Alkoholitesti ja työnantaja: saako puhalluttaa, mitä työterveys kertoo ja miten humalaepäilyssä toimitaan
Työnantaja ei voi vaatia työntekijää puhaltamaan alkoholitestiin, koska puhallustestistä ei ole työelämässä lainsäädäntöä ja testi perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Työnantaja voi silti havaintojensa perusteella kieltää työnteon ja ohjata työntekijän työterveyshuoltoon, ja työterveys arvioi työkyvyn kertomatta testituloksia työnantajalle. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä pienen yrityksen työnantaja saa tehdä, miten humalaepäilyssä toimitaan vaihe vaiheelta ja milloin päihtymys johtaa varoitukseen tai työsuhteen päättämiseen.

Lyhyesti
- Työnantaja ei voi velvoittaa puhaltamaan. Puhallustestille ei ole työelämässä omaa lakia, joten testi on aina vapaaehtoinen, eikä kieltäytymistä voi tulkita päihtymykseksi.
- Jos työntekijä vaikuttaa päihtyneeltä, työnantaja voi havaintojensa perusteella kieltää työnteon ja ohjata hänet työterveyshuoltoon.
- Työterveys ei kerro testituloksia työnantajalle. Työnantaja saa vain yleisen arvion työkyvystä, ellei työntekijä itse suostu muuhun.
- Huumetestitodistusta voi vaatia vain laissa (759/2004) mainituissa tehtävissä, ja se edellyttää kirjallista päihdeohjelmaa.
- Humalassa työskentely voi johtaa varoitukseen, irtisanomiseen ja vakavimmissa tapauksissa työsopimuksen purkamiseen. Kirjaa havainnot heti.
Työnantaja ei voi vaatia työntekijää tekemään alkoholitestiä. Työturvallisuuskeskuksen mukaan puhallustestin käytöstä työelämässä ei ole lainsäädäntöä, joten testi perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Työnantajan ensisijainen keino on arvioida työkykyä havaintojen perusteella: jos työntekijä ei ole työkykyinen, työnantaja voi kieltää työnteon ja ohjata hänet työterveyshuoltoon.
Voiko työnantaja vaatia alkoholitestiä?
Ei voi. Työnantaja voi tarjota puhallustestiä, jolla työntekijä voi halutessaan osoittaa, ettei ole alkoholin vaikutuksen alainen, mutta testiin ei voi velvoittaa. Kieltäytymistä ei myöskään saa tulkita todisteeksi päihtymyksestä. Verestä tehtävän alkoholitestin saa tehdä vain terveydenhuollon ammattihenkilö, ja työntekijälle on kerrottava etukäteen, jos verikokeessa mitataan alkoholinkäyttöä.
| Testi | Saako työnantaja vaatia? | Kuka tekee | Mitä työnantaja saa tietää |
|---|---|---|---|
| Puhallustesti työpaikalla | Ei, aina vapaaehtoinen | Työpaikka tai työterveys, päihdeohjelman mukaan | Tuloksen, jos työntekijä puhaltaa vapaaehtoisesti |
| Verikoe, esim. PEth-testi | Ei suoraan. Työterveys päättää tarkastuksen sisällön | Terveydenhuollon ammattihenkilö | Vain yleisen arvion työkyvystä |
| Lakisääteinen terveystarkastus | Kyllä, tietyissä ammateissa | Työterveyshuolto | Vain arvion: sopiva, rajoituksin sopiva tai ei sovellu |
| Huumausainetestitodistus | Vain laissa 759/2004 mainituissa tehtävissä | Terveydenhuolto, työntekijä toimittaa todistuksen | Todistuksen, jossa tulos |
Mitä tehdä, jos työntekijä tulee humalassa töihin?
Toimi heti ja turvallisuus edellä: keskeytä työ, älä anna työntekijän ajaa autoa tai käyttää koneita, ja ohjaa hänet pois työpaikalta tai työterveyshuoltoon. Arvio tehdään havaintojen perusteella, eikä puhallustestiä tarvita työnteon kieltämiseen.
- 11. Tee havainnotAlkoholin haju, puhe, tasapaino, käytös, myöhästely. Pyydä mahdollisuuksien mukaan toinen esihenkilö tai työkaveri todistajaksi.
- 22. Keskustele kahden keskenKerro rauhallisesti, mitä olet havainnut, ja kysy työntekijän näkemys. Sairaus tai lääkitys voi aiheuttaa samanlaisia oireita.
- 33. Tarjoa vapaaehtoista testiäJos työpaikan päihdeohjelmassa on sovittu puhallustestistä, sitä voi tarjota. Kieltäytyminen ei ole todiste päihtymyksestä.
- 44. Kiellä työnteko ja järjestä kotimatkaJos työkyky on havaintojen perusteella alentunut, työnantaja voi kieltää työnteon. Huolehdi, ettei työntekijä lähde ajamaan autoa.
- 55. Kirjaa tapahtumat samana päivänäPäivämäärä, kellonaika, havainnot, todistajat ja mitä sovittiin. Kirjaus on tärkeä, jos asia johtaa varoitukseen.
- 66. Käy jälkikeskustelu ja ohjaa hoitoonKun työntekijä on selvänä, käy keskustelu, ohjaa työterveyshuoltoon ja kerro seuraukset. Päätä, annetaanko varoitus.
Kuljetustehtävissä työskentely alkoholin vaikutuksen alaisena voi olla rikos. Työturvallisuuskeskuksen mukaan poliisi selvittää silloin mahdollisen päihtymyksen. Jos epäilet, että työntekijä on lähdössä ajamaan päihtyneenä, ilmoita poliisille.
Mitä työterveyshuolto kertoo työnantajalle alkoholitestistä?
Työterveyshuolto ei kerro työnantajalle testituloksia. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan terveystiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä saa luovuttaa työnantajalle ilman työntekijän suostumusta. Lakisääteisestä tai työnantajan pyytämästä tarkastuksesta työnantaja saa vain yleisen arvion työkyvystä, ei yksittäisiä tuloksia tai diagnoosia.
Yle kertoi kesäkuussa 2025 työterveyshuollossa käytettävästä PEth-testistä, joka mittaa pitkäaikaista alkoholinkäyttöä verestä. Työterveyslääkärin mukaan työnantaja ei voi määrätä suoraan tiettyyn laboratoriotestiin, vaan tarkastuksen sisällön päättää terveydenhuolto työtehtävien riskien perusteella. Tietyissä ammateissa, kuten kuljetusalalla, raideliikenteessä, merenkulussa ja pelastusalalla, säännölliset terveystarkastukset ovat lakisääteisiä.
Päihdeohjelma: tarvitseeko pieni yritys sellaisen?
Puhallustestin käyttöön ei laki vaadi päihdeohjelmaa, mutta Työturvallisuuskeskus suosittelee kirjaamaan siihen selkeät menettelytavat ja ohjeet esihenkilöille. Huumausainetestitodistusta työnantaja ei voi vaatia lainkaan ilman kirjallista päihdeohjelmaa, ja testiä edellyttävät tehtävät on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä.
- Mitä työpaikalla pidetään päihtymyksenä ja miten siihen puututaan.
- Kuka saa tarjota puhallustestiä, millä laitteella ja miten laite huolletaan.
- Toimintamalli humalaepäilyssä ja kotimatkan järjestäminen.
- Hoitoonohjaus: miten työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon ja miten hoitoon sitoutumista seurataan.
- Seuraukset: milloin annetaan varoitus ja miten toistuva päihtymys käsitellään.
- Huumetestit: missä tehtävissä todistusta vaaditaan, jos laki sen sallii.
Muutaman hengen yrityksessä päihdeohjelma voi olla yksi sivu, joka käydään läpi uuden työntekijän perehdytyksessä. Sama dokumentti kannattaa liittää työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuollon järjestämisestä ja kustannuksista kerrotaan artikkelissa pienyrityksen työterveyshuolto.
