaan yleensä riitä, koska oleskelun pitää johtua työstä. Jos mietit, miten ulkomaan työjakso vaikuttaa yrityksesi kirjanpitoon ja palkanmaksuun, katso oma hintasi tai kilpailuta nykyinen tilitoimisto.
Milloin ulkomailla asuminen muuttaa Suomen verotuksen?
Ulkomaille muuttava Suomen kansalainen on Suomessa yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, ellei hän osoita, ettei hänellä ole muuton jälkeen ollut olennaisia siteitä Suomeen. Tämä on kolmen vuoden sääntö (TVL 11 §), ja se on eri asia kuin kuuden kuukauden sääntö: ensin mainittu ratkaisee, verotetaanko sinua Suomessa koko maailman tuloista, jälkimmäinen sen, onko ulkomaantyön palkka siitä huolimatta verovapaa.
Olennaisia siteitä ovat Verohallinnon mukaan esimerkiksi vakituinen asunto Suomessa, Suomessa asuva puoliso, Suomen sosiaaliturva, suomalainen yritys tai työ Suomessa. Verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta, vaikka yleinen verovelvollisuus jatkuisi.
Miten verovapaa ulkomaan palkka ilmoitetaan?
Ulkomaantulot ilmoitetaan verotuksessa Verohallinnon lomakkeella 16A Selvitys ulkomaantuloista (ansiotulot) tai OmaVerossa, jos ne eivät ole valmiiksi esitäytetyllä veroilmoituksella oikein. Lomakkeella selvitetään ulkomaantyön tiedot, joiden perusteella Verohallinto ratkaisee, soveltuuko sääntö. Verovapaa palkka ei kasvata Suomessa verotettavaa tuloa: Verohallinnon ohjeen mukaan alkuvuoden verovapaa palkka vaikuttaa muun tulon veroprogressioon alentavasti.
Työnantajan verokorttikäytännöt ovat oppaassa verokortti työnantajalle.
Usein kysytyt
Mikä on kuuden kuukauden sääntö?+
Tuloverolain 77 §:n säännös, jonka mukaan ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka on Suomessa verovapaata, kun työstä johtuva oleskelu ulkomailla kestää yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuukautta, Suomessa vietetään keskimäärin enintään 6 päivää kuukautta kohden ja työskentelymaalla on verotusoikeus palkkaan.
Montako päivää Suomessa saa olla kuuden kuukauden säännössä?+
Keskimäärin enintään 6 päivää jokaista täyttä ulkomaantyöskentelykuukautta kohden, eli 6 kuukauden työssä 36 päivää ja vuoden työssä 72 päivää. Tulo- ja lähtöpäivä lasketaan Suomi-päiviksi.
Koskeeko kuuden kuukauden sääntö etätyötä?+
Ei yleensä. Oleskelun ulkomailla pitää johtua työstä, joten omasta tahdosta ulkomailla tehty etätyö suomalaiselle työnantajalle on tavallisesti veronalaista Suomessa.
Milloin ulkomailla asuminen muuttuu Suomen verotuksesta pois?+
Suomen kansalainen on yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolme seuraavaa vuotta, ellei hän osoita, ettei hänellä ole olennaisia siteitä Suomeen. Sen jälkeen hän on rajoitetusti verovelvollinen ja maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saaduista tuloista.
Milloin menee 60 % veroa?+
60 prosentin ennakonpidätys toimitetaan, jos tulon saaja ei anna verokorttia maksajalle. Pidätys tasataan verotuksessa, joten lopullinen vero voi olla paljon pienempi.
Koskeeko kuuden kuukauden sääntö yrittäjää?+
Ei toiminimen elinkeinotuloa eikä työkorvausta, koska sääntö koskee vain palkkaa. Osakeyhtiön osakkaan palkkaan se voi soveltua, jos kaikki edellytykset täyttyvät.
Pitääkö työskentelymaan verottaa palkka?+
Ei. Riittää, että työskentelymaalla on verosopimuksen mukaan oikeus verottaa. Jos maan kanssa ei ole verosopimusta, verotusoikeus on aina olemassa.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi
Laskutus ulkomaille: ALV 0 %, valmiit laskutekstit, VIES-tarkistus ja yhteenvetoilmoitus (EU ja EU:n ulkopuolelle)
Laskutus ulkomaille tehdään yritysasiakkaalle yleensä ilman Suomen ALV:tä: EU-yritykselle käännetyllä verovelvollisuudella ja EU:n ulkopuolelle ilman veroa, kun taas kuluttajalle laskutetaan pääsääntöisesti Suomen ALV 25,5 %. Suomalainen freelancer, konsultti tai kevytyrittäjä laskuttaa asiakasta Saksassa, Ruotsissa tai Yhdysvalloissa. Tässä selkeästi: milloin lasku on ALV 0 %, mitä laskuun kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi, miten ostajan ALV-tunniste tarkistetaan VIES-palvelusta, yhteenvetoilmoitus, missä ajassa lasku on annettava, kevytyrittäjän rajoitukset, kuluttajamyynti EU:hun ja OSS, EU:n pienyritysjärjestelmä sekä tavaramyynti, vienti ja valuutta.
Kilometrikorvaus ja päiväraha: määrät vuosittain 2020–2026, laskusäännöt ja milloin työnantaja voi maksaa ne verovapaasti
Kilometrikorvaus ja päiväraha ovat verovapaita matkakustannusten korvauksia, joiden enimmäismäärät Verohallinto vahvistaa vuosittain: vuonna 2026 kilometrikorvaus on 0,55 euroa kilometriltä ja kotimaan kokopäiväraha 54 euroa, kun vuonna 2020 ne olivat 0,43 euroa ja 43 euroa. Tälle sivulle on koottu molempien korvausten määrät vuosilta 2020–2026 samaan taulukkoon, säännöt jotka eivät muutu vuodesta toiseen, pitkän työmatkan päivärahan laskeminen vaihe vaiheelta ja ohje siihen, minkä vuoden määrillä myöhässä maksettu matkalasku korvataan.
Kilometrikorvaus englanniksi: kilometre allowance, ja matkalaskun sanasto ulkomaiselle työntekijälle
Kilometrikorvaus on englanniksi kilometre allowance, ja tätä termiä käyttää myös Verohallinto englanninkielisillä sivuillaan; vuonna 2026 verovapaa kilometre allowance on 55 senttiä kilometriltä. Brittienglannissa sama asia on yleensä mileage allowance ja amerikanenglannissa mileage reimbursement. Tällä sivulla on oikea termi kuhunkin tilanteeseen, matkalaskun ja päivärahan sanasto sekä valmiit lauseet, joilla selität korvauksen ulkomaiselle työntekijälle tai asiakkaalle.