Kauppalaki: irtaimen kaupan säännöt yrittäjälle, kun tavara myöhästyy, on virheellinen tai jää maksamatta
Kauppalaki (355/1987) säätää irtaimen tavaran kaupasta silloin, kun kumpikaan osapuoli ei ole kuluttaja tai kun kaksi yksityishenkilöä käy kauppaa. Laki on tahdonvaltainen: sitä noudatetaan, ellei kaupan osapuolista ole sovittu toisin. Se kertoo, milloin tavara on luovutettava, kuka kantaa riskin, mitä ostaja voi vaatia virheen tai viivästyksen vuoksi ja milloin myyjä voi purkaa kaupan maksun viivästyessä. Tähän on koottu keskeiset pykälät omin sanoin yrittäjän näkökulmasta, muistilista ja ero kuluttajansuojalakiin.
Lyhyesti
- Kauppalaki koskee irtaimen tavaran kauppaa yritysten välillä ja yksityishenkilöiden välillä. Kuluttajakaupassa sovelletaan ensisijaisesti kuluttajansuojalakia.
- Laki on tahdonvaltainen: kauppasopimuksen ja yleisten sopimusehtojen ehdot menevät lain edelle.
- Virheestä on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta (reklamaatio). Muuten oikeus vedota virheeseen menetetään.
- Ostaja voi vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta. Kaupan voi purkaa vain, jos virheellä tai viivästyksellä on ostajalle olennainen merkitys.
- Myöhästyneelle maksulle menee viivästyskorko korkolain mukaan, yritysten välillä vuonna 2026 10,5 %.
Kauppalaki on yrittäjälle laki, jonka merkitys huomataan vasta, kun jokin menee pieleen: toimitus myöhästyy, kone ei toimi tai asiakas ei maksa. Laki täydentää kauppasopimusta. Jos sopimus on hyvä, lakia tarvitaan harvoin. Jos sopimusta ei ole tai se on suullinen, kauppalaki ratkaisee.
Mitä kauppalaki koskee?
Kauppalaki koskee irtaimen omaisuuden kauppaa ja vaihtoa Suomessa, kun myyjä ja ostaja ovat yrityksiä tai kumpikin on yksityishenkilö. Irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi koneet, laitteet, ajoneuvot, raaka-aineet ja tavarat. Laki koskee myös valmistettavaksi tilattua tavaraa, ellei tilaaja toimita olennaista osaa tarveaineista.
| Kauppa | Sovellettava laki |
|---|---|
| Yritys myy yritykselle (B2B) | Kauppalaki, ellei sopimuksessa ole toisin sovittu |
| Yritys myy kuluttajalle (B2C) | Kuluttajansuojalaki, joka on pakottava kuluttajan hyväksi; kauppalakia täydentävästi |
| Yksityishenkilö myy yksityishenkilölle | Kauppalaki |
| Kiinteistön tai asunto-osakkeen kauppa | Maakaari tai asuntokauppalaki, ei kauppalaki |
| Rakennusurakka | Ei kauppalakia; yleensä sopimus ja YSE 1998 -ehdot |
| Palvelu, jossa työ on pääosa | Ei kauppalakia; sopimus ja yleiset sopimusoikeuden periaatteet |
| Kansainvälinen tavarakauppa | Usein YK:n kauppalakiyleissopimus (CISG) |
Rakennusurakoissa käytetään yleensä rakennusalan omia ehtoja, joista kerrotaan sivulla YSE 1998.
Onko kauppalaki pakottavaa oikeutta?
Ei. Kauppalaki on tahdonvaltainen, eli sen säännöksiä ei sovelleta, jos sopimuksesta, osapuolten vakiintuneesta käytännöstä tai alan kauppatavasta johtuu muuta (3 §). Yritysten välillä voi siis sopia esimerkiksi toimitusajasta, vastuunrajoituksista, reklamaatioajasta ja maksuehdoista toisin. Kuluttajakaupassa tilanne on päinvastainen: kuluttajansuojalain säännöksistä ei voi sopia kuluttajan vahingoksi. Kuluttajille myyvän yrityksen säännöt ovat sivulla B2C-myynti.
Kauppalain keskeiset pykälät tiivistettynä
| Pykälä | Aihe | Mitä se tarkoittaa yrittäjälle |
|---|---|---|
| 3 § | Sopimusvapaus | Sopimus ja kauppatapa menevät lain edelle |
| 6–9 § | Luovutus | Pääsääntö on noutokauppa myyjän liikepaikasta; ilman sovittua aikaa kohtuullisessa ajassa |
| 10 § | Määräysvalta | Myyjän ei tarvitse luovuttaa tavaraa ennen maksua, ellei luottoa ole annettu |
| 13 § | Vaaranvastuu | Riski tavaran tuhoutumisesta siirtyy ostajalle luovutuksessa |
| 17 § | Virhe | Tavaran on vastattava sovittua ja sovelluttava tavanomaiseen tai kerrottuun käyttötarkoitukseen |
| 22–28 § | Myyjän viivästys | Ostaja voi vaatia täyttämistä, purkaa olennaisen viivästyksen vuoksi ja vaatia vahingonkorvausta |
| 31–32 § | Tarkastus ja reklamaatio | Tarkasta tavara pian ja ilmoita virheestä kohtuullisessa ajassa |
| 34–39 § | Virheen seuraamukset | Korjaus, uusi toimitus, hinnanalennus tai olennaisesta virheestä purku |
| 45–49 § | Hinta ja maksu | Sopimaton hinta on kohtuullinen; laskun hinta sitoo, ellei siitä huomauteta |
| 51–54 § | Ostajan viivästys | Myyjä voi vaatia maksua, purkaa olennaisen viivästyksen vuoksi ja periä korkoa |
| 67 § | Vahingonkorvaus | Välitön ja välillinen vahinko; välillisestä vastataan vain tuottamuksesta |
| 71 § | Korko | Viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan |
Mitä velvollisuuksia ostajalla on?
Ostajalla on kaksi päävelvollisuutta: maksaa kauppahinta ja myötävaikuttaa kauppaan, esimerkiksi noutamalla tai vastaanottamalla tavara sovittuna aikana. Lisäksi ostajan on tarkastettava tavara niin pian kuin olosuhteet sallivat ja ilmoitettava virheistä viipymättä. Jos ostaja haluaa torjua saamansa tavaran, hänen on huolehdittava siitä kohtuullisesti, kunnes myyjä ottaa sen takaisin.
Mitä säädetään kauppahinnan maksusta?
Jos maksuajasta ei ole sovittu, ostajan on maksettava kauppahinta, kun myyjä sitä vaatii, mutta ei ennen kuin tavara on sopimuksen mukaisesti hänen saatavillaan. Ostajalla on oikeus tarkastaa tavara ennen maksua tavanomaisella tavalla. Jos hinnasta ei ole sovittu, maksetaan kohtuullinen hinta, jossa huomioidaan tavaran laatu ja käypä hinta. Kun ostaja saa laskun, siinä oleva hinta sitoo häntä, ellei hän kohtuullisessa ajassa ilmoita, ettei hyväksy sitä.
Myöhästyneestä maksusta myyjällä on oikeus viivästyskorkoon korkolain mukaan. Vuonna 2026 viivästyskorko yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa on 10,5 prosenttia. Laskentaesimerkit ovat sivulla viivästyskorko yritysten välillä.
Laske myöhästyneen laskun viivästyskorko
Viivästyskorkolaskuri omalla sivullaanMilloin tavarassa on virhe?
Tavarassa on virhe, jos se ei vastaa sitä, mitä on sovittu lajin, määrän, laadun, muiden ominaisuuksien tai pakkauksen osalta. Jos muusta ei ole sovittu, tavaran pitää soveltua tavanomaiseen käyttötarkoitukseensa ja siihen erityiseen tarkoitukseen, josta myyjä tiesi kauppaa tehtäessä. Virhe on myös, jos tavara poikkeaa myyjän antamasta näytteestä tai mallista tai jos myyjä on jättänyt kertomatta olennaisen tiedon.
Virheen arvioinnissa ratkaisee tavaran kunto vaaranvastuun siirtyessä eli yleensä luovutushetkellä. Myyjä vastaa kuitenkin myös myöhemmin ilmenevästä virheestä, jos se johtuu esimerkiksi annetusta takuusta tai myyjän sopimusrikkomuksesta.
Reklamaatio: kuinka nopeasti virheestä on ilmoitettava?
Ostajan on ilmoitettava virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se (32 §). Laissa ei ole kiinteää päivämäärää, joten kohtuullinen aika riippuu tavarasta ja tilanteesta. Yritysten välisessä kaupassa ajan katsotaan yleensä olevan lyhyt. Jos ostaja ei reklamoi ajoissa, hän menettää oikeuden vedota virheeseen, ellei myyjä ole toiminut törkeän huolimattomasti tai epärehellisesti.
- Tarkasta tavara heti vastaanoton jälkeen ja kirjaa havainnot.
- Ilmoita virheestä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, ja kuvaa virhe.
- Kerro samalla, mitä vaadit: korjausta, uutta toimitusta tai hinnanalennusta.
- Säilytä kauppasopimus, tilausvahvistus, lasku ja kuvat.
- Jos myyjä ei korjaa kohtuullisessa ajassa, ilmoita hinnanalennus- tai purkuvaatimuksesta erikseen.
Milloin asiakas voi vaatia kaupan purkamista?
Ostaja voi purkaa kaupan, jos myyjän viivästyksellä tai tavaran virheellä on hänelle olennainen merkitys ja myyjä ymmärsi tai hänen olisi pitänyt ymmärtää tämä. Viivästystapauksessa ostaja voi myös asettaa myyjälle kohtuullisen lisäajan, ja jos tavaraa ei luovuteta sen kuluessa, kaupan saa purkaa. Purusta on ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa. Kun kauppa puretaan, kumpikin palauttaa saamansa: myyjä kauppahinnan ja ostaja tavaran.
Myyjän oikeudet, kun ostaja ei maksa
Jos ostaja ei maksa ajoissa, myyjä voi vaatia maksua, pidättää tavaran itsellään, vaatia viivästyskorkoa ja vahingonkorvausta. Kaupan myyjä voi purkaa, jos maksun viivästys on olennainen sopimusrikkomus tai jos ostaja ei maksa myyjän asettamassa kohtuullisessa lisäajassa. Käytännössä yrittäjän kannattaa sopia maksuehdosta etukäteen ja laskuttaa selvästi. Maksuehdon valinnasta kerrotaan sivulla maksuehto.
Kauppasopimus ja kirjanpito
Kauppalaki ei vaadi kirjallista sopimusta, mutta kirjanpito vaatii tositteet. Myyjä tarvitsee laskun ja ostaja ostolaskun, ja niissä on oltava laskun pakolliset tiedot. Jos kauppa puretaan tai hintaa alennetaan, myyjä tekee hyvityslaskun, ja kirjanpidossa alkuperäinen myynti ja arvonlisävero oikaistaan. Purettu kauppa voi siirtää ALV:n ja tuloksen toiselle kaudelle, joten kerro siitä kirjanpitäjällesi heti.
Jos myyntisaamisten seuranta ja oikaisut vievät liikaa aikaa, katso oma hintasi tai kilpailuta nykyinen tilitoimisto.
Usein kysytyt
Onko kauppalaki pakottavaa oikeutta?+
Ei. Kauppalaki on tahdonvaltainen, eli sopimus, osapuolten käytäntö ja kauppatapa menevät sen edelle. Kuluttajakaupassa sovelletaan kuluttajansuojalakia, josta ei voi poiketa kuluttajan vahingoksi.
Mitä säädetään kauppahinnan maksusta?+
Jos maksuajasta ei ole sovittu, maksu on suoritettava myyjän vaatiessa, mutta ei ennen kuin tavara on ostajan saatavilla. Sopimaton hinta on kohtuullinen, ja laskun hinta sitoo, ellei siitä huomauteta kohtuullisessa ajassa.
Milloin asiakas voi vaatia kaupan purkamista?+
Kun myyjän viivästyksellä tai tavaran virheellä on ostajalle olennainen merkitys ja myyjä ymmärsi tämän, tai kun myyjä ei luovuta tavaraa ostajan asettamassa kohtuullisessa lisäajassa.
Mitä velvollisuuksia ostajalla on?+
Maksaa kauppahinta, myötävaikuttaa kauppaan noutamalla tai vastaanottamalla tavara, tarkastaa tavara ja ilmoittaa virheistä kohtuullisessa ajassa.
Koskeeko kauppalaki kuluttajakauppaa?+
Kuluttajakaupassa sovelletaan ensisijaisesti kuluttajansuojalakia. Kauppalaki koskee yritysten välistä kauppaa ja yksityishenkilöiden välistä kauppaa.
Kuinka nopeasti virheestä pitää reklamoida?+
Kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe havaittiin tai olisi pitänyt havaita. Yritysten välisessä kaupassa aika on yleensä lyhyt, joten reklamoi heti ja kirjallisesti.
Tekee pienyritysten kirjanpitoa Taukossa ja kirjoittaa asioista, joita yrittäjät kysyvät meiltä useimmin. Pyrkii vastaamaan niin, ettei lukijan tarvitse tuntea yhtään kirjanpitotermiä.
Lue seuraavaksi
Laskun eräpäivä ja laki: maksuehto 14 vai 30 päivää, huomautusaika ja myöhästyminen
Laki ei määrää laskulle yhtä eräpäivää, mutta yritysten välillä maksuaika saa ylittää 30 päivää vain nimenomaisesti sovittuna, julkinen sektori maksaa pääsääntöisesti enintään 30 päivässä ja kuluttajalta muistutusmaksun saa periä vain, jos maksuaikaa oli vähintään 14 päivää. Maksuehto päätetään ennen kuin lasku lähtee, ja se ratkaisee, milloin raha on tililläsi. Tässä mitä laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista sallii yritysten välillä ja julkiselle sektorille, paljonko 30 päivän ehto sitoo rahaa ja miten maksuajasta neuvotellaan ison asiakkaan kanssa.
Viivästyskorko yritysten välillä: 10,5 % vuonna 2026, mistä saa sopia ja mistä summasta se lasketaan
Viivästyskorko yritysten välillä on vuonna 2026 korkolain 4 a §:n mukaan 10,5 prosenttia vuodessa, eli Suomen Pankin viitekorko 2,5 prosenttia plus kahdeksan prosenttiyksikköä. Korko koskee laskuja, joissa sekä myyjä että ostaja ovat elinkeinonharjoittajia, ja sitä saa periä eräpäivää seuraavasta päivästä ilman erillistä sopimusta. Tästä näet, milloin yritykset saavat sopia toisenlaisesta korosta, mistä summasta korko lasketaan ja miten korko muuttui vuosina 2023–2026.
Yrityksen luottoluokitus ilmaiseksi: mitä näet maksutta ja mitä luottoluokitusraportti maksaa
Yrityksen luottoluokitusta ei Suomessa saa kokonaan ilmaiseksi: Asiakastiedon Rating Alfa -luottoluokitusraportti maksaa 52 euroa ja suppein luottotietoraportti 8,50 euroa, ja Dun & Bradstreet myy oman luokituksensa seurannan maksullisina tuotetasoina. Maksutta näet kuitenkin suuren osan siitä, mistä luokitus lasketaan: liikevaihdon, tuloksen ja omavaraisuusasteen Asiakastiedon yrityssivulta, rekisteröinnit YTJ:stä, verovelat verovelkarekisteristä ja tilinpäätösten rekisteröinnin Virrestä. Tältä sivulta näet, mitä kustakin lähteestä saa ilmaiseksi, mitä luottoluokitusraportissa on ja milloin raportti kannattaa ostaa.