Voiko alkoholin takia irtisanoa työntekijän?
Voi, mutta yleensä ei heti ensimmäisestä kerrasta. Humalassa työskentely tai työpaikalle tuleminen päihtyneenä on työvelvoitteiden laiminlyöntiä. Työsopimuslain mukaan irtisanomiseen riittää 1.1.2026 alkaen asiallinen syy, mutta työntekijästä johtuvasta syystä irtisanominen edellyttää edelleen yleensä, että työntekijä on ensin saanut varoituksen ja hänelle on annettu mahdollisuus korjata käytöksensä.
| Tilanne | Tavallinen seuraus | Huomioi |
|---|---|---|
| Ensimmäinen kerta, ei vaaraa | Keskustelu, kirjallinen varoitus, ohjaus työterveyteen | Kirjaa havainnot ja varoitus |
| Toistuva päihtymys varoituksen jälkeen | Irtisanominen voi tulla kyseeseen | Selvitä, onko kyse sairaudesta ja onko hoitoa tarjottu |
| Turvallisuuskriittinen työ, vakava vaara | Purkaminen voi tulla kyseeseen jo ensimmäisestä kerrasta | Purkaminen edellyttää erittäin painavaa syytä, ja se on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon |
| Työntekijä sitoutuu hoitoon | Työsuhde jatkuu, hoitoa seurataan | Hoitoonohjaus on usein sekä inhimillinen että turvallinen ratkaisu |
Alkoholiriippuvuus on sairaus, joten sitä ei sellaisenaan pidetä irtisanomisperusteena. Ratkaisevaa on työntekijän käytös: tuleeko hän töihin päihtyneenä, laiminlyökö hän työnsä ja onko hän saanut varoituksen ja mahdollisuuden hoitoon. Irtisanomisen vaiheista ja ajoista kerrotaan artikkelissa työnantaja irtisanoo työntekijän.
Mistä tunnistaa alkoholiongelman työpaikalla?
Merkit näkyvät yleensä vähitellen. Yksittäinen merkki ei kerro alkoholiongelmasta, mutta toistuva kuvio on syy ottaa asia puheeksi ja ohjata työntekijä työterveyshuoltoon.
- Toistuvat lyhyet poissaolot erityisesti maanantaisin tai vapaapäivien jälkeen.
- Myöhästelyt, keskittymisvaikeudet ja virheiden lisääntyminen.
- Alkoholin haju aamulla, punoitus, vapina tai hikoilu.
- Mielialan vaihtelut, vetäytyminen työyhteisöstä.
- Laiminlyödyt sovitut tehtävät ja selitykset, jotka eivät pidä.
Puheeksiotto kannattaa tehdä ajoissa ja kahden kesken, havaintoihin perustuen eikä syyttäen. Työnantajan tehtävä ei ole diagnosoida, vaan puuttua työkykyyn ja ohjata apuun. Muista myös työnantajan muut rajat työntekijän valvonnassa: niistä kerrotaan artikkelissa saako työnantaja seurata työntekijää.
Usein kysytyt
Voiko työnantaja vaatia alkoholitestiä?+
Ei. Puhallustestistä ei ole työelämässä lainsäädäntöä, joten testi on aina vapaaehtoinen. Työnantaja voi kuitenkin havaintojensa perusteella kieltää työnteon ja ohjata työntekijän työterveyshuoltoon.
Saako työterveys kertoa työnantajalle alkoholitestin tuloksen?+
Ei. Työterveyshuolto antaa työnantajalle vain yleisen arvion työkyvystä. Yksittäisiä testituloksia tai diagnooseja se ei saa kertoa ilman työntekijän suostumusta.
Mitä tehdä, jos työntekijä tulee humalassa töihin?+
Keskeytä työ, kiellä työnteko havaintojesi perusteella, järjestä turvallinen kotimatka ja kirjaa tapahtumat samana päivänä. Kun työntekijä on selvänä, käy keskustelu, ohjaa työterveyteen ja harkitse varoitusta.
Saako potkut, jos menee humalassa töihin?+
Yleensä ensin annetaan varoitus. Toistuva päihtymys voi johtaa irtisanomiseen, ja turvallisuuskriittisessä työssä vakava tapaus voi johtaa työsopimuksen purkamiseen jo ensimmäisellä kerralla.
Voiko alkoholin takia irtisanoa työntekijän?+
Voi, jos työntekijä laiminlyö työvelvoitteitaan päihtymyksen takia ja on saanut varoituksen. Riippuvuus on sairaus, joten irtisanomisen perusteena on käytös, ei sairaus.
Saako työntekijä kieltäytyä puhallustestistä?+
Saa. Kieltäytymistä ei saa tulkita todisteeksi päihtymyksestä. Työnantaja arvioi työkyvyn silloin havaintojen perusteella.
Mitä velvollisuuksia työnantajalla on päihdeasioissa?+
Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta, puututtava työkyvyttömyyteen ja järjestettävä työterveyshuolto. Päihdeohjelma ei ole pakollinen, mutta ilman sitä huumetestitodistusta ei voi vaatia.
Kirjoittaa Taukon blogiin veroista, arvonlisäverosta ja palkoista: mitä yrittäjän pitää tehdä, milloin ja paljonko se maksaa.
Lue seuraavaksi

Voiko työnantaja kieltää tupakoinnin? Työaika, tauot, piha-alue ja sähkötupakka
Työnantaja voi kieltää tupakoinnin työaikana, omissa tiloissaan ja omalla piha-alueellaan, ja kielto voi koskea myös sähkötupakkaa ja nuuskaa. Tupakkalaki kieltää tupakoinnin jo kaikissa sisätiloissa, joita työntekijät käyttävät. Työnantaja ei kuitenkaan voi kieltää työntekijää tupakoimasta vapaa-ajallaan tai tauolla, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta. Tällä sivulla ovat tupakkalain säännöt selkokielellä, mitä työnantaja voi päättää itse, miten tupakkatauot ja työaika menevät, mitä ylimääräiset tauot maksavat ja miten pieni yritys ottaa savuttoman työpaikan käyttöön.

Ateriakorvaus 2024: 12,75 € ja kahdelta aterialta 25,50 €, ehdot ja vuoden 2024 korjaukset
Ateriakorvaus oli vuonna 2024 enintään 12,75 euroa ja kahdelta aterialta 25,50 euroa, ja työnantaja sai maksaa sen verovapaasti työmatkalta, josta ei maksettu päivärahaa ja jolla työntekijä ei työn vuoksi päässyt syömään tavanomaisella ruokailupaikallaan. Summat ovat Verohallinnon päätöksessä VH/6295/00.01.00/2023. Tällä sivulla ovat vuoden 2024 ehdot, lasketut esimerkit, vertailu vuosiin 2022–2026 ja ohje siihen, miten vuoden 2024 korvauksia ja verotusta voi korjata 31.12.2027 asti.

Asuntoetulaskuri 2026: asuntoedun verotusarvo neliöittäin ja vaikutus nettopalkkaan
Asuntoetulaskuri: asuntoedun verotusarvo vuonna 2026 lasketaan kaavalla perusarvo + neliöhinta × pinta-ala kuukaudessa, esimerkiksi 50 m²:n asunto on muualla Suomessa 178 + 50 × 8,70 = 613 euroa ja Helsingin kantakaupungissa 959 euroa kuussa. Tältä sivulta löydät valmiiksi lasketut verotusarvot 30–100 neliön asunnoille kaikilla alueilla, lisäykset ja vähennykset (lämmitys, sähkö, autotalli, vuokra), arvion vaikutuksesta nettopalkkaan ja työnantajan sivukuluihin sekä nettopalkkalaskurin, johon voit syöttää palkan ja edun yhteismäärän